Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013.

Esitys aiheesta: "Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013."— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013

2 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman kohderyhmä tilastojen valossa 3. Ensimmäisiä tuloksia – vertailua kohderyhmään 4. Ohjelmaa toteuttajien toiveita TE-hallinnolle

3 1. Osaamisohjelman tavoitteet: •Osa nuorisotakuuta •Tavoitteena kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien 20 – 29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa •Lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, jotka myönnettiin valtionosuuksina •Perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettiin kohderyhmälle •Valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen •Nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013 – 2016 ja siihen on hallituksen kehyspäätöksessä varattu yhteensä 183 miljoonaa euroa siten, että käynnistymisvuonna (2013) 27 miljoonaa euroa ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa. •Tavoitteena on, että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin 4 000 nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella 16 000.

4

5

6 2. NAO-kohderyhmä tilastojen valossa Molemmat sukupuolet, 2011Ilman NAO4:sta NAO15468345,1 %NAO15468362,4 % NAO21308710,8 %NAO21308714,9 % NAO31985016,4 %NAO31985022,7 % NAO43357227,7 %Yht.87620100,0 % Yht.121192100,0 % 1. NAO1=Työllinen 2. NAO2=Työtön (alle 12 kk) 3. NAO3=Työtön (yli 12 kk) tai työvoiman ulkopuolella, NEET 4. NAO4= opiskelijat (20 000), eläkeläiset (6700), ase-/siviilipalvelus(1100), kotiäiti Koontia: -60% miehiä (enemmän työllisissä ja työttömissä NAO1- 2, vähemmän työvoiman ulkopuolella NAO4) -25% vieraskielisiä (37% Pohjanmaa, 35% Uusimaa) -Vieraskieliset: sama osuus työllisissä NAO1, mutta suurempi osuus NEET NAO3

7 osuus koko ikäryhmästä 17,9% 2011 (16,9% 2005)

8 3. Ensimmäisiä tuloksia: Toteuma 20.9.2013 mennessä (OPH:n tilastot) •Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittanut 1 350 opiskelijaa (tavoite 2 500 opiskelijaa koko vuonna) •Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa käytetty 261 oppisopimuspaikkaa (jaettiin 1 534 paikkaa) (tavoite 1 500 aloittajaa)

9 -Vieraskielisiä 13% opiskelijoista, 24,8% kohderyhmästä + Miesten osuus 50,1% opiskelijoista, 60% kohderyhmästä + Työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia tavoitettu osuuttaan enemmän Kysely toteuttajille lokakuu 2013 (42 vastausta)

10 Kohderyhmä: Työlliset Tavoittamisen ongelmat tiivistetysti: ” Työllisten tavoittaminen on siitäkin syystä hankalampaa, että monet voivat olla tyytyväisiä tilanteeseensa, kun on töitä ja toimeentulo. 1)Koulutustarvetta ei välttämättä koeta akuutiksi. 2)Motivointi vaatii erilaisia keinoja kuin muiden kohderyhmien. 3)Lisäksi motiivi opiskeluun voi olla siirtyminen toiselle alalle, jolloin ammattitutkinto voi olla väärä tutkintotaso. 4)Nuorilla työllisillä pääsääntöinen opintojen rahoitusmuoto on opintotuki, mikä voi estää joidenkin lähtemistä koulutukseen. Aikuiskoulutustuki edellyttää sen verran työhistoriaa, että sitä ei välttämättä alle 30-vuotiailta aina löydy. ”

11 Osallistujia vuosittain ohjelman toiminta-aikana – ennuste (NAO-työseminaari I OPH 13.6.2013) aika tavoitetut henkilöt a bc a: käynnistysvaihe; kasvukipuja ja muita ongelmia b: vakiintuneet menetelmät, toiminta etenee c: saturaatiopiste saavutettu; ”helpot” tapaukset tehty, uusia opiskelijoita hankala tavoittaa Toisaalta: ohjauspalvelut, hakeva toiminta, keskinäinen yhteistyö, NOSTEesta oppiminen …

12 4. Ohjelmaa toteuttajien toiveita TE- hallinnolle (kyselyn tuloksia, loka 2013) •Yleisissä toiveissa OKM:n suuntaan toivottiin paitsi markkinointia, myös ministeriön tiivistävän yhteistyötä sekä TEM:n että STM:n kanssa •Kysymyksissä verkostojen toimivuudesta tai toimimattomuudesta TE-toimistot saivat mainintoja 15 kertaa: –Yhteistyö TE-toimiston kanssa toimii hyvin(9) –”TE-toimistossa ei tunneta NAO:a”(6) •Yhteistyömahdollisuuksia olisi erityisesti hakevassa toiminnassa ”Koulutuksenjärjestäjän tulisi lisätä työskentelyä TE-toimistoissa. TE-toimistot ottavat mielellään tiloihinsa ammatillisen koulutuksen edustajia markkinoimaan koulutuksia, kertomaan yhteiskuntatakuusta, perehtymään asiakkaiden aikaisempaan työ- ja opiskeluhistoriaan sekä keskustelemaan suoraan asiakkaiden kanssa heidän kouluttautumis- ja tulevaisuustoiveistaan.”