Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Esitys aiheesta: "Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Varhaiskasvatus Heikelintien päiväkodissa 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. Varhaiskasvatus Heikelintien päiväkodissa 2. Hyvän elämän eväät: Heikelintien päiväkodin arvot 3. Yhteistyö perheiden kanssa 3.1 Päivähoidon aloitus 3.2 Kasvatuskumppanuus 4.Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Päiväkoti kasvatusympäristönä 4.2 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.3 Lapselle ominainen tapa toimia 4.4 Varhaiskasvatuksen sisällöt 4.5 Heikelintien päiväkodin pedagogiset painotukset 5. Monikulttuurisuus 6. Verkostoyhteistyö 7. Heikelintien päiväkodin kasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen

3 Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma perustuu valtakunnalliseen THL:n julkaisemaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Kauniaisten kaupungin omaan Varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä ovat olleet mukana koko Heikelintien päiväkodin henkilökunta ja se on laadittu vuoden 2013 aikana. Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on syntynyt päivittäisen toiminnan ohella; elämisen, kokemusten ja oppimisen tuloksena. Suunnitelma kuvaa päiväkotimme arkea ja tapaamme toimia. Elävä varhaiskasvatussuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä ja syvenevä. Sen pohjalta teemme suunnitelmia ja arvioimme toimintaamme. Jokainen päiväkodin kasvattaja on sitoutunut toimimaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Lapsi elää tässä ja nyt. Jokainen hetki ja tapahtuma ovat hänelle tärkeitä ja merkityksellisiä. Lapselle oleellisia eivät ole yksittäiset tiedot ja taidot, vaan kokonaisuus. Päiväkodin arkiset sattumukset ja juhlalliset hetket tukevat hänen haluansa kasvaa, kehittyä ja oppia, sitä haluamme Heikelintiellä korostaa. Kauniaisissa joulukuussa 2013

4 1. Varhaiskasvatus Heikelintien päiväkodissa Heikelintien päiväkoti on perustettu vuonna Se sijaitsee Kauniaisissa, Gallträsk-järven läheisyydessä ja luonnon ympäröimänä, 1900-luvun alussa rakennetussa huvilassa. Tarjoamme hoitoa, kasvatusta ja opetusta n. 35 (1-6-v.) lapselle. Päiväkodissa toimii 2-4-vuotiaiden lasten ryhmä; Majavat ja 5-6-vuotiaiden lasten ryhmä; Oravat. Ryhmäperhepäiväkoti Hippiäisissä lapset ovat 1-5-vuotiaita. Kaikissa ryhmissämme työskentelee koulutettu henkilökunta: lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, perhepäivähoitajia ja tarvittaessa ryhmäavustaja. Näiden lisäksi on hallinnollinen johtaja, keittiötyöntekijä sekä laitosapulainen. Päiväkodissamme lasta tuetaan, ohjataan ja kasvatetaan niin, että hänestä kasvaa itseensä luottava, virheiden tekemistä pelkäämätön, kokeileva yksilö, joka arvostaa itseään ja muita. Yksilö, joka uskaltaa ottaa vastuuta, mutta osaa antaa vastuuta myös muille ja joka päätöksiä tehdessään ottaa huomioon kanssaihmisensä ja päätöksensä vaikutuksen elinympäristöönsä. Lapsi oppii asioita tekemällä ja kokeilemalla, kaikkia hallussaan olevia mahdollisuuksia ja aisteja hyväksikäyttäen, kyselemällä ja leikkimällä. Vanhempia tuetaan ja autetaan heidän kasvatustyössään. Jatkuva ja avoin keskusteluyhteys vanhempien ja henkilökunnan kesken on hyvä perusta toimivalle yhteistyölle. Perheen ja lapsen toiveet ja tarpeet otetaan huomioon, erityisesti lapsen aloittaessa päiväkodissa. Tärkeimpiä kasvatusperiaatteitamme ovat ILO, HUUMORI JA LÄMPÖ

5

6 3. Yhteistyö perheiden kanssa 3
3.Yhteistyö perheiden kanssa 3.1 Päivähoidon aloitus Turvallisen, hyvän ja pitkäkestoisen kiintymyssuhteen luominen on erittäin tärkeää. Päivähoito pystyy paremmin tukemaan vanhempien ja lapsen välistä suhdetta ja sen jatkuvuutta, kun päivähoidon työntekijät ymmärtävät, mitä päivähoidon aloitus merkitsee pienelle lapselle ja vanhemmille, ja miten he ovat vielä toisistaan kehityksellisesti riippuvaisia. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on panostaa päivähoidon aloitusvaiheeseen. Isompien lasten kohdalla huomioidaan samoja periaatteita, kunkin lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Päivähoidon alkaessa lapselle nimetään omahoitaja. Pienelle lapselle on tärkeää, että hän saa päiväkodista oman aikuisen, johon voi turvautua pitkin päivää ja päivästä toiseen. Omahoitajan ja muiden kasvattajien kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Omahoitaja vastaa ensisijaisesti lapsen ja perheen tutustuttamisesta hoitopaikkaan. Erityisesti tutustumisvaiheessa omahoitaja toimii mahdollisimman paljon lapsen kanssa, ja jatkossakin hänellä on päävastuu yhteistyöstä perheen kanssa. Omahoitaja välittää tiiminsä muille jäsenille kokemustaan siitä, miten juuri tämän lapsen kanssa on hyvä toimia. Pieni lapsi pystyy pitämään vanhemmat mielessään vain hetken. Omahoitaja kannattelee lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta hoitopäivän aikana Käytössä voi olla myös erilaiset muistukkeet (valokuvat, vanhemmilta tuoksuva vaate, pehmolelut jne.) ja jotta lapsen stressitaso laskee mukana voi olla lohdukkeita (esim. tutti, rätti jne.)

7 3.2 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on päiväkodin ja vanhempien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä, jossa on yhteinen päämäärä; Toimia lapsen parhaaksi. Haluamme luoda lämpimän, avoimen ja luotettavan asiakassuhteen perheisiin, joka mahdollistaa molemminpuolisen, turvallisen keskusteluilmapiirin niin kasvatuskeskusteluissa kuin arjessakin. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa keskustellen syyskaudella, ja sitä arvioidaan ja tarkennetaan kevätkaudella. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on pohjana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmalle. Yhteistyömuotoja:

8 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4
4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Päiväkoti kasvatusympäristönä Päiväkodissa on kolme ryhmää. Yläkerrassa toimii ryhmäperhepäiväkoti Hippiäiset 1-5-vuotiaille lapsille. Alakerrassa on kaksi ryhmää, Oravat ja Majavat 3-6-vuotiaille lapsille. Ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Yhdessäolo näkyy mm. laulu- ja leikkihetkissä, ulkoilussa sekä päiväkodin yhteisissä tapahtumissa. Oppimisympäristö on järjestetty niin, että tilat innostavat lasta toimimaan ja leikkimään. Leikkivälineet on lasten saatavilla, ja leluja ja pelejä vaihdellaan säännöllisin väliajoin. Yhteiset pelisäännöt ja selkeät rajat luovat turvallisen kasvuympäristön. Näihin sitoutuvat sekä päiväkodin lapset että aikuiset. Lapsi oppii mallista. Kun aikuinen uskaltaa kokeilla virheitä pelkäämättä, niin lapsikin rohkaistuu samaan. Epäonnistuminen sallitaan ja koetaan eteenpäin vievänä voimana, – uudelleen yrittämiseen kannustetaan. On hedelmällistä myös oppia nauramaan itselleen. Lasta arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on, jolloin hänkin oppii arvostamaan erilaisuutta. Aikuinen kantaa vastuuta ja antaa lapselle vastuuta pieninä annoksina. Ryhmässä opetellaan taitoja mm. leikin kautta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. 4.2 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on vuorovaikutuksen perusväline. Kielen avulla lapsi oppii ilmaisemaan itseään ja käsittelemään tunteitaan. Kieli toimii perustana kaikelle oppimiselle, ajattelulle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Leikeillä ja saduilla on tärkeä tehtävä lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Päiväkodin arjessa lasten kielen kehitystä ja sanavarastoa tuetaan päivittäisillä luku - ja satuhetkillä. Käytämme toiminnassamme paljon myös loruja, riimejä ja lauluja, jotka tukevat lasta äidinkielen oppimisessa. Päivittäisissä toiminnoissa lapsia rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan myös kielellisesti. Lapsia rohkaistaan käyttämään mielikuvitustaan ja kertomaan itse omia tarinoitaan mm. sadutuksen muodossa, jota tehdään säännöllisin väliajoin. Teemme myös tutustumiskäyntejä lähikirjastoon ja sitä kautta tutustutamme lapsia kirjojen maailmaan.

9 Päivittäisissä toimintarutiineissa käytämme tarvittaessa kuvia ja viittomia tukemaan kielenkehitystä. Suun motoriikkaan tutustumme suujumpassa. ”Kerro minulle tarina omin sanoin. Minä kirjoitan sen puhtaaksi juuri niin kuin sinä sen minulle kerrot” ”Olipa kerran prinsessa. Se asui linnassa yksin. Sillä oli koira. Ne syö. Koira syö koiranruokaa ja prinsessa syö prinsessaruokaa. Ne menee nukkumaan. Koiralla on sellainen pikku patja, mikä on pyöreä. Prinsessan huone on siellä ylhäällä. Se nukkuu omassa sängyssä. Sillä on peittokin päällä. Loppu. ” ”Olipa kerran prinsessa. Ja hän oli koko elämän kaunein prinsessa ja hänellä oli niin paljon kimalteita hameessaan. Ja hän oli tanssinut niin paljon, että väsyisi kohta. Mutta hänpä sanoi kaikille kaupunkilaisille, että hän ei koskaan väsy. Ja sitten hän ei sanonut mitään vaan hänpä nukahti. Ja sitten se heräsi ja näki prinssin ja sitten se näki prinssin takana ilkeän kuningattaren. Mutta sitten se kuningatar antoi sille myrkkyomenan ja prinsessa kuoli satavuotiaaseen uneen.” (Tarinat on 4-vuotiaiden Majavien sadutuksia) 4.3 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Kun toiminta on lapselle mieluista, se vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja itsetuntoaan. Tutkiminen Lapsella on luontainen halu ihmetellä, kysellä ja tunnustella. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympäristöönsä. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset vahvistavat lapsen oppimisen iloa. Arjessa annamme aikaa lasten ihmettelyihin ja pohdintoihin. Myös aikuiset pysähtyvät kuuntelemaan ja keskustelemaan lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Yhdessä tutkimme mm. vuodenaikojen vaihtelua, sään muutoksia sekä muita luonnon ilmiöitä.

10

11 4.4 Varhaiskasvatuksen sisällöt Lapset ovat luonnostaan aktiivisia oppimaan ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapset oppivat leikkimällä ja tekemällä itse. Varhaiskasvatuksen sisältöjen tarkoituksena on valmiuksien hankkiminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy ymmärtämään ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Sisällöt valitaan ja muokataan aina tilannekohtaisesti lapsen kehitystaso huomioon ottaen. Sisällöt ja aiheet liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin, jotta lapset voivat itse tehdä asioista havaintoja. Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavista asiakokonaisuuksista: 4.5 Heikelintien päiväkodin pedagogiset painotukset Taidekasvatus ja luova toiminta Päiväkodin taidekasvatus ja luova toiminta sisältävät musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja sekä ilmaisutaitoja. Taidekasvatus ja luova toiminta ovat lapselle keino käsitellä ympäröivää maa¬ilmaa ja omia tunteitaan. Taidekasvatuksen avulla lapsi harjoittelee itseilmaisua, ajattelutaitoja ja mielikuvituksen käyttöä. Hyvä taiteellinen toiminta tuottaa onnistumisen elämyksiä, iloa, keskittynyttä ja pitkäjänteistä toimintaa, innostusta, luovuutta sekä yhteisiä elämyksiä. Heikelintien päiväkodissa lasten kanssa lauletaan ja soitetaan, liikutaan musiikin tahtiin ja opetellaan kuuntelemaan musiikkia. Musiikkikasvatusta toteutetaan sekä omissa ryhmissä että yhteisillä lauluhetkillä. Yhteisellä koko talon lauluhetkellä korostuu musiikin tuottaminen ja kokeminen yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa.

12 Toimintakauden aikana vaalimme perinteitä ja tuomme lapsille tutuksi myös kalenterin juhlapyhät. Kuvataiteissa sekä kädentöissä lasta rohkaistaan omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin työn loppuunsaattamiseen. Lapset saavat harjoitella eri materiaalien ja tekniikoiden käyttöä monipuolisesti. Oppimisympäristö on innostava ja välineet on lasten saatavilla. Ohjatun työskentelyn ohella lapsilla on mahdollisuus piirtää, maalata ja muovailla myös vapaan toiminnan aikaan. Aikuinen ohjaa lasta välineiden oikeaan käyttöön ja niiden huoltamiseen. Lasten työt laitetaan kauniisti esille. Kuvataiteessa pyrimme ekologisuuteen; käytämme mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaalia. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielipiteitään monin tavoin. Ilmaisukasvatuksen toimintamuotoja ovat mm. retket teatteri esityksiin sekä konsertteihin, lasten mielikuvitus– ja roolileikit, lasten omat esitykset jne. Joulujuhlaan ja kevätjuhlaan valmistamme yhdessä lasten kanssa esityksiä, jossa yhdistyvät luovan toiminnan ja taiteen eri muodot. Luonto ja ympäristö Ympäristökasvatuksen tavoitteena on luontoarvojen ja luonnon kunnioittaminen ja ekologisesti kestävän kehityksen vaaliminen. Tarkoitus on oppia näkemään itsensä ympäristöön vaikuttavana ihmisenä, jolla on vastuu ympäristöstään ja teoistaan. Haluamme tarjota lapsille luontokokemuksia. Lapsi, joka nauttii luonnosta ja tuntee sen läheiseksi, haluaa myös toimia luonnon puolesta. Heikelintien päiväkodin sijainti Gallträsk-järven ja metsän läheisyydessä mahdollistaa monipuolisen retkeilyn lähialueilla. Syksyisin ja keväisin käymme viikoittain metsämörri-retkillä leikkimässä, tutkimassa ja liikkumassa lähimetsässä. Mörri-toiminta on lapselle elämyksellinen tapa tutustua luonnon ihmeisiin. Metsämörri on satuhahmo ja luonnon kunnioittamisen vertauskuva. Retket sisältävät leikkiä ja evästauon ja kestävät kerralla noin kaksi tuntia. Toiminta lähtee lapsen omista kokemuksista, tutkimisenhalusta ja uteliaisuudesta. Päiväkodin oma luonnonläheinen piha antaa lapselle virikkeitä kekseliäisyydelle ja luovuudelle Kestävän kehityksen päämäärinä on mahdollistaa terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Päiväkodissa kestävän kehityksen huomioiminen tarkoittaa kaverista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja ekologisten arkikäytäntöjen oppimista. Kestävä kehitys on päiväkodin arjessa ja toiminnassa olennaisesti näkyvissä mm. seuraavilla osa-alueilla: - otamme kaverin leikkiin mukaan - autamme kavereita ja luontoa - muistamme kierrättää jätteet - emme revi tai katko puiden oksia - emme jätä roskia luontoon - käytämme askartelussa kierrätysmateriaaleja

13 Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys Liikunnan avulla lapsi harjoittelee karkeamotorisia perustaitoja. Lapsi saa liikkua päivittäin, joko ohjatusti tai omaehtoisesti. Ilmapiiri on kannustava ja myönteinen, jolloin lapsi innostuu kohtaamaan uusia liikunnallisia haasteita, sekä uskaltaa kokeilla omia rajojaan. Kokemisen kautta lapsi oppii luottamaan omaan kehoonsa. Hän oppii käsittelemään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita ja elämyksiä. Positiiviset kokemukset auttavat lasta hyvän itsetunnon rakentamisessa. Ympäristö on liikkumiseen innostava ja välineistöä on myös lasten saatavilla. Lapsi oppii omien saavutustensa lisäksi iloitsemaan myös toisten lasten saavutuksista ja oppii reilun pelin hengen, sekä kestämään pettymyksiä. Lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja noudattamaan sääntöjä. Ulkoilut aamu – ja iltapäivisin mahdollistavat perusliikuntataitojen harjoittelun sekä vapaan ja luovan liikkumisen. Syksyisin, keväisin ja kesäisin liikumme paljon luonnossa, sekä pelaamme pihalla erilaisia pallopelejä. Talvella käymme Saharan kentällä luistelemassa ja hiihdon alkeita harjoitellaan Gallträskin laduilla muutamia kertoja talven aikana. Sisäliikuntakauden aikana isommat lapset käyvät palloiluhallilla liikkumassa ja pienempien liikuntatuokiot järjestetään päiväkodilla. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii liikkumaan monipuolisesti sekä oppii tuntemaan kehon osat ja kehon toiminnan. Lapsen motoriset perustaidot kehittyvät olennaisesti 2-7 ikävuosien välillä. Huomioimme sen tarjoamalla lapsille monipuolista liikuntakasvatusta. Päiväkodin tehtävänä on edistää ja ohjata lapsen fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä. Terveyttä vaalitaan jokapäiväisissä arkipäivän tilanteissa aikuisen ohjaamana ja lapsen ikätaso huomioiden. Lasta ohjataan siten, että liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja henkilökohtaisesta hygieniasta tulee luonteva osa elämää.

14 5. Monikulttuurisuus Monikulttuuristen lasten päivähoidossa huomioidaan lasten tasavertainen osallistuminen. Lähtökohtana on kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa tuetaan lasta ja hänen perhettään ymmärtäen heidän arvojaan ja uskontoaan. Yhteistyössä perheen kanssa käytämme tarvittaessa tulkkiapua. Vanhempien tehtävä on huolehtia heidän oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisestä perheen lapsille. Monikulttuurisen lapsen sopeutumista lapsiryhmään edistetään turvallisilla aikuisilla sekä rauhallisella ja oppimista edistävällä ympäristöllä. Lasta rohkaistaan vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa, jolloin samalla tuetaan myös suomen kielen oppimista ja lapsiryhmään kuulumista. Lapsiryhmässä keskustellaan erilaisuudesta. Erilaisuuden hyväksymistä opetellaan kirjojen, leikkien ja musiikin avulla.

15 6. Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Tavoitteena on kaikkien lasten hyvinvointi sekä varhaiskasvatuksen monipuolisuus. Yhteistyön tavoitteena on myös tunnistaa varhaisessa vaiheessa lapsen vahvuudet kasvun, kehityksen ja oppimisen alueella tai mahdollinen muu erityisen tuen tarve ja luoda moniammatillisessa yhteistyössä yhteinen toimintastrategia lapsen ja perheen tukemisessa. Neuvolat: Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä seurataan neuvolatarkastuksissa. Yhteistyö päiväkotien ja neuvolan välillä on tiiveimmillään yhteistyönä tehtävässä laajassa 4-vuotistarkastuksessa. Lisäksi neuvolan kanssa yhteistyössä kehitetään tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tuen menetelmiä. Erityistyöntekijät: Kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee ja konsultoi tarvittaessa päiväkodissamme. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa mm. puheterapeutin tai perheneuvolan kanssa, jotka yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa tukevat lapsen arkea. Seurakunta: Osallistumme kirkollisten pyhien aikana (joulu ja pääsiäinen) seurakunnan järjestämiin tapahtumiin. Otamme toiminnassamme huomioon myös eri uskontoon kuuluvat lapset ja perheiden toiveet osallistumisesta seurakunnan järjestämään toimintaan. Liikunta – ja kulttuuritoimi Päiväkotimme 5-6-vuotiaat käyttävät säännöllisesti läheisen palloiluhallin liikuntasalia. Esikoululaiset osallistuvat Kauniaisten maksuttomaan uimaopetukseen. Osallistumme vuosittain erilaisiin kulttuuritapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin yms. Muut päiväkodit: Vierailemme satunnaisesti lähialueen päiväkodeissa ja järjestämme yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Koulut: Esi – ja alkuopetuksen verkoston kokoukset, jossa sovitaan yhteistyöstä koulun kanssa lukuvuoden aikana. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukset (moniammatillinen)

16 7. Heikelintien päiväkodin kasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen Heikelintien päiväkodin toimintaa ja laatua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Jokaisen työntekijän oman työn jatkuva arvioiminen on kaiken lähtökohtana. Tiimien ja koko päiväkodin toimintaa arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Lapsilta ja vanhemmilta arjessa saatu palaute ohjaa työtämme päivittäin. Lasten osallisuus huomioidaan lasten haastatteluin, joista saamme ajatuksia lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin ja oppimissuunnitelmiin. Vanhempia kannustetaan vastaamaan asiakastyytyväisyyskyselyihin, joista saamme arvokasta tietoa perheiden toiveista.