SEKSUAALINEUVONNAN PÄIVÄN POLTTAVAT ASIAT

Esitys aiheesta: "SEKSUAALINEUVONNAN PÄIVÄN POLTTAVAT ASIAT"— Esityksen transkriptio:

1 SEKSUAALINEUVONNAN PÄIVÄN POLTTAVAT ASIAT
”Kutinaa ja kuhinaa” SKOOPPI Psykologi, seksuaali- ja psykoterapeutti Marjo Kokko YTHS SEKSUAALINEUVONNAN PÄIVÄN POLTTAVAT ASIAT

2 TEEMOINA TÄNÄÄN MITÄ SEKSUAALISUUS ON JA MITEN SE NUORESSA /NUORESSA AIKUISESSA KUHISEE? KASVU SEKSUAALISUUTEEN JA SEKSIIN MITÄ TUTKIMUKSET KERTOVAT KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN SEKSUAALISUUDESTA MITEN TUKEA SEKSUAALISUUTENSA KANSSA TUTKIMUSRETKEILEVÄÄ NUORTA

3 MITÄ JÄBÄ- ja vähän vanhempikin ihminen MIETTII…

4 SEKSUAALISUUS KULTTUURI ON SITÄ MITÄ OLEMME
MIELI koemme Aistimme KEHO tunnemme SEKSI: sitä mitä teemme vapaaehtoisesti kehossa, keholta keholle tai virtuaalisesti YHTEISÖ yksin tai yhdessä

5 SEKSUAALISUUS ON IHMISEN SYNTYMÄLAHJA
SEKSUAALINEN KEHITYS: Valmius reagoida psyykkisesti ja fyysisesti aistimuksiin ja virikkeisiin sekä lisääntyminen Biologinen SUKUPUOLI ja sosiaalinen sukupuoli-identiteetti Seksuaalinen SUUNTAUTUMINEN ja seksuaali-identiteetti (henkilökohtaisesti ja sosiaalisesti) Asenteet, arvot, tiedot, taidot, seksuaalihistoria, ulkoiset ja sisäiset odotukset ja vaatimukset

6 SEKSUAALINEN KEHITTYMINEN TAPAHTUU KOLMELLA TASOLLA:
JÄRKI: Opitaan, omaksutaan ja ymmärretään tietoa ja säädellään toimintaamme TUNNE: Koetaan, ymmärretään ja opetellaan riittävästi hallitsemaan erilaisia tunteita. BIOLOGIA: Omaan tahtiin kehitys ja yksilölliset ikään / sukupuoleen liittyvät muutokset MIELI OTTAA SEKSUAALISEN KEHON HALTUUNSA KASVUVUOSINA ”Sinulla ei ole sielua; sinä olet sielu ja sinulla on keho”

7

8 Milloin on sallittua aloittaa seksisuhde?
NUORTEN NETTINEUVONTA sexpo.fi, väestöliitto.fi/nuoret, e-talo.fi : Usein kysytyt kysymykset Minkä kokoinen penis on normaali? Onko normaalia, jos se kaartuu johonkin suuntaan? Millä tavoin voi tulla raskaaksi? Voiko tulla raskaaksi jos ottaa suihin? Entä jos on siemennestettä iholla? Miten käteen vetäminen tapahtuu? Miten voin hyväillä pimppiäni? Miten sormettaminen tapahtuu? Milloin on sallittua aloittaa seksisuhde? Mikä ihmeen esinahka? Mitä jos se on kireä eikä mene kunnolla taakse?

9 YTHS:N e-SEKSUAALINEUVONNAN ASIAKKAITA
”Lauantaina mietin taas, että mikä minua oikein vaivaa. Miksi en voi vain nauttia yhdessäolosta ja haluta seksiä? Kauhistuin ajatuksesta, että ehkä olenkin aseksuaali, enkä oikeasti halua seksiä kun se kerran aiheuttaa tällaista ahdistusta. Ehkä luulen haluavani yhdyntää ja läheisyyttä vain siksi koska minusta tuntuu että kaikki muutkin haluavat niitä, ja minunkin pitäisi haluta.” (mies 21v) ”Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 16-vuotiaasta ja kohta 4 vuotta. Seurustelun alussa seksielämämme oli hyvää, mutta noin vuoden jälkeen aloin tuntea yhdyntäkipua. Kipu alkoi vähitellen ja eteni lopulta niin pahaksi, että yhdyntä on mahdotonta. Kävin kahdestikin lääkärissä kivun takia, mutta mitään syytä ei löydetty ja asia jäi sikseen. Jatkoimme jonkin aikaa seksiä muuten kuin yhdynnän kautta, mutta lopulta sekin jäi pois. Nyt en pysty enkä halua minkäänlaista seksiä enää ollenkaan ja seksi tuntuu vastenmieliseltä”. (Nainen 20v) Syy siihen miksi olen seksuaalineuvonnan jonossa on se, että olen seksuaalisesti ylivireinen. Ajattelen hyvin aktiivisesti seksiä ja siihen liittyviä asioita jne. Ja tästä haluaisin keskustella. (mies 28 v)

10 JOKAISESSA IHMISESSÄ ON HUONE, JOHON VAIN HÄNELLÄ ITSELLÄÄN ON AVAIN

11 LAPSUUDEN KEHITYSVAIHEIDEN JA KIINTYMYSSUHTEIDEN MERKITYS
0-2v: Perusturvallisuus: Rauhoittavan, turvallisen kosketuksen ja läheisyyden kokemus tai sen puute Oman kehon eri kohtien löytyminen ja niiden tutkimisen mahdollisuus, pissa/kakka-asiat NUOREN SEKSUAALISUUS Luottamus oikeuteen saada haluta ja kokea turvallista läheisyyttä tarvitsematta takertua Uskallus heittäytyä ja olla läsnä; orgasmin saamisen ja itsestä sekä toisesta nauttimisen mahdollistuminen

12 ”Hyvä kosketus ei voi koskaan olla salaisuus” NUOREN SEKSUAALISUUS
2-4v : Tyttöjen ja poikien erot, alastomuuden kiinnostavuus ja sen hyväksyttävyys sekä oman kehon itsemääräämisoikeuden oppiminen: ”Hyvä kosketus ei voi koskaan olla salaisuus” NUOREN SEKSUAALISUUS Alastomuuden ilo ja uteliaisuus tai ahdistuminen Terve seksuaalinen minäkuva: Tunnen kehoni ja luotan, että kelpaan itselleni ja toiselle Into ja uskallus antautua leikkiin Oman kehon kunnioittaminen ja kyky suojella sen loukkaamattomuutta

13 4-6v: Lupa ilmaista tunteita ja hallita niitä sopivasti
4-6v: Lupa ilmaista tunteita ja hallita niitä sopivasti. Seksin kiinnostavuuden sallittavuus ja arvokasvatus: Rakastaminen ja seksuaalisuus hienoina asioina, lapsen oikeus tulla kohdelluksi hyvin NUOREN SEKSUAALISUUS Uskallus aloitteellisuuteen, luottamus että kelpaa ja saa olla seksuaalinen: Antaa ja saada Kyky yhdistää tunteet ja mieli kehollisuuteen ja ilmaista itseään seksissä myös niiden kautta Uteliaisuus omia ja toisen kokemuksia, tarpeita ja toiveita kohtaan

14 JARRUTTAMAAN KAASUTTAMAAN
JA KUN VAUVA, LAPSI JA NUORI ON KONTANNUT, KIIVENNYT, KÄVELLYT, KAATUILLUT JA KIPITTÄNYT KOHTI AIKUISUUDEN SEKSUAALISUUTTA… HÄN ON PARHAASSA TAPAUKSESSA SAANUT RIITTÄVÄN HYVÄN SEKSUAALIELÄMÄN AJOKORTIN: Oppinut JARRUTTAMAAN KAASUTTAMAAN Kun tuntee kipua, pelkoa Kun tuntee halua, nautintoa, pakkoa, uhkaa, väsymystä…. Iloa, toivoa, rakkautta… TEKEMÄÄN U-KÄÄNNÖKSEN kun huomaa (joskus meitä navigaattorina käyttäen) olevansa aivan väärällä reitillä PERUUTTAMAAN kun on hyvä palata takaisin sinne, missä ajo vielä sujui PARKKEERAAMAAN: Olemaan ihan rauhassa tässä ja nyt tarvitsematta muuttaa mitään

15 AINAKIN KERRAN YHDYNNÄSSÄ OLLEET (%)

16 NUORI KOKENUT JOSKUS TAI TOISTUVASTI JOTAIN SEURAAVISTA: VASTENTAHTOINEN INTIIMI KOSKETTELU, SEKSIIN PAINOSTAMINEN TAI PAKOTTAMINEN, MAKSUN TARJOAMINEN SEKSISTÄ.

17 SEKSUAALISUUDEN MERKITYS JA KOETTU AVUNTARVE % (Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus 2012, Kunttu ja Pesonen 2013) ’ HALU KESKUSTELLA SEKSUAALISUUTEEN LIITTYVISTÄ ONGELMISTA: Miehet 4 % Naiset 8 % Sätky 2012: 11% KÄYNYT SEKSUAALINEUVOJALLA edeltäneen 12 kk aikana : Miehet 1.3 % Naiset 5 %

18 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA (KoTT 2012, Kunttu ja Pesonen 2013)
Pakottamista johonkin seksuaaliseen tekoon vastoin tahtoa kotona, ystävän tai kumppanin luona, juhlissa, lomamatkalla, harrastuksiin liittyen, kadulla, tietokoneen välityksellä jne. Tekijä voi olla tuttu tai tuntematon ja yksi tai useampia. OPISKELIJOISTA OLLUT SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN TAI HYVÄKSIKÄYTÖN KOHTEENA Miehet 1.2 % Naiset 9.8 % Eniten väkivallan kohteeksi joutumista tapahtunut vuotiaana, toiseksi eniten vuotiaana

19 DIGIAJAN HAASTEENA… Pysyä nuorten suosimien sivustojen rinnalla asiallisena mutta kiinnostavana tiedon tuottajana (esim. vs. Kannustaa vanhempia ja muita aikuisia olemaan kiinnostuneita siitä, mitä nuoret puuhaavat netissä ja mitä kokevat siellä Nuorista lähes 90% käyttää nettiä pääasiassa omassa huoneessaan tai poissa kotoa

20 PALJON TIETOA JA MAHDOLLISUUKSIA KYSYÄ SEKSISTÄ LÖYTYY VERKOSTA
Alle 18-vuotiaiden yleisimmät hakusanat netissä: TEEN SEX JA CYBER SEX

21 KYSELY –VUOTIAILLE NUORILLE SEKSUAALISESTA AHDISTELUSTA NETISSÄ (N 4031, %) Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ja Pelastakaa Lapset, 2011

22

23 TURVAOHJEET NUORELLE Sano ei!
Kieltäydy keskustelemassa epämiellyttävistä, pelottavista tai seksuaalisesti tungettelevista aiheista. Kieltäydy lähettämästä kuvia itsestäsi, kertomasta osoitettasi, puhelinnumeroasi tai kouluasi. Poistu keskustelusta tai sivulta jos kieltäytymisestäsi huolimatta joku jatkaa juttelua ikävistä aiheista. Voit myös bannata hänet keskustelusta Kerro aikuiselle. Jos kohtaat netissä sivuja, jotka jäävät mietityttämään, puhu niistä aikuisen kanssa. Puhu aikuiselle myös, jos joku nettituttu ei jätä sinua rauhaan tai tahtoo tavata sinut tavallisessa elämässä. Aikuiselle on tärkeää, että sinä olet turvassa. Silloin ei ole merkitystä, oletko ollut kielletyillä nettisivuilla tai puhunut tuntemattoman kanssa. Älä jätä kertomatta pelostasi, pahasta olostasi tai mielipahastasi rangaistuksen pelossa.

24 PLISSIT-malli (Jack Annon 1976)
”Suurinta osaa ihmisistä, joilla on seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia voidaan auttaa Ilmaisemalla, että on lupa kysyä ja kertoa sekä tarvittaessa antamalla tietoa tai ohjeita”. P = Lupa puhua LI = Rajatun tiedon antaminen SS = Erityisohjeiden antaminen IT = Intensiivinen terapia. 

25 MITÄ LUPA PUHUA EDELLYTTÄÄ MEILTÄ
Riittävä tietomäärä ja tietotaidon päivittäminen Omien asenteiden, arvojen ja oman seksuaalihistorian tunteminen ja tunnistaminen Asiakkaan ja omien rajojen ja oikeuksien tunteminen ja kunnioittaminen (myös kielessä) Rohkeus ja halu puheeksi ottoon SEKSUAALINEUVONTA SEURAAVA ASKEL: Tavoitteellista ja potilaan tarpeesta lähtevää 1-5 käynnin seksuaaliterveyden asioiden käsittelyä, jota voi toteuttaa vain seksuaalineuvojakoulutuksen saanut ammattihenkilö (Sexpo, väestöliitto, AMK, oppisopimuskoulutus)

26 MITÄ NUORI KAIPAA KUN PUHUTAAN SEKSUAALISUUDESTA
Tunteiden (Pelon, epävarmuuden, hämmennyksen, häpeän) sanoittamista ja myötäelämistä Tuen ja luvan antamista ”nahkojen luomiseen”: Oman minäkuvan ja joskus seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin selkiyttämiseen, aiempien kokemusten purkuun, uskomusten ja oletusten käsittelyyn. Ja tietysti (riittävää) tietotaitoamme seksuaaliterveydestä! ÄLÄ MURTAUDU HUONEESEEN VAAN PYSY SAATAVILLA ! MATALAN KYNNYKSEN SEKSUAALITERVEYSPALVELUT TÄRKEITÄ: usein jo pelkkä normalisoiminen voi riittää

27 Seksuaalineuvonta YTHS
Seksuaalineuvonnan palvelutarve Seksuaalineuvonta Seksuaalineuvonnan toimintamalli YTHS:ssä Seksuaalineuvoja Seksuaalineuvonta- prosessi Seksuaalineuvonnan erityispalvelut Seksuaaliterapia Seksuaalisten traumojen arviointi Erikoissairaanhoito Kolmannen sektorin palvelut

28 Seksuaalineuvonta Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kuuluu kaikille lääkäreille, hoitajille, terapeuteille ja sosiaalityöntekijöille, jotka toimivat terveys- tai sosiaalitoimessa. Better-malli Seksuaalineuvontaa annetaan YTHS:llä normaalin vastaanottotoiminnan yhteydessä mm. raskauden ehkäisyyn, seksitautitutkimuksiin, matkailuneuvontaan, lääkityksiin, jälkiehkäisyyn ja päihteiden ongelmakäyttöön liittyen. Joskus voidaan tarvita seksuaalineuvojia, joiden tehtävänä on auttaa vaikeimmissa tai toistuvissa seksuaalisuuteen liittyvissä haastavissa tilanteissa. Kun opiskelija tarvitsee seksuaalineuvontaa useamman kerran ja tarvitsee prosessiluonteista apua seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden ja ongelmien käsittelyyn, hänet ohjataan seksuaalineuvojalle. Seksuaalineuvojan antama neuvonta on seksuaaliongelmien selvittelyä ja ratkaisujen etsimistä vuorovaikutussuhteessa sekä yksilöllisten neuvojen antamista henkilön seksuaaliongelmissa. Seksuaalineuvonta ei pidä sisällään terapiaa. Erityispalveluja, kuten seksuaaliterapiaa, tarvitaan vasta silloin, kun seksuaalineuvonnan keinot eivät riitä Sivu 1 (1 )

29 Seksuaalineuvontaprosessi
Aloitusvaihe (1-2kertaa) Yhteistyön luominen, tutustuminen Luottamuksellisuus, avoimuus Tila ja lupa opiskelijalle kertoa omin sanoin seksuaalisuudestaan/ongelmastaan Yhteisymmärrys tavoitteesta, mihin keskitytään Tapaamiskerroista sopiminen, tapaamisten kesto Palaute Työskentelyvaihe (2-4kertaa) Seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien tarkentaminen ja työstäminen asetettujen tavoitteiden pohjalta Ratkaisukeskeisyys, pienin askelin kohti tavoitetta Normalisointi, seksuaalisuuden vaiheet eri ikäisillä Käytetään oman osaamisen mukaisia työvälineitä: seksuaalianamneesi soveltuvin osin, seksuaalisuuden portaat, elämänkaaren, tukiverkon piirtäminen Sivu 1 (2)

30 Lopetusvaihe Arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista
Tarkentavat kysymykset, mikä muuttunut/toisin, uudet ongelmat? Yhteenveto neuvontaprosessista Arvioidaan tarvitaanko lisää tapaamisia tai muun asiantuntijan vastaanottoa (seksuaaliterapeutti, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti) Palaute Todetaan sovittu neuvontajakso päättyväksi Merkinnät potilastietojärjestelmään: X58 (naiset), Y58 (miehet), Z12 (parisuhdeongelmat), Z12.1 (eSeksuaalineuvonta) Sivu 2 (2)

31 Seksuaaliterapia Seksuaalineuvontaa kokonaisvaltaisempaa, syvemmin potilaan tilanteeseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin perehtyvää sekä useimmiten pitkäkestoisempaa hoitoa. Edellyttää työntekijältä sekä seksologisen tietoperustan hallitsemista että psykoterapiakoulutusta tai riittävän laajaa perehtyneisyyttä psykoterapeuttiseen työskentelyyn. Terapia voi olla myös lyhytterapiamuotoista, jolloin käynnit fokusoidaan tiettyyn tai tiettyihin seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin ja toteutetaan yhdessä sovitulla tiheydellä käynnin mittaisena jaksona. Seksuaaliterapiaan ohjaus voi tapahtua jatkohoitona seksuaalineuvontajakson jälkeen tai suorana ajanvarauksena seksuaaliterapeutille tilanteessa, jossa opiskelija on jo keskustellut tilanteestaan toistuvasti esimerkiksi psykologin neuvontajaksolla tai pariterapiakäynneillä ja on todettu tarve neuvontajaksoa pitkäkestoisempaan ja syvempään terapeuttiseen tarkasteluun. Toiminnallisten häiriöiden osalta seksuaaliterapiaan ohjaus voi tapahtua vasta kun häiriön fysiologiset, hormonaaliset tai muut syytekijät on poissuljettu tai hoidettu. Sivu 1 (2)

32 Seksuaaliterapia soveltuu sekä yksilö- että pariterapeuttiseen työskentelyyn ja se voi toimia myös terapeuttista työskentelyä mallintavana jaksona tilanteessa, jossa terapian edetessä tulee perustelluksi ehdottaa työskentelyn jatkumista pitkänä psykoterapiana. Indikaatioita seksuaaliterapiaan ovat esimerkiksi seksuaaliset itsetuntokysymykset ja vaikeat tunnekokemukset kuten syyllisyys tai häpeä. Terapiassa tarkastellaan potilaan seksuaalihistoriaa, seksuaalista ja laajempaa minäkuvaa, vahvistetaan voimavaroja ja käsitellään seksuaalisuuteen liittyviä uskomuksia, oletuksia, pelkoja ja mielikuvia. Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta tulemaan tasapainoiseksi ja eheäksi omana itsenään ja mahdollistaa näin oman itsen näköinen suhde myös seksuaalisuuteen. Sivu 2 (2)

33 Ohjaus erikoissairaanhoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin
Vastaanottokäynneillä suoraan esiin tulevat, seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat tai oireet edellyttävät usein usean tieteenalan, kuten psykologian, lääketieteen ja hoitotieteen näkökulmasta tapahtuvaa arviointia ja hoitoa. Moniin sairauksiin, oireyhtymiin tai hoitoihin liittyvä yhteys seksuaalisuuteen puolestaan voi jäädä huomaamatta tai puheeksi ottamatta, ellei työntekijällä ole riittävää seksuaalilääketieteellistä ja/seksologian osaamista. Seksologinen lähestymistapa soveltuu hyvin esimerkiksi gynekologiaan tai urologiaan, mutta myös psykiatriaan sekä yleislääketieteeseen. Lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä eri hoitomuotojen, toimenpiteiden tai lääkitysten vaikutukset seksuaalisuuteen tulisi aina huomioida jo hoidon suunnitteluvaiheessa. Myös seksuaalisuuden ja sukupuolikokemusten moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä työntekijöillä on oltava valmius kuulla ja vastaanottaa niihin liittyviä kysymyksiä ja muutostarpeita. Sivu 1 (2)

34

35 NUORTEN AIKUISTEN SEKSUAALIOIKEUDET KAIKILLA SAMAT OIKEUDET RIIPPUMATTA SUKUPUOLESTA, IHONVÄRISTÄ, SEKSUAALISESTA SUUNTAUTUMISESTA TAI TERVEYDENTILASTA   Oikeus olla oma itsensä ja nauttia omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan vapaana vanhojen uskomusten, aatteiden, uskonnollisten normien, perinteiden, loukkaavien vitsien tai muiden ulkoisten tekijöiden rajoittavuudesta ja haavoittavuudesta niin kauan kun ei omilla teoillaan vahingoita muita Kukaan ei saa kiusata tai syrjiä toista hänen seksuaalisen kehittyneisyytensä tai kehittymättömyytensä, suuntautuneisuutensa, erityispiirteidensä tai kokeneisuutensa / kokemattomuutensa takia Oikeus seksuaaliseen turvallisuuteen niin, ettei kukaan kajoa hänen kehoonsa ilman lupaa eikä muuten ahdistele seksuaalisesti sanoin tai teoin Oikeus vapaasti valita, haluaako avioitua vai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun Oikeus päättää itse, haluaako toiminnallista seksiä vai riittääkö seksuaalisuuden kokeminen elämässä muilla tavoin Oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja oikeus perääntyä tai kieltäytyä missä tahansa seksuaalisen tapahtuman vaiheessa Oikeus ajoissa ja oikein tehtyyn raskauden keskeytykseen tarvittaessa ja oikeus jatkaa raskautta sekä saada siihen riittävä tuki VÄESTÖLIITTO

36 KIITOS! Tuetaan toisiamme tärkeässä työssämme!