Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013.

Esitys aiheesta: "Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013."— Esityksen transkriptio:

1 Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

2 Sivistyksen työryhmä • pj Markku Hyttinen, siht Janne Vainikainen sekä 7 kunnan sivystysjohtajat (Tiina Larsson, Tiina Hirvonen, Pekka Lintonen, Esa Ukkola, Pentti Halonen, Suvi-Päivikki Hiipakka, Marju Taurula) • sivistys jaettiin 12 osa-alueeseen : varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, ammatillinen 2. aste, muu koulutus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kirjasto, kulttuuri • Keskityttiin palvelutuotantoon – ei seiniin • Tehtiin kuntakohtaiset edut– haitat –tarkastelu, lisäksi kaikista osa-alueista poimittiin keskeisiä saatavuus- ja tehokkuuskriteereihin liittyviä tunnuslukuja (yht. n. 100 kpl) • Alueelliselta näkökulmalta tarkasteltiin ruotsinkielisiä ja ulkomaalaisten palveluja, omistajapolitiikkaa, kolmatta sektoria sekä sivistystoimen käyttämiä tietojärjestelmiä

3 Päätöksentekorakenne • kahdeksassa kunnassa sivistyksen kahdestatoista osa-alueesta päättää yhteensä 15 lautakuntaa (kulut yht. yli 320.000e) • Päättäjiä ko. elimissä on yhteensä liki 200 • Yhteen lasketut menot noin 500 M euroa (57.000e – 8.000.000 e/jäsen) • Esittelijöinä pääsääntöisesti työryhmän jäsenet • Lisäksi päättäjien edustajat koulutuskuntayhtymien hallituksissa ja valtuustoissa

4 Palvelujen organisointitapa • Sivistystoimet omana toimialana pl. Järvenpää, jossa prosessimalli • Varhaiskasvatus opetustoimessa pl. Mäntsälä ja Pornainen • Lukiot kunnallisia, lisäksi yksityinen Nurmijärvellä • Ammatillinen koulutus kuntayhtymissä (Keuda, Hyria, Amisto, Inveon) • Ruotsinkieliset palvelut järjestetään pääsääntöisesti yhteistyönä, erityisesti Sipoon kanssa • Kolmannen sektorin rooli vahva liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen alueilla • Yhteistyötä KUUMAn sivistysjohtajien ja opetuspäälliköiden lisäksi myös mm. kirjastojen, nuoriso- ja liikuntatoimien välillä

5 Määrätietoja • Lapsia (alle 16-v.) yht. 50 482, nuorten ikäluokat (16-28-v.) 35 139, ( yli 28-vuotiaat 157 117) • Esimerkkejä palveluverkosta: kouluja 122, päiväkoteja (kunnallisia) 159, lukioita 12 • Tuntiresurssit 1,7-2,0 vvh/opp., keskimääräinen opetusryhmäkoko 16–24 opp. • vuosihintoja: oppilas (1.-9.-lk) 6 700–8 900 € (ka. 7301 €), pk-lapsi 8 500–11 000€, lukio-opiskelija 6 000–8 300€ euroa/vuosi • Hajonta yhtä laaja kuntien sisällä kuin välilläkin

6 Sivistyspalveluiden toimintojen nykytila Syntynyt ryhmän yhteisen keskustelun pohjalta: - ei heikoimman lenkin mukaan -on kuntakohtaisia eroja -vaihteluväli yleensä pieni

7 Johtopäätelmät • Suuret alat arvioitiin järjestetyn hyvin; heikkouksina kouluverkko, sisäinen hajonta, kuljetukset • Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö • Pienet yksiköt ketteriä mutta haavoittuvia ja kehittämisen voimavarat niukat (kulttuuri, opistot, liikunta, nuoriso) ja riippuvaisia hankerahoista • Oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuuksia (erityisesti monitoimijaisessa rakenteessa) • Organisoinnin ja tuottamisen jakaantuminen useammalle hallinnonalalle on epäkäytännöllistä • Tietojärjestelmien moninaisuus • Sirpaloitunut tuotantotapa • Omistajaohjauksen heikko toimivuus

8 Haasteet • Kustannusten hillintä tulevaisuudessa (mm. kouluverkko: po, lukio, amm.) • Saavutetun tason säilyttäminen (vrt. PISA-menestys) • Hallituksen rakenneuudistuksen vaikutukset: –lukiot, amm. koulutus (määrä ja rahoitus) –vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen rahoitus (opistot) –oppivelvollisuuden laajennus –nuorisotakuu –erityisrahoitus ja hankkeet (POP, etsivä, työpaja, jne.)

9