HAASTEENA IKÄIHMISTEN PÄIHDEONGELMA

Esitys aiheesta: "HAASTEENA IKÄIHMISTEN PÄIHDEONGELMA"— Esityksen transkriptio:

1 HAASTEENA IKÄIHMISTEN PÄIHDEONGELMA
HAASTEENA IKÄIHMISTEN PÄIHDEONGELMA? Selvitys ikäihmisten päihdeongelman esiintyvyydestä pohjalaismaakunnissa Päivi Niiranen Sirpa Tuomela-Jaskari Pohjalaismaakuntien vanhustyön Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan Kehittämisyksikkö -hanke osaamiskeskus SONet BOTNIA Päihdepalvelujen kehittämishanke puh puh 1

2 Selvityksen lähtökohdat
Kartoituksen avulla haluttiin saada tietoa: ikääntyvien päihdeongelmien esiintyvyydestä toimintayksiköissä päihteiden käytöstä aiheutuvista hoidon haasteista kehittämistarpeista käytössä olevista toimintamalleista. Selvityksen pohjana kysely kysely lähetettiin kaikkiin pohjalaiskuntiin joko suomenkielisenä (N=184) tai ruotsinkielisenä (N=60) suomenkielisiä vastauksia palautui yhteensä 85 (N=184) - vastausprosentti 46,2 % ruotsinkielisiä vastauksia palautui yhteensä 27 (N=60) – vastausprosentti 45 %. suomenkielisten kuntien vastausten osalta tulokset on analysoinut ja raportoinut Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke ja Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke (SONet BOTNIA). Ruotsinkielisten vastausten osalta analysoinnista ja raportoinnista vastaa Äldrecentrum Österbotten. Ruotsinkielisen kyselyn vastaukset raportoitaneen myöhemmin julkaistavana opinnäytetyönä. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

3 Tilastointi päivystysvastaanotoilla
Tilastointilomake kyselyn perusteella esille nousi tarve selvittää, kuinka paljon päihteidenkäyttö on ikäihmisten tapaturmien taustalla. alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysvastaanottojen johtaville viranhaltijoille (ylilääkäreille tai johtaville hoitajille) lähetettiin pyyntö tilastoida päivystysvastaanotoilla päihtyneenä asioineiden ikäihmisten (yli 65- vuotiaiden) käynnit. tilastointiaika kaksi viikkoa: 24.11– tilastointilomakkeeseen pyydettiin merkitsemään potilaan sukupuoli, ikä sekä päädiagnoosi ja jatkohoitopaikka. Päihde-ehtoisten käyntien määrä tilastointi tehtiin 19 terveyskeskuksessa ja 2 sairaanhoitopiirissä Etelä-Pohjanmaalla tilastointi tehtiin yhteensä 14, Keski-Pohjanmaalla kolmessa ja Pohjanmaalla kahdessa terveyskeskuksessa/terveyskeskuskuntayhtymässä sairaanhoitopiireistä vastauksia palautui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalta (tilastointijakso) ja Vaasan sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalta (erillinen tilastointiajo ajanjaksolta – ) päihde-ehtoisia päivystyskäyntejä vähän yhteensä perusterveydenhuolto 8, EPSHP 3, VSHP 36 (tilastointiajo vuoden ajalta) lyhyt tilastointijakso ei anna oikeaa kuvaa ongelman laajuudesta suurin osa päihde-ehtoisista käynneistä tilastoidaan traumoiksi. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

4 Keskeisimmät tulokset
Päihdeongelman yleisyydestä vähän tutkimustietoa useimmat ikäihmisten päihdeongelmaa koskevat selvitykset tehty Yhdysvalloissa Suomessa ikääntyneiden päihteidenkäytöstä tietoa saatavilla 69 –ikävuoteen saakka raittiiden määrä vähentynyt vanhimmassa ikäryhmässä, erityisesti naisten osalta ongelmallista alkoholinkäyttöä arvioitu olevan noin 10 %:lla yli 65-vuotiaista. Ikäihmisten päihteidenkäyttö pohjalaismaakunnissa 70 %:ssa toimintayksiköiden palveluiden piirissä pääosin 1-5 päihdeongelmallista ikäihmistä suurin osa vastaajista sitä mieltä, että ikäihmisten päihdeongelmat eivät ole lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana (64,2%). Ongelma lisääntynyt ainoastaan 35,8 % mielestä päihdeongelma näkyy tällä hetkellä pääosin avopalveluissa päihteiden runsaampi käyttö ajoittuu vastikään ikääntyneiden ikäryhmään – vuotiaisiin alle 65-vuotiaiden päihdeongelmaisten määrä kertoo nuoremmasta ikäpolvesta, joka on alkoholisoitunut ja dementoitunut nuorella iällä. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

5 Keskeisimmät tulokset
Työn haasteellisuutta lisäävät tekijät hoidon tarpeen lisääntyminen (30 %) mainittiin suurimpana haasteellisuutta lisäävänä tekijänä toiseksi suurena haasteellisuutta lisäävänä tekijänä henkilöstön osaamistarpeiden lisääntyminen (20 %), joka kertoo siitä, että ilmiöstä ei ole riittävästi tietoa käytössä olevat toimintamallit ja työvälineet puuttuvat Ilmiö uusi, joten selkeää toimintamallia tai toimenpidesuosituksia ei ole Selkeät toimintamallit ja keinot puuttuvat (18 %) työ koetaan turhauttavaksi Yksilöllinen hoitosuunnitelma ohjasi toimintaa 26 %:ssa. Päihdeongelman kasvaminen tulevaisuudessa vastaajat näkevät hyvin yksimielisesti ongelman lisääntyvän tulevaisuudessa, erityisesti avohoidossa erityispiirteinä tulevaisuudessa nähtiin entistä nuoremmat alkoholidementikot ja päihteitä käyttävät iäkkäät naiset päihdepalvelujärjestelmän haasteena vanhusväestölle suunnattavat palvelut haasteellista on myös vanhustyön, päihdetyön ja mielenterveystyön kohtaamattomuus ja kokonaisvastuun puute päihteitä käyttävän ikäihmisen hoidosta ja kuntoutuksesta. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

6 Keskeisimmät tulokset
Päihteidenkäyttö dementian yhteydessä päihteiden vuoksi dementoituneiden käyttäytymisessä korostuivat käytöshäiriöt (44 %), kuten aggressiivisuus, raivonpuuskat, levottomuus, hermostuneisuus jne. vaikeus erottaa, mitkä käytöshäiriöt johtuvat päihteidenkäytöstä, mitkä itse sairaudesta erityispiirteinä: erityisosaamisen tarpeen lisääntyminen, ongelmat havaittavissa nuoremmalla iällä ja muistisairauden nopea eteneminen. Ikääntyvien päihdeongelman hoitaminen päihdeongelman hoitamisessa tärkeintä varhainen puuttuminen, hoidon laatu, viriketoiminta ja vertaistuki sekä ennaltaehkäisevä toiminta hoitoyksikön sopivuus - tarpeena maakunnallinen hoitoyksikön perustaminen iäkkäille päihdeongelmaisille. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

7 Keskeisimmät tulokset
Päihteidenkäytöstä johtuvat konkreettiset ongelmat päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa vanhuspalveluissa tuottavissa yksiköissä eniten käytöshäiriöitä (33 %), hoidon tarpeen lisääntymistä (31 %) ja somaattisia ongelmia (24 %) käytöshäiriöt näkyvät aggressiivisuutena tai uhkaavana käytöksenä. Tarvetta koulutukselle ja tuelle lähes kaikki vastaajat toivoivat koulutusta ikäihmisten päihdeongelmasta tietoa toivottiin alkoholinkäytön riskirajoista, tunnistamisesta sekä hoitokäytännöistä (lääkehoito ja lääkityksen toteutus, lääkkeet ja alkoholi ja käytöshäiriöt) lisäksi koulutuksen tarvetta on päihdeongelmaisen vanhuksen kohtaamiseen, ongelmaan puuttumiseen sekä puheeksiottamiseen liittyvistä asioista. Yhteistyön kipukohdat sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja päihdetyön välistä yhteistyötä tulisi kehittää kehittämisen paikkoja konkreettisen yhteistyö (palaverit, yhteydenpito jne), koulutus, yhteiset toimintalinjat, päihdeongelmaisen ikäihmisen asumispalvelut ja ennaltaehkäisevä työote. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

8 Toimenpidesuositukset
Jalkautuva päihdetyö (vanhus- ja päihdetyöntekijä) työmenetelmäksi päihdetyöntekijän mahdollisuus yhdessä kunnan vanhuspalvelutyöntekijöiden kanssa arvioida ja kehittää jalkautuvaa päihdetyötä. käytännössä jalkautuva päihdetyöntekijä toimii kunnan vanhuspalvelujen työntekijän työparina päihde-osaamista vaativissa tilanteissa. työparityöskentelyssä korostuu verkostoituva ja etsivä päihdetyö. Päihde-ehtoisten käyntien tilastointi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tilastointikäytäntöjen kehittäminen ja tapausseuranta tarkoituksenmukaisia tilastotietoja valtakunnallisella, alueellisella ja seudullisella tasolla tietojen hyödyntäminen käytännön toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Päihteidenkäytön tunnistamiseen liittyvät menetelmät käyttöön vanhusväestölle suunnatun mini-intervention käyttöönotto työvälineeksi päihdeongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen rutiininomaisen puhalluskokeen käyttöönotto päivystysvastaanotoilla epäiltäessä alkoholin osuutta esim. tapaturmatilanteissa. Positiivisen tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistä huolehtiminen tärkeää. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

9 Toimenpidesuositukset
Palvelujärjestelmän monipuolistuminen nykyjärjestelmä palvelee pääosin työikäistä väestöä. Järjestötyö tiiviiksi käytännöksi erityisesti ennaltaehkäisevä rooli, ikäihmisten tietoisuuden lisääminen päihteiden käytöstä, viriketoiminta kuntoutujalähtöisten toimintojen ja vertaistoiminnan tarjoamisessa järjestöjen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö ja työnjaosta sopiminen järjestötoimijoiden verkostoiminen. Vanhustyön henkilöstön osaamistason nostaminen täydennyskoulutus tarvitaan moniammatillista työotetta ja konsultaatiomahdollisuuksia. Vanhus-, päihde- ja mielenterveystyön kokonaisvastuu vanhustyötä ja päihdetyötä ja mielenterveystyötä tehdään hyvin paljon erillään päihteitä käyttävän ikäihmisen hoitamisesta tulisi olla kokonaisvastuu jollakin taholla sopiminen siitä, miten kokonaisvastuu ja mahdolliset osavastuut jaetaan toimijoiden kesken. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

10 Toimenpidesuositukset
Malli päihdeongelmaisen ikäihmisten hoidosta ja hoitopolusta. hoito laitoshoidon ja avohoidon välillä tulee turvata interventio-mallien ja ikääntyneiden päihdeongelmaisten kohtaamiskäytäntöjen vakiinnuttaminen vanhuspalveluissa (asumispalvelut, päiväkeskustoiminta, tukiasuminen, kotihoito) ikäihmisten hoitopolun kuvaaminen prosessimalliksi. Toimintojen arviointimenetelmien kehittäminen toiminnan kehittäminen, arviointi ja seuranta on välttämätöntä palvelujen suunnittelulle ja laadukkaalle toiminnalle. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

11 Mitä seuraavaksi? selvityksestä nousee selkeä tarve ikäihmisten päihdetyön kehittämiselle selvitystyön ja IKÄPÄ -työryhmän (= Seinäjoella syksyllä 2008 perustettu ikäihmisten päihdeongelmaa käsittelevät työryhmä) yhteistyönä on syntynyt tarve lähteä kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden osalta tulisi suunniteltava käytännön toteutus ja vaikuttavuuden arviointi. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari