Opetussuunnitelma teoriassa ja käytännössä

Esitys aiheesta: "Opetussuunnitelma teoriassa ja käytännössä"— Esityksen transkriptio:

1 Opetussuunnitelma teoriassa ja käytännössä
Leena Syrjälä

2 Pohdittavaa Arvaa, montako tuntia opettaja työelämässään noin kolmenkymmenen vuoden aikana suunnittelee! ”Opetussuunnitelman tulisi olla rakkauden ikkuna lapsen sieluun. ”( Martti Jussila ) Mitä tämä ajatelma mielestäsi merkitsee? Voiko se toteutua opettajan työssä? Opetussuunnitelma voidaan ymmärtää myös opetussuunnitelmatarinana, joista kirjallisuudessa on esimerkkejä, jotka ovat rakentuneet esim. opettajien yhteistyön pohjalta, opettajan henkilökohtaisena tarinana, opettajien käyttötiedon pohjalta

3 Opetussuunnitelman moninaisuus
Määritelmien moninaisuus Asetuksessa määritelty asiakirja vs. oppimista ohjaavat eri tavoin määritellyt suunnitelmat Vaikea yksiselitteisesti määritellä, parasta pitää avoimena ja dynaamisena Suomalaisen ops:n taustalla vaikuttanut Anglo-amerikkalainen suuntaus: Curriculum=kilpajuoksu, prosessimainen kulkemisen, juoksun tai elämänkulun näkökulma Mannermainen suuntaus: Lehrplan=oppiaineen opintojakson tai kurssin kuvaus Lapsen kokemuksen korostaminen ( Dewey) 1900-luvun alussa vs. kykyjen vapauttaminen ja täydellistäminen sotien jälkeen Kykyjen arvostuksen lisääntyminen –teollistuminen

4 Opetussuunnitelman keskeiset osat
408015S Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen kevät 2011/Eeva KaisaHyry-Beihammer Opetussuunnitelman keskeiset osat Tavoitteet Oppisisällöt Toteutus Arviointi eli evaluointi Ops on osa opetuksen ohjausjärjestelmää. Ops on keskeisessä asemassa muutoksen ja kehityksen mahdollistajana. Opetusministeri Jukka Gustafsson kiittelee sitä, että työryhmä on hyvin ottanut huomioon hallitusohjelman tahdon. Hallitusohjelman mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksen avulla on myös mahdollista monipuolistaa merkittävästi Suomen kielivarantoa, painottaa Gustafsson. Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä. Gustafsson kiittää työryhmää erityisesti laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työryhmä otti huomioon esityksen valmistelussa Perusopetus työryhmän muistiosta annetut lausunnot ja kannanotot sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot. Työryhmä järjesti marraskuussa 2011 kuulemistilaisuuden ja kuuli monipuolisesti asiantuntijoita. Työryhmä sai runsaasti myös muita lausuntoja ja kannanottoja. - Työryhmän ehdotus lähtee nyt nopealle lausuntokierrokselle ja sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämän pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2012 aikana, sanoo Gustafsson. Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään ja kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi 5 vuosiviikkotunnilla. Esityksellä mahdollistetaan myös painotettu opetus taide- ja taitoaineissa ja aiempaa parempi kelpoisten opettajien saatavuus. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi, koska oppimistulokset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä laskussa että eriytymässä. Matematiikan opetukseen varattu tuntimäärä säilytettäisiin nykyisellään. Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5-6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisten vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennettäisiin mm. taloustiedon opetusta. Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Perusopetuksen vuosiluokilla opetusta annettaisiin erillisinä oppiaineina kuten nykyisinkin. Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. Esityksellä eheytetään kasvatusta ja lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä, jotta opetuksessa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin kuten elämänhallinnan, tapakasvatuksen, demokratiakasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin esimerkiksi draaman menetelmien käytön opetuksessa. Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Esityksessä valinnaisuus lisääntyy, koska ylimääräisenä opetuksena toteutettava muun kielen kuin suomen, ruotsin ja englannin opiskelu A2- ja B2-oppimäärän mukaan ei enää varaa suurinta osaa valinnaisten aineiden tunneista kuten nykyisin. Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee. Eri oppiaineiden nivelkohtia esitetään yhdenmukaistettaviksi riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmatyön ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi. Opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua. Työryhmä ehdottaa, että uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita eikä uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille. Tuntijakotyöryhmän muistio Lisätietoja: Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, työryhmän puheenjohtaja, puh Erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh Lausunnot ja kannanotot osoitteeseen viimeistään Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta lukien Tavoitteet Sekä yleisesti koulukasvatusta koskevia että oppiaineisia tavoitteita Oppisisällöt ”oppimäärä”; joka pitää kullakin luokka-asteella opiskella esim. matematiikassa, uskonnossa tai liikunnassa Toteutus Kaksi puolta; tärkeää suositella tuoreiden pedagogisten näkemysten perusteella, millaisia käytännön työtapoja, oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä tai –välineitä kannattaa käyttää, että oppiminen olisi tuloksekkaampaa ja opetussuunnitelman hengen mukaista Toisaalta kaikkiin opetusoloihin ja kaikenlaisille oppijoille sopivia ”opetusreseptejä” vaikea antaa, ja liiallinen ohjeistaminen olisi erityisesti hyvin koulutettujen suomalaisten opettajien aliarviointia Arviointi Osa selkeästi säädöksiin ja lakiin perustuvia; esimerkiksi oppilaalle annettava peruskoulun virallinen päättöarviointi ja –todistus Osa tähtää oppimisen pedagogiseen ohjaamiseen ja tukemiseen Entä piilo-opetussuunnitelma? © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

5 Opetusuunnitelmat Suomessa
Peruskoulun POPSI ja POPS II, 1970, 700 s. Koulutuksellisen tasa-arvon korostuminen Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985, 289 s. Tavoitepohjainen ohjaavuus, kuntakohtainen osuuden laadintavastuu opettajille Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994, 110s. Vastuun siirto kouluihin opettajille Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, yli 300s. Edellistä keskitetymmin ja normatiivisemmin suunniteltu ops, tieto- ja viestintätekniikka korostui, profilointi, kilpailukyvyn korostuminen VALMISTUMASSA perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 Opettajan oma kertomus viimekädessä luo suunnitellun ops, jonka pohjalta toteutuva rakentuu vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja viime kädessä erialisena kunkin oppilaan kohdalla hänen oman tulkintansa pohjalta

6 Ops sukupolvien määrittelypaikkana
Ops moraalisten, eettisten ja käytännöllisten kysymysten vastauksina: Millaisiksi kansalaisiksi haluamme lastemme ja nuortemme kasvavan? Miten haluamme heidän olevan ja käyttäytyvän? Mitä pitäisi oppia? Yhteiskunnassa tapahtuvat arvojen ja normien muutokset luovat paineita ops:ien muutoksille © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

7 Opetussuunnitelmaideologiat
Akateeminen ideologia: tiedonalapohjainen Yhteiskunnallisen tehokkuuden ideologia: tavoitteena toimivat ja kykenevät kansalaiset Oppijakeskeinen: lähtökohta oppilaan tarpeissa, persoonallisen kasvun turvaaminen Sosiaalis-rekonstruktionistinen ideologia: yhteiskunnallisten ongelmien ja epäoikeuden ratkaisu koulutuksen avulla Ops. muodostuu monimutkaisten tieteellisten, poliittisten, ideologisten, taloudellisten ja kulttuuristen ristivetoisten näkökulmien synnyttämänä historiallisena ja sosiaalisena kokonaisuutena Taustaideologia ohjaa ops:n laatimista Ops heijastaa ympäröivää kulttuuria ja sen arvoja Ops:n tietorakenne vain yksi tiedon tulkinta Poliittinen näkökulma Ops kuitenkin kompromissi (Vitikka 2009) © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

8 Kasvatusideologia ja ops
Konservatiivinen ideologia Menneisyyden arvostus, kulttuurin siirto Erilaisia ops:ja erilaisille lapsille Oppiainekeskeinen Tieto objektiivista Revisionistinen ideologia Tehokkuuden arvostus Koulutettu työvoima valtti kansainvälisessä talouskilp. Luonnontiede ja teknologia tärkeitä opintoja Lapsuus valmistautumista myöhempiin rooleihin yhteiskunnassa Demokraattinen ideologia Tasavertaisuuden arvostus, korostaa yhteisen kultt. luomista Opetus neuvottelua Tieto objektiivista mutta tarvitsee jatkuvaa uudelleentulkintaa Oppilaille tarjotaan oikeaa tietoa mutta arkitietokin huomioon Romanttinen ideologia Keskittyy yksilöön ja nykyhetkeen, lapseen Lapsen tärkeä ymmärtää itseään ja ympäristöään omin käsittein Tiedon subjektiivisuus Opettaminen yhteistä tutkimusta (Turunen 2008, 38-39) © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

9 OPETUSSUUNNITELMAN ILMIASU Mitä kirjoitettiin? Miten kirjoitettiin?
408015S Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen kevät 2011/Eeva KaisaHyry-Beihammer OPETUSSUUNNITELMAN ILMIASU Mitä kirjoitettiin? Miten kirjoitettiin? Lapsi Yhteiskunta sisällöt Käsitys Tavoitteista Sisällöistä Lapsesta ja lapsuudesta Opettamisesta ja aikuisen toiminnasta kasvatusideologiat OPETUSSUUNNITELMAN PIILOASU Miksi kirjoitettiin? © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011 (Turunen 2008, 59)

10 Suomalainen ops Malli samanlainen 1900-luvun alusta, tiedonalapohjaiseen orientaatioon nojaava Peruskoulun alkuvaiheessa opettajien suhde ops:n jäi heikoksi( Vitikka 2009, 29) Sen sijaan Laine (2010) toteaa, että 75% opettajista katsoo ops ohjaavan heidän työtään. Ominaispiirteet: Koulussa tapahtuvan opetus- ja kasvatustyön ohjaaminen, yhteiskunnallinen tahto Ops on suunnitelma opetusta, ei oppimista varten Hallinnollinen ja juridinen perustelu toiminnalle Tiedollinen ja pedagoginen tehtävä © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

11 Opetussuunnitelmat kertomuksellisina maailmoina
Kertomukset ihmisille tyypillisin tapa jäsentää sekä itseään että ympäröivää maailmaa Paradigmaattinen ja narratiivinen ajattelu ja tietäminen Ihmistä ei ole olemassa ilman kertomusta Opetussuunnitelmat kertomuksellisina elämismaailmoina Pinar korostaa elämäkerrallisten prosessien ja ops:n läheistä sukulaisuutta Ropo korostaa kerronnallisten menetelmien lisäämistä kouluun, joka sisältäisi kokemusten jatkuvaa prosessointia kertomuksiksi ja niiden uudelleentulkintaa. Yksilötasolla tavoitteena on käynnistää ja ylläpitää sellaisia prosesseja, joiden kautta yksilö ymmärtää itseään, luo identiteettiään suhteessa menneisyyteen ja opittavan oppiaineksen sisältöihin

12 Opetussuunnitelmatutkimus
408015S Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen kevät 2011/Eeva KaisaHyry-Beihammer Opetussuunnitelmatutkimus Alueita Laadintaa ohjaavat periaatteet tai mekanismit Laadintaprosessi Toteutuminen Vaikutukset Sisällöt Näkökulmia Kansainväliset vertailut Kansalliset vertailut Yksittäisen opiskelijan ops:n tutkiminen Kohteita Ops-politiikkaan sisältyvät arvot Ops:ien sisällöt ja diskurssit Eri koulutusasteiden ops:ien historia ja kehittyminen Ops:n merkitys koulutusjärjestelmän uudistamisessa Opettajien ops-suunnitelmaan liittyvä yhteissuunnittelu Ops-ajattelun muutokset Ops:ien merkitys erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten koulutuksessa Ops:iin liittyvät käsitteet Opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä tutkijoiden tehtävänä on selvittää, miten uudistus on toteutunut, miltä osin se on jäänyt toteutumatta ja mitä ovat ongelmat ja toisaalta hyvät asiat (Ks. esim. Pinar 2003) © Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011

13 Koulunuudistukset ja muutokset opettajien kertomuksissa
18 opettajan kirjoittamat elämäkerralliset tarinat ja 11 opettajan käymä ryhmäkeskustelu aineistona Peruskoulu-uudistusta koskevia teemoja: Koulutuksellinen tasa-arvo ideana hyvä, toteutuksessa ongelmia Pakkokoulutus turhauttava Uusia sisältöjä, menetelmiä ja välineitä Puhetavat: Hiljaisuus, ironia, alistumispuhe, aktiivinen vastustaminen, mahdollisuuspuhe ja sitoutumispuhe

14 Ironia puhetapana Peruskoulun johtava ajatus oli, että jokainen voi oppia kaiken. Vain opettajat ymmärtävät kuinka utopistinen tämä ajatus on. Yhtäkkiä jokaisen oppilaan tuli olla kielellisesti ja matemaattisesti lahjakas ja saavuttaa vaativan tason tietoa kaikissa aineissa. Erityisopetus oli kuin taikasauva jota heilautettiin siloittamaan oppilaan tielle osuvia kiviä ja kantoja. Kukaan ei saisi erottua joukosta tai olla parempi kuin toiset. Se oli demokratiaa.

15 Alistumispuhe Miten valtavan työn opettajat tekivät tässä ristiriitatilanteessa, yrittivät vastata silloisen ja myös tulevan yhteiskunnan vaatimuksiin ja heille asetettuihin haasteisiin. Lisäksi suurin osa opettajista oli ja on edelleenkin naisia… Opimme uusia asioita, hankimme opetusta, menimme viikonloppuina kuuntelemaan meitä viisaampia ihmisiä, jotka usein eivät olleet valmistautuneet ja olivat aliarvioineet yleisönsä. Teimme mitä meidän käskettiin tehdä emmekä koskaan valittaneet, kukaan ei edes miettinyt onko meillä tarpeeksi resursseja kaikkeen tähän… Kaiken tämän keskellä he unohtivat kokonaan opettajat, ne, jotka käytännössä toteuttivat tämän uudistuksen.”

16 Aktiivinen vastustaminen
TV:hen löytyi myös dokumentin tai sketsien tekijöitä, joissa opettaja oli sotilaallinen karttakeppiä heiluttava hirviö ikäkuluine vaatteineen ja nutturoineen, oppilaat vain nurkkaan ja pöydän alle. Todellisuudessa opettaja on päivät kuin näyttämöllä, kriittisen yleisön edessä ja on siksi muotitietoinen hyvin pukeutunut ja kammattu. Sanomalehdet levittivät tietoa uudesta peruskoulusta, kuinka siellä ei jää luokalle eikä saa ehtoja eikä näin ollen tarvitse opiskellakaan….Kaiken tämän keskellä unohdettiin opettajat, jotka kuitenkin olivat ainoat, jotka uutta koulumuotoa yrittivät toteuttaa. Olihan asiallistakin informaatiota, on vain niin, että sellainen tieto tahtoo hukkua toisarvoisen alle.

17 MAhdollisuus Minusta ne oli mukavia vaiheita. Prosessoin tätä opetussuunnitelmaa jo paljon ennen, kuin nämä opetussuunnitelmat tulivat meille velvoitteeksi laatia. Mä olen tehnyt niitä jo kahdeksankymmentäluvulla tietämättä, että me joudumme tekemään vielä näin oikein virallisestikin. Mä tein suunnitelmia itselleni, koska mää olin tukehtua niihin kaavamaisiin opetusmenetelmiin. Kun aloin tämän kokonaisopetuksen mieltää, minä halusin päästä toteuttamaan itseäni ihan avoimesti.

18 Sitoutumispuhe Aloin lukea luovuudesta. Osallistuin kurssille. Harjoitin luovuutta joka tunnilla, kaikessa mitä tein… Aloin muuttaa asennettani ja työskentelytapojani lasten kanssa. Tunsin, että kasvoin ja uudistuin henkisesti, ja työni näytti merkitykselliseltä ja palkitsevalta… Yritin antaa lapsille henkilökohtaisia kokemuksia ja pidin tärkeänä että jokainen saisi onnistumisen elämyksiä. Rakensin kodin aktiivisille käsille. Eräänä päivänä, raahasin opettajanpöydän pois korokkeelta. Muistan tarkastajan ihmetelleen sitä. Hieman myöhemmin koroke poistettiin ja toin suuren maton, ’taikamaton’. Matolle kokoonnuimme kertomaan satuja. Vanhemmat jopa suostuivat siihen, että lapset toivat pienet tyynyt kouluun. Olen varma, että lapset oppivat paremmin. Ja mikä vielä tärkeämpää: koulu oli hauskaa.

19 Ops-työn paradoksit 1 Airi: Minä en tiiä, mikä ihmeen kiire tässä maailmassa on. Lasten pitää tietää jo ennen koulua melkein kaikki asiat. Palaveri palaverin jälkeen, että nyt meiän pitää äkkiä saaha tämä. Tiina. Mä oon huono opettaja. Vaikka mä selvitän hyvin sen opetustyön. Mulla on tosi mahtavaa niitten lasten kanssa. Mä nään, että ne edistyy. Mutta sitten on kaikki nämä muut. Mä olen sen opsin kanssa ihan palasina. Se vie niin paljon aikaa, ettei ehdi keskittyä niihin lapsiin, ei ehdi tekemään niille materiaalia. Anni: Joo. Monta kertaa tuntuu, että voi voi, tuossakin nyt tarvis kaveria. Mutta minäpä äkkiä yritän nyt kirjoittaa tämän, että tämä tulee valmiiksi. Huonoa omatuntoa tuntee. Virpi: Oishan se mukavampi tehä sitä työtäkin että ois läsnä. Eikä ois aina semmosta tunnetta, että pitäis olla jossakin muualla.

20 OPS-työn paradoksit 2 Tiina: Jos ainut iso asia olisi ops, niin sehän ois hirveen mielenkiintosta. Jos siihen ois aikaa. Jos siihen ois resursseja. Mutta meillä on niin monta asiaa. Johanna: Kyllä minäkin opiskeluaikana olin hyvin vakuuttunut siitä, että opsit nimenomaan pitää tehdä koulukohtasina. Kuinka ne lisää opettajien yhteistä sitoutumista kaikkeen. Toisiinsa. Opetukseen. Opetussisältöihin. Mutta ku ei se toimi niin. Ei meillä oo aikaa yhdessä niitä miettiä. Jos tehdään hyvä ops, niin se on yhden ihmisen kirjottama selkänahallaan. Tai jos tehdään huono ops, sillä ei ole mitään virkaa. Elina: Vaikka meillä on siellä opetussuunnitelmassa hirveen paljo sitä asiaa, niin kuitenkin opettajan työ on hirveen itsenäistä. Itsehän me määritellään, mikä on meidän tunnin sisältö. Sehän on meidän oikeus ja velvollisuus. Johanna: Meillä ei kuitenkaan ole oikeutta poiketa opetussuunnitelmasta. Elina: Ei tietenkään ole, mutta onko sulta kukaan tullut kysymään?

21 Kerronnallinen lähestymistapa muutokseen
Kiire, Tunne, Valta, Lapsi Kenen ääntä opettaja haluaa kuulla? Millainen on opettajien oma käytännön kieli ja miten se voisi muuttua, Koulun uudistuminen ja muuttuminen pohjimmiltaan on ainakin osittaista opettajien identiteetin uudelleenrakentumista Dialogia ja keskustelua ”toisen” kanssa, vertaistuen merkitys ( Syrjälä, Estola & Uitto 2006)

22 Opetussuunnitelman kehittämisen paradigmat tai mallit 1
Traditionaalinen malli Ylhäältä käsin ohjattu Poliitikot, asiantuntijat, suunnittelijat, oppikirjantekijät Tarkastajat, lääninkouluttajat Evaluaatio– oppilaiden osaamisen taso Heuristinen malli Kentän vaikutukset, kokemukset ja tietous huomioidaan Kokonaisvaltainen evaluaatio

23 Opetussuunnitelman kehittämisen paradigmat tai mallit 2
Moderni opetussuunnitelma paradigma Ennalta laadittu, staattinen, kaikille samat tavoitteet ja sisällöt, oppimisen standardointi Postmoderni opetussuunnitelma- paradigma dynaaminen, joustava, yksilöllinen, koko ajan elävä, perustuu opettajan ja oppilaiden keskinäisiin ’neuvotteluihin’ Mitä tämän kaiken pohjalta voisi sanoa opettajalle, joka työskentelee koulun muutoksen puristuksessa? Rakasta epävarmuutta, ennen kaikkea ajattele itse, mikä on eettisesti oikein, mikä edistää haltuusi uskottujen lasten tulevaisuutta