ADHD –oireet ja diagnostiikka

Esitys aiheesta: "ADHD –oireet ja diagnostiikka"— Esityksen transkriptio:

1 ADHD –oireet ja diagnostiikka
50 lennokasta vuotta. Salo, la Lastenpsykiatrian ylilääkäri, erityistason perheterapeutti Pekka Räisänen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

2 HISTORIAA (S. Sandberg et J
HISTORIAA (S. Sandberg et J. Barton (2002), kirjassa Hyperactivity and attention disorders of childhood, 2. painos, toim. Seija Sandberg , ss Cambridge: Cambridge University Press) ADHD on lyhenteenä uusi, mutta ilmiönä vanha. Kanner: Textbook of Childpsychiatry (1957) ei sisältänyt viittauksia hyperaktiivisuuteen diagnostisena käsitteenä. Psykologien parissa laajalti käytetty Johnson and Medinnus: Child Psychology (1969) sisälsi vain kaksi (!) sivua 657 sivun teoksesta tarkkaavuuden kirjosta. Toisaalta saksal. Hoff: Lehrbuch der Psychiatrie (1956) käsitteli ”hyperkineettistä häiriötä” Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

3 HISTORIAA II Kuitenkin jo James, W: The Principles of Psychology (1890) käsitteli tarkkaavuuden psykologiaa. Vaikka Hyperaktiivisuutta/tarkkaavuuden ongelmaa joskus pidetään ”amerikkalaisena ilmiönä”, on eurooppalaisessa psykiatrian/psykologian kirjallisuudessa termiä käytetty pian 120 vuotta! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

4 HISTORIAA III Sata vuotta sitten oireilun (tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeus, itsekontrollin/tahdon puute, rauhattomuus ja impulsiivisuus yhdistyneenä lieviin neurologisiin löydöksiin esim. motoriseen kömpelyyteen, ja synnynnäisiin anomalioihin) katsottiin johtuvan ”tahdon” puutteesta ja ”häiriöstä moraalin kontrolloimisessa”(moral dyscontrol). Vrt. nykykäsitykseen EF:n (executive functions) häiriöistä yhtenä ADHD pääoireena. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

5 ADHD Jostain syystä ADHD:ta pidetään edelleen epäluotettavana diagnoosina, joka sekoittaisi ymmärrystämme lasten käytöshäiriöiden ”todellisista” syistä. Tuhannet tieteelliset tutkimukset ja kliininen kokemus ovat kuitenkin kiistatta osoittaneet kyseisen häiriön olemassaolon. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

6 MOTTO ADHD ON VAKAVA KANSANTERVEYDELLINEN ONGELMA!
SEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN, HYVÄ HOITO JA KUNTOUTUS SÄÄSTÄVÄT PALJOLTA INHIMILLISELTÄ KÄRSIMYKSELTÄ! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

7 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN YLEISYYS LAPSILLA JA NUORILLA
M. Rutter & al : v. Brittiläisistä lapsista 12 %:lla (Isle of Wight) - 25 %:lla (Lontoo) psyykkisiä häiriöitä (lomakkeet + vanhempien ja lapsen haastattelu) K. Kumpulainen & al, K. Puura & al tutkineet suomessa 8-9 vuotiaita Muutkin tutkimukset (4-18 v.) Antaneet samansuuntaisia tuloksia: P = % Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa todettu, että 23 ikävuoteen mennessä noin 90 % lapsista tai nuorista oli sairastanut jonkin psyykkisen häiriön! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

8 Psyykkisten häiriöiden yleisyys alaikäisillä
Useimmissa tutkimuksissa psyykkisten häiriöiden suhde: -pojat > tytöt -vanhemmat lapset > nuoremmat lapset -kaupunkilaislapset > maalaislapset -matala sosioekonominen luokka > korkea Paljon monioireisia ts. häiriöt kasaantuvat Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

9 Käypä hoito -suositus Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito Duodecim 2007;123(24): - ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä! - Keskeiset hoitomuodot: potilaaseen ja ympäristöön kohdistuvat tukitoimet + tarvittaessa lääkitys - Huomioi siirtymävaiheet kouluasteesta toiseen (ja työelämään)! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

10 AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ
ADHD = attention deficit and hyperactivity disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADD = attention deficit disorder = tarkkaavaisuushäiriö MBD = minimal brain (disorder) dysfunction = ADHD + motoriset ong. + oppimisvaikeudet/hahmotushäiriöt (Suomessa ja Norjassa.) DAMP = deficits in attention, motor control and perception = tarkkaavaisuushäiriö, motorinen kömpelyys ja hahmotushäiriö (käytössä lähinnä vain Ruotsissa.) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

11 ADHD:n esiintyvyys -Lievempää ADHD:n oireilua joissakin tutkimuksissa jopa 18%:lla. -Diagnostiset kriteerit täyttyvät eri tutkimuksissa %:lla. -Suomessa v vuotiailla 4 % (tytöillä 2:lla, pojilla 6%:lla) -Pohjois-Suomessa v v. 8,5 % Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

12 ADHD:n diagnostiikka I
Potilaan haastattelu ja tutkimus (käytös!) Vanhempien haastattelu (käytös kotona!) Tieto potilaan käyttäytymisestä muissa tilanteissa (päiväkoti, koulu, harrastus, työ): - lomakkeet (esim. DBRS, Conners, Viivi), puhelu Psykologin (aikuisilla neuropsykologin) tutkimus: onko oppimisvaikeuksia Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

13 ADHD:n diagnostiikka II
Tarvittaessa puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin arvio. EEG-, CT- tai MRI –tutkimuksista ei hyötyä diagnoosin kannalta Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

14 ADHD:n oirekuva ja diagnostiset kriteerit
- (Jotkin oireet) Alkaa ennen 7 v. ikää, usein jo alle 5 v - (Joidenkin) Oireiden täytyy esiintyä ainakin kahdessa eri ympäristössä (koti, koulu/päiväkoti, pihapiiri, vastaanotto) vähintään 6 kk:n ajan -Kolme eri oireryhmää: 1) keskittymisvaikeudet, ainakin 6 oiretta 9:stä oltava 2) hyperaktiivisuus, ”aina vauhdissa”, ainakin 3 oiretta 5:stä 3) impulsiivisuus, ”tekee ensin, ajattelee sitten”, minimi 3 oiretta 4:stä [DSM-IV:ssä 2) + 3):sta ainakin 6 oiretta 9:stä] Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

15 ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa I
WHO:n tautiluokitus ICD-10 luokittelee kaikki sairaudet, myös psykiatriset. Suomessa virallinen psykiatrinen diagnostiikka (koodimerkinnät) perustuu siihen. Kuitenkin APA:n (American Psychiatric Association) psykiatrinen tautiluokitus DSM- IV:n kriteerit ovat selkeämmät ja luotettavammat kuin vastaavat ICD-10:n psykiatrian osa-alueen kriteerit. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

16 ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa II
Tieteellisen psykiatrisen tutkimuksen diagnostiikka perustuukin DSM-IV:een. Vaikka DSM-IV ja ICD-10:n psykiatrian osuus ovat hyvin pitkälti identtiset, on tietyissä diagnooseissa (esim. ADHD:ssa) kuitenkin joitakin eroja. Näissä tapauksissa yleensä kriteerit otetaan DSM-IV:stä ja koodi ICD-10:stä. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

17 F90 Hyperkineettiset häiriöt I (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
Ominaista: i) ”varhainen alku, tavallisesti ennen 5 v ii) kestävyyden puute älyllistä osallistumista vaativissa toiminnoissa, iii) taipumus siirtyä toiminnasta toisen saamatta mitään valmiiksi sekä iv) järjestymätön, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus.” ”Häiriöt kestävät tavallisesti läpi kouluvuosien ja jopa aikuisikään asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa.” Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

18 F90 Hyperkineettiset häiriöt II (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
”Diagnoosi voidaan asettaa aikuisellekin.” ”Ylivilkkaat lapset ovat usein tapaturma- alttiita, piittaamattomia vaaratilanteissa ja toimivat hetken mielijohteista. Aiheuttavat usein kurinpito-ongelmia, mutta rikkovat sääntöjä pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Suhde aikuisiin on usein estoton, koska siitä puuttuu normaali varovaisuus ja pidättyväisyys. Eivät ole suosittuja toisten lasten keskuudessa ja voivat joutua eristetyiksi.” Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

19 F90 Hyperkineettiset häiriöt III (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. (2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. (3) Usein ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

20 F90 Hyperkineettiset häiriöt IV (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

21 F90 Hyperkineettiset häiriöt V (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (7) Kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. (8) Häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. (9) On usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

22 F90 Hyperkineettiset häiriöt VI (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (1) Liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. (2) Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. (3) Juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

23 F90 Hyperkineettiset häiriöt VII (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (4) On usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

24 F90 Hyperkineettiset häiriöt VIII (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
C. Impulsiivisuus (ainakin 3/4) (1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiina ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. (2) Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. (3) Keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). (4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

25 F90 Hyperkineettiset häiriöt IX (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes)
Diagnostiset kriteerit (jatkoa): Kohtien (A-C) oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. Poissuljettava ahdistuneisuushäiriöt, mania, depressio sekä laaja-alaiset kehityshäiriöt. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

26 DSM-IV JA ADHD I DSM-IV (APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituskäsikirja) jakaa ADHD:n kolmeen eri alaryhmään vallitsevien oireitten perusteella (DSM-IV:ssä lueteltu samat oireet kuin ICD-10:ssä, mutta DSM-IV tarkastelee hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhtenäisenä ryhmänä). DSM-IV Diagnostiset kriteerit, Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja American Psychiatric Association, Finnreklama Oy 1997 Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

27 DSM-IV JA ADHD II 1) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type) -Tarkkaamattomuusryhmästä vähintään 6 oiretta (useat aikuispsykiatrit katsovat 4 oireen riittävän);Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus –ryhmästä alle 6 oiretta. Tästä alaryhmästä käytetään joskus ADD- termiä (etenkin jos ylivilkkautta ja impulsiivisuutta ei ole juuri lainkaan). Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

28 DSM-IV JA ADHD III 2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääas. yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi (Predominantly Hyperactive-Impulsive Type) - Tarkkaamattomuusryhmästä alle 6 oiretta; Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus – ryhmästä vähintään 6 oiretta. Tämä ADHD:n alaryhmä on yleinen ennen kouluikää, prevalenssi pienenee iän myötä. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

29 DSM-IV JA ADHD IV 3) Edellisten yhdistelmä eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus häiriö, yhdistynyt tyyppi (ADHD, Combined Type) -molemmista ryhmistä vähintään 6 oireita Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

30 ADHD:n komorbiditeetti I
-Usein mukana muita lasten- ja nuorisopsykiatrisia ongelmia, kuten uhmakkuushäiriötä = ODD, käytöshäiriötä = CD (P-Suomi tutkimus: CI 43 %) Lisäksi monella on muita neuropsykiatrisia oireita: tic- toimintoja tai Touretten oireyhtymää TS (20-30 %), pakko-oireita (OCD) tai Aspergerin sdr:n (AS) piirteitä. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

31 ADHD:n komorbiditeetti II
Myös mielialahäiriöt (masennus: 22 %) ja ahdistuneisuushäiriöt (27 % vs %), oppimishäiriöt (Ruotsi: P=40 %), puheen ja kielen kehityksen häiriöt päihdehäiriöt (16 %) sekä unihäiriöt ovat yliedustettuja. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

32 MUUT NEUROPSYKIATRISET OIREYHTYMÄT
1) Pakko-oireilu eli tvångs eli OCD (obsessive, compulsive disorder) P = %, (lievänä erittäin yleinen) 2) Touretten oireyhtymä, P = % 3) Aspergerin oireyhtymä, P = % Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

33 F42 PAKKO-OIREILU eli OCD
Pakko-oireilussa voi olla pakkotoimintoja eli kompulsioita (esim. toistuva käsien pesu, pissalla käynti, esineiden järjestely, tiettyjen reittien noudattaminen) ja/tai pakkoajatuksia eli obsessioita (esim. pelko omien ajatusten vahingollisuudesta tai ”syntisyydestä”, laskemisvimma eli aritmomania, ”pöpöjen” pelko). OCD kuuluu myös ahdistuneisuushäiriöihin. Usein mukana masennusta. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

34 Ticit / Touretten oireyhtymä (TS)
F95 Nykimishäiriöt Ticit eli nykimisoireet jaetaan: 1a) Yksinkertaisiin motorisiin tic- toimintoihin : esim. silmien räpyttely, nenän nyrpistely, olkapäiden kohauttelu 1b) Monimuotoisiin motorisiin tic- toimintoihin : esim. hypähtelyt, kävellessä pysähtelyt, yläraajojen levittäminen sivuille, käsien räpyttely, nuuhkimiset Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

35 Ticit / Touretten oireyhtymä II
2) Vokaalisiin eli äänellisiin tic-toimintoihin: esim. kröhimiset, niiskuttamiset, vingahtelut, haukahtelut, huudahtelut, äänien, tavujen tai sanojen (joskus jopa kirosanojen) toistelut F95.1 Väliaikainen nykimishäiriö. Yksittäiset ticit ovat tavallisia koulunkäynnin aloittavilla, vuotiailla lapsilla. Kesto alle 12 kk. F95.2 Touretten syndrooma (TS) = monimuotoiset motoriset ticit + äänelliset ticit. Kesto yli 12 kk. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

36 Aspergerin oireyhtymä eli AS
Kuuluu Lapsuusiän laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorder, PDD) kuten autismikin Kaksi pääoiretta: 1) Poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (”sosiaalisesti värisokeita”) 2) Epätavallisen intensiivisiä harrastuksia tai rajoittuneita, kaavamaisia mielenkiinnon kohteita/toimintoja Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

37 Aspergerin oireyhtymä eli AS II
Usein pikkuvanhoja, ruokien suhteen valikoivia, aistien suhteen yliherkkiä, mustavalkoisesti ajattelevia. Käsittävät asiat kirjaimellisesti. AS:ssa voi esiintyä psykoottisia episodeja. Suomessakin on sukuja, joissa esiintyy runsaasti skitsofreniaa ja Aspergerin oireyhtymää. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

38 Aspergerin oireyhtymä III
Voidaan jakaa kahteen alaryhmään (by Christopher Gillberg): 1) Lähellä varsinaisia autisteja: eivät paljon puhu, vajoavat usein ”omiin maailmoihinsa” 2) ADHD:n tyyppisesti oireilevat (Huom: jako on epävirallinen) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

39 ADHD:n erotusdiagnoosi
-Oppimishäiriöt ilman ADHD:ta -Käytöshäiriöt ” -Masennus ” -Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanis- depressiivisyys! - PTSD - poissaolokohtauksina esiintyvä epilepsia Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

40 F30 Mania, F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolar disorder (BPD) eli maanis-depressiivisyys. Masennus- ja normaalien mielialajaksojen lisäksi esiintyy hypomania- tai maniajaksoja Manian perusmieliala on usein ärtynyt eikä euforinen. Psykiatritkin voivat missata BPD:n! Lapsuus bipolaarihäiriötä tutkitaan paljon. Oireilu voi muistuttaa ADHD:ta, paljon päällekkäisyyttä! (70-90 %.lla ped. BPD- potilailla myös ADHD!) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

41 ADHD:n oirekuva -Päiväkodissa ADHD-lapsilla usein vaikeuksia sopeutua ryhmätoimintoihin. Muksivat ja tönivät toisia, eivät ymmärrä kunnioittaa toisen lapsen intimiteettiä. Aikuisen kanssa kahden kesken voi sujua erittäin hyvin, kun saavat huomiota -elävät ikään kuin noin yhden minuutin aikakuplassa, eivät mieti, mitä menneisyydestä voisi oppia tai mitä ongelmia voi tulla, jos teen tai tai näin Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

42 ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla I
Iän myötä hyperaktiivisuus häviää, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions –toimintojen (EF) häiriöt korostuvat: -suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky, epäasianmukaisten toimintojen inhibitio häiriintyy Saavat usein ”hankalan tyypin” maineen Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

43 ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla II
Hoitamattomana riski lisääntyy: - epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön - päihdehäiriöön - patologiseen pelaamiseen - seksuaalirikoksiin Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

44 ADHD (tarkkaamaton alamuoto)
-Tällä potilasryhmällä ei siis ole ylivilkkautta -Usein haaveilevat tunneilla, mutta eivät häiriköi -> ongelma jää helposti huomaamatta -Tässä ryhmässä enemmän tyttöjä, murrosikäisiä ja aikuisia Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

45 AD/HD:n syyt Eniten näyttöä häiriön synnynnäisyydestä:
-Geneettiset tekijät, mukana monia eri geenejä (usein suvussa muitakin samantyyppisesti oireilevia) -Keskushermoston kehityksen vauriot sikiöaikana (vrt. tupakointi lisää 2.1 ja alkoholi 2.5 krt ADHD riskiä, Downin sdr.) tai synnytyksen yhteydessä, keskosuus -Olettamus aivojen neurokemiallisesta häiriöstä vahvistunut Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

46 Laboratoriomarkkerit I
Laboratorioissa tutkittu ADHD:ta: 1.a) Aivojen kuvantamisella (EEG, PET, SPECT, fMRI ym.) 1.b) Neurofarmakologisesti 1.c) Neurofysiologisesti 2. Lääkityksen avulla: 2.a) Dopamiinin ja 2.b)Noradrenaliinin eli norepinefriinin takaisinoton estäjillä) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

47 Laboratoriomarkkerit II
PET- JA MRI- kuvissa poikkeavuuksia: SPECT:issä epänormaali dopamiinin välittyminen. Myös EEG:ssä usein poikkeavuuksia. Tutkimustuloksia vaikea vetää yhteen toisten tutkimusten kanssa (metodit vaihdelleet, potilasaineiston valinta erilainen ym.) -prefrontaali-striataali-thalamo-cortikaali –radastossa pienemmät basaaligangliat, pikkuaivojen vermis sekä frontaalilohkot (ovat myös epäsymmetriset) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

48 Laboratoriomarkkerit III
2.a) Dopamiini: Motoriikan moduloija (vrt. Parkinsonin tauti sekä liiallista motorista aktiviteettia aiheuttavat häiriöt) Se välittää aivoissa myös tärkeän stimuluksen aiheuttamaa signaalia, myös opettavaa signaalia aivokuorelle ja basaaliganglioihin -se säätelee myös tarkkaavuutta (attention) ja EF-toimintoja (executive functions) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

49 Laboratoriomarkkerit IV
Useat ADHD:n geeniehdokkaat vaikuttavatkin dopamiinin aineenvaihduntaan: -presynaptinen dopamiinin takaisinoton säätelijä DAT1 -postsynaptinen DRD4 -lisäksi ADRalfa2a ja ADRalfa2c, AR, COMT, DBH, C4B Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

50 Laboratoriomarkkerit V
2.b) Noradrenaliini: -vähemmän tutkittu kuin dopamiini -aiheuttaa muutoksen uneliaasta tilasta valppauteen (drowsy to alert) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

51 Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa)
Diagnostic Criteria for Use in Psychiatric Resarch, Feighner et al. Arch Gen Psychiatry 1972; 26:57: 1) Häiriön kliininen kuvaus eli fenomenologia 2) Häiriön luonnollinen kulku seurantatutkimusissa 3) Perinnöllisyyden määrittäminen sukututkimusten avulla Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

52 Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa) II
4) Häiriön erottaminen toisista häiriöistä eli spesifisyys 5) Objektiiviset ja luotettavat laboratoriomarkkerit ADHD TÄYTTÄÄ KAIKKI EDELLÄ LUETELLUT KRITEERIT! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

53 ADHD:n validitetti ADHD on siis validi diagnoosi.
ADHD voidaan toistaiseksi luokitella pikemminkin oireyhtymäksi kuin häiriöksi. Endofenotyyppien (eli jako alaryhmiin oireiden, aivomuutosten ja perimän perusteella) määrittely ja kuvaileminen muuttanevat tilannetta tulevaisuudessa. Prenataalivaiheen ja ympäristön vaikutusten arvioiminen myös tulevaisuuden haaste. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

54 Syyt (jatkoa) Psykososiaaliset tekijät, kuten vanhempien avioero, varhaisen vuorovaikutuksen häiriö, emotionaalinen laiminlyönti ym. pahentavat usein ADHD:n oireita (muokkaamalla kehittyvää keskushermostoa), harvemmin ovat ainoana syynä Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

55 ADHD:n vaikutus potilaaseen ja vanhempiin
Potilaat Huono koulumenestys Sosiaalisten taitojen puute Alhainen ammatillinen status Lisääntynyt väärinkäytön riski Lisääntynyt onnettomuusriski Perhe Lisääntynyt stressitaso Lisääntynyt masennus Lisääntynyt avioeron riski Työnkuvan muutokset Alentunut elintaso Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

56 ADHD:n vaikutus kehitykseen
Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Ihmissuhdeongelmat Onnettomuudet “Aineiden” väärinkäyttö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Onnettomuudet Tupakointi Käyttäytymisen häiriö Esikoulu Nuori Aikuinen Alakoulu Opiskelija Over 60% of childhood ADHD continues into adulthood1. 1. Baren M. ADHD in adolescents: Will you know it when you see it? Contemporary Pediatrics 2002; 19: Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Koulutuksen keskeytyminen Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat “Aineiden” väärinkäyttö Onnettomuudet Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

57 Miksi pitää hoitaa? ADHD:n seuraukset vakavia:
-huono koulumenestys, huono itsetunto, sosiaaliset ja emotionaaliset ongelmat -ADHD taakkana perheille ja kouluille; ” Onko yhdellä oppilaalla oikeus ”terrorisoida” koko luokkaa?” -lisää myöhemmällä iällä riskiä työttömyyteen, rikollisuuteen, päihteiden väärinkäyttöön (etenkin jos mukana on ODD tai CD) Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

58 ADHD:n hoito I Lievissä tapauksissa riittää:
A. Informaation jakaminen diagnoosista kotiin ja päiväkotiin/kouluun. B. Muut mahdolliset tukitoimenpiteet: 1) Kasvatuksen tukeminen (vanhempien ryhmät, ART-terapia, Muksuoppi ym. käyttäytymisterapeuttiset lähestymistavat, silmiin katsominen!). 2) HOJKS. Professori Pihan kommentti. Professori Barkleyn ohjeet ylivilkkaitten lasten vanhemmille. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

59 ADHD:n hoito I (jatkoa)
3) Pienryhmäsijoitus (+ avustaja). 4) (Positiivisen) palautteen antaminen esim. palkkiojärjestelmällä -> lapsen oman vastuuntunnon kehittäminen. 5) Vahvuuksien kartoittaminen -> itsetunnon vahvistuminen. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

60 ADHD:n hoito II C. Terapiat (leikki-, musiikki-, ratsastus-, toiminta- ja ryhmäterapia) eivät tutkimusten mukaan kovinkaan paljoa vähennä oireilua , mutta voivat muutoin olla lapsen psyykelle hyödyksi. Jos mukana aistiyliherkkyyttä tai muuta aistitiedon käsittelyn häiriötä (Aspergerin sdr:n piirteitä), toimintaterapia (etenkin SI- painotteinen) saattaa hyödyttää. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

61 ADHD:n hoito III Keskivaikeassa/vaikeassa muodossa:
D.1. Piristelääkkeet eli psykostimulantit, esim. metyylifenidaatti: Ritalin, Medikinet, Equasym ja Concerta (0,5-1,2 mg/kg/vrk, max 2,0 mg/kg/vrk) ja dekstroamfetamiini (0,3-1 mg/kg/vrk), ovat ylivoimaisia teholtaan. Lisäävät aivoissa dopamiinin määrää. Ovat turvallisia käyttää. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat nukahtamisvaikeudet ja näläntunteen katoaminen. Menevät yleensä ohi muutamassa viikossa. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

62 ADHD:n hoito III (jatkoa)
Uusimpien tutkimusten mukaan piristelääkehoito vähentää riskiä päihdehäiriön syntyyn Noin 80 % hyötyy metyylifenidaatista tai amfetamiinista. Jos ensimmäinen ei auta, kannattaa kokeilla toista piristelääkettä. Täten yli 90 % saa avun. USA:ssa yli 2 miljoonaa lasta syö psykostimulantteja, pojista noin 10 %!!! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

63 ADHD:n hoito III (jatkoa)
D.2. Atomoksetiini (Strattera) on aivan uusi ADHD-lääke. Ei kuulu psykostimulantteihin. On kemiallisesti sukua noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttavalle Edronax- masennuslääkkeelle. D.3. Masennuslääkkeet, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi noradrenaliinin pitoisuuksiin aivoissa, esim. Efexor, Ixel, Cymbalta, voivat joskus helpottaa oireilua tai tehostaa psykostimulanttien vaikutusta. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

64 ADHD:n hoito III (jatkoa)
D.4. Muut lääkkeet: tupakasta vieroittautumislääkkeet, bupropioni Zyban (eli Wellbutrin), psykoosilääkkeet; etenkin jos mukana vaikeata käytöshäiriötä esim. Risperdal (0,5-2,0 mg/vrk), Zyprexa (varo painonnousua!), Seroquel, Abilify, eräät verenpainelääkkeet (klonidiini), Melatoniini 3-12 mg unihäiriöissä Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

65 ADHD:n hoito III (jatkoa)
D.5. Hivenaineet ja kalaöljyt. Vaikka USA:ssa yllättävän monella ADHD-lapsella ovat rauta-, kupari- ja sinkkiarvot alle viitearvojen, on hivenaineiden, vitamiinien ja kalaöljyjen nauttimisesta vain erittäin niukkaa näyttöä tai sitä ei ole lainkaan. Paras näyttö kalaöljyistä. Teho kuitenkin paljon heikompi kuin psykostimulanteilla. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

66 ADHD:n hoito IV D.6. Muut hoidot:
EEG-biopalautehoidosta ei luotettavaa näyttöä. Tietokoneistettu työmuistiharjoittelu saataa parantaa toiminnanohjauksen taitoja (= EF-taitoja). Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

67 ADHD:n hoito V Painoa ja pituutta syytä seurata. Etenkin jos huono syömään, kesällä 1 kk lääkitystauko. RR ja pulssi ennen ja jälkeen lääkityksen aloituksen tai annosnoston (erittäin harvoin ongelma, joillakin herkillä palpitaatiota). Keskimäärin lääkehoidon kesto 4,4 vuotta, voi kestää vuosikymmeniä. Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

68 ADHD:n hoito VI Ajoissa aloitettu hoito ja kuntoutus lääkityksen kera voi parhaimmillaan jopa dramaattisesti muuttaa potilaan elämänkaarta! Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka