Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

NAPUE 300v. - muistovuosi 2014.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "NAPUE 300v. - muistovuosi 2014."— Esityksen transkriptio:

1 NAPUE 300v. - muistovuosi 2014

2 NAPUE 300v. – muistovuosi Narvasta Napuelle
Napuen taistelusta 300 vuotta Armfelt menetti sotilaistaan liki puolet, noin 2500, kaatuneina ja yli 500 vankeina. Joukossa oli monta sataa Kyrönmaan ja Vaasan seudun talonpoikaa, jotka olivat käskyä noudattaen nostoväkenä yhtyneet armeijaan. Voittajien menetykset jäivät 1500:n tienoille. Armfeltin jäljelle jäänyt armeija lähti pohjoista ja päätyi koko ajan huveten Länsi-Pohjaan; viimeiset rippeet joutuivat vielä epäonnistuneelle Norjan retkelle ja kuolonmarssille talvimyrskyisten tunturien ylitse joulukuussa 1718. Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin suurvaltakauden päättäneen Suuren Pohjan sodan ( ) taisteluista vain kaksi on sitä maineikkaampia: Narva ja Pultava. Missään taistelussa – ennen Tamperetta 1918 – ei niin moni suomalainen kaatunut. Napuen taistelussa Ruotsin Suomen-armeijalla oli viimeinen, tosin enää teoreettinen, mahdollisuus kääntää sodan kulku. Armeijaa komentanut kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli ottanut 14 vuotta aikaisemmin kapteenina osaa Narvan taisteluun. Hän aloitti Napuella samalla taktiikalla: rajulla rintamahyökkäyksellä lukumääräisesti paljon vahvempaa vihollisarmeijaa vastaan. Alku näytti hyvältä. Yhtä synkkä kohtalo odotti siviiliväestöä Pohjanmaalla, jossa isoviha koettiin kaikkein raskaimmin. Yksi syy terrorin totaalisuuteen ja raakuuteen oli talonpoikaisnostoväen osallistuminen Napuen taisteluun. Ilmeisesti mukana oli myös kostoa Kaarle XII:n luvalla Narvan taistelun jälkeen tehdyistä surma- ja tuhotöistä venäläiskylissä. Napuesta ei kuitenkaan tullut uutta Narvaa, vaan pienois-Pultava, musertava tappio Napuen muistoa on sen murheellisuudesta huolimatta vaalittu. Tieto ensimmäisestä muistojuhlasta on vuodelta Matti Björklund-Visannin suunnittelema komea monumentti valmistui 1920, jolloin pidettiin suuret kolmipäiväiset juhlat. Myös taistelun 250-vuotisjuhla 1964 oli arvokas. Vaikka Napuen taistelu päättyi raskaaseen tappioon, on paitsi kotiseudulla myös valtakunnallisesti haluttu kunnioittaa siihen osallistuneiden urhoollisuutta ja uhrivalmiutta. Armfeltin karoliiniarmeija oli pienempi ja muutenkin vähävoimaisempi kuin oli ollut Kaarle XII:n itsensä johtama voitonuskoinen armeija Narvassa. Armfeltin 4500 sotilaalla oli takanaan pitkiä perääntymismarsseja ja Kostianvirran tappio. Huolto oli kurja ja usko puolustuksen onnistumiseen horjui. Vastustaja ei ollut lukumääräisesti niin ylivoimainen kuin Narvassa, mutta venäläiset olivat ottaneet tappioistaan opikseen. Heidän sotilaansa eivät olleet vähemmän urhoollisia ja upseerinsa vähemmän taitavia. Sitä paitsi venäläiset tiesivät, mihin vaaraan he tappion tullen olisivat joutuneet vihamielisen siviiliväestön keskellä ja kaukana yhteyksistä eteläiseen Suomeen. Tekstin on kirjoittanut muistopäivätoimikunnan jäsen, professori Kari Hokkanen

3 NAPUE 300v. – muistovuosi

4 Muistopäivän liikennöinti
Muistopäivänä parkkeeraus on sallittu ainoastaan koulukeskuksen pihassa os. Kyrööntie 15, josta linja-autot kuljet-tavat osallistujat kirkkoon ja sieltä edel-leen taistelukentän kautta kiertäen Napuen patsaalle. Kuljetukset alkavat klo Viimeinen auto P-paikalta kirkkoon lähtee klo 9.20. Autoihin tulevat oppaat, jotka kertovat tietoja taistelusta ja taistelualueesta. Kirkon pihassa (kirkon takana) ja Napuen muistomerkillä ainoastaan inva-paikat muille kuin linja-autoille.

5 Muistojumalanpalvelus Kunniakäynti Napuen patsaalla
MUISTOPÄIVÄ Muistojumalanpalvelus Kunniakäynti Napuen patsaalla Isonkyrön pääkirkko (ainoastaan inva-P kirkon takana ja yhteiskuljetuksen linja-autot) Saarna, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala Liturgina Artturi Kivineva Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieskuoro ja Laihian mieslaulajat Kanttoreina Suvi Koivisto, Katariina Järvinen ja Jari Nieminen Seppelpartioiden lähettäminen Napuen muistomerkki (ainoastaan inva-P ja linja-autot) Patsaan muistotekstit lukee Jarmo Korpela Napuen marssi, Laivaston soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Seppelten lasku Virsi 577: 1-4

6 MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014 Muistojuhla Klo 14.00 liikuntahallissa
   Napuen taistelu – Tutkijatohtori Ville Sarkamo Lispen laulu kaipuusta näytelmästä Lumi ja hurme Hanna Myllyniemi / naisryhmä ja Marita Ylevä, harmonikka Isoviha Pohjanmaalla – Professori Kustaa H.J. Vilkuna Saaran laulu näytelmästä Lumi ja hurme   Reeta Utunen, laulu ja Marita Ylevä, harmonikka Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Oi, terve, lakeus Pohjanmaan Sininen lakeus Napuen perintö, kantaesitys säv. Erkki Rajamäki / san. Matti Nummensalo Napue - kuoro Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Tervehdyssanat  Miko Heinilä, kunnanvaltuuston pj. Nuijamiesten marssi Isänmaalle Napue – kuoro (kuoron muodostavat Kyrönjoen mieskuoro, Laihian mieslaulajat, Mieskuoro Pohjan Miehet ja Mieskuoro Ilkanmiehet) Suuri Pohjan sota – Professori Kari Hokkanen Miesten uholaulu näytelmästä Lumi ja hurme Lumi ja hurme-kuoro ja Marita Ylevä, harmonikka

7 NAPUE 300v. – muistovuosi TEKIJÄT Käsikirjoitus Jyrki Tuulari
Ohjaus ja näyttämökuva Eija-Irmeli Lahti Laulujen sävellys Jussi-Pekka Heikkilä, M. Tiainen Musiikin sovitus Martti Tiainen Puvustus Sedun opiskelijat Valot / äänet / ohjaajan avustaja Pertti T. Lehto Tuottaja Teatteri Kyröö ROOLEISSA Iisakki Vähä-Palo Ari Antila Saara, talon emäntä Reeta Utunen Juhannus, talon vanhin poika Petteri Blomster Seppo, talon poika Juha Riippi Katariina ,talon tytär Lyydianna Hangassalo Anna-Sofia eli Lumi, talon tytär Veera Mäkelä / Aliisa Koskela Jaakko, talon poika Aleksi Moilanen Riepu-Maiju, talon tytär Ada Lehtokunnas Mumma (Maria Tuomaantytär) Sisko Aho Vaari (Kustaa Jaakonpoika) Väinö Pollari Eemil Yläkomia, talollisen poika Antti Iivari Archenius, pappi Heikki Riippi Matti Matinpoika, seppä Henri Uusi-Viitala Lispe, papin piika (Saaran sisar) Hanna Myllyniemi Elias, edellisen mielitietty, itäisen maailman kiertäjä Pasi Myllyniemi Helena, Juhannuksen morsian Sara Lehtonen Miiru, kylän nainen Susanna Palomäki Meri, Sepon morsian Sofia Ala-Lahti Valma, kylän nainen Pirjo Jokela Aapra, kylän vanha viisas mies Ahto Karhu Tuska-Jooseppi Jorma Mäki-Reini Hornborg, Ruotsin arm. sotilas Heikki Nortunen Bergström, Ruotsin arm. sotilas Veijo Ojanen Armfelt, Ruotsin arm. komentaja Eino Arjovuo Vladimir, Venäjän arm. sotilas Asko Mäkelä Jevgeny, Venäjän arm. sotilas Heikki Peltomäki Galitzin, Venäjän arm. komentaja Tapio Rintamäki Lisäksi kylän miehiä: Antti Romu, Teijo Iivari, Mike Perämäki, Roger Lundberg, Tapani Mäki-Reini, Toivo Mäki-Reini ja Pentti Kalliomaa

8

9 NAPUE 300v. – muistovuosi Napuen patsaan historia näyttelyn tilalla on kirjaston tiloissa näyttely ”Venäläisen kaleerilaivaston sotaretki Merenkurkussa 1714.

10 NAPUE 300v. – muistovuosi Päätoimikunta
Katri Kemppainen, pj. Pertti T. Lehto Väinö Pollari, varapj. Artturi Kivineva Johanna Talso Esa Perttu Mikko Jylhä Reino Paloniemi Juhani Arkkola Jaakko Heinimäki Raimo Suhonen Göran Backman Muistopäivätoimikunta Katri Kemppainen, pj. Artturi Kivineva Heikki Hattunen Ulla Isosaari Kari Hokkanen Erkki Rintala Antti Romu Taistelunäytöstoimikunta Juhani Arkkola, pj. Liikenne- ja turvallisuustoimikunta Erkki Hölsö, pj. Tiedotus- ja markkinointitoimikunta Mikko Jylhä, pj. Rahoitustoimikunta Johanna Talso, pj.

11 NAPUE 300v. – muistovuosi 2014 Lisätietoja ja tarkemmat tiedustelut:
Muistovuosi ja muistopäivä Elämää sodassa ja rauhassa –tapahtuma Katri Kemppainen Johanna Talso puh puh Kotisivut: Lumi ja hurme – näytelmä Pertti T. Lehto https://www.facebook.com/pages/NAPUE / ?ref=stream&hc_location=timeline puh Lisänäytökset, tarkemmat esitysajankohdat Esitetilaukset: ja lipputilaukset Isonkyrön kunta puh. (06)


Lataa ppt "NAPUE 300v. - muistovuosi 2014."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google