Hikiä – Forssa kV voimajohdon rakentaminen

Esitys aiheesta: "Hikiä – Forssa kV voimajohdon rakentaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Hikiä – Forssa 400 + 110 kV voimajohdon rakentaminen

2 Hikiä - Forssa 400 + 110 kV voimansiirtoyhteys on osa kantaverkon perusratkaisuja
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Helsingin seudun verkon kehittäminen Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 400 kV rakenteen kantaverkko 400 kV rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila Kristinestad Seinäjoki : 400 kV voimajohtoja noin 1500 km, 110 kV johtoja noin 1000 km Huutokoski Ulvila Yllikkälä Hikiä Forssa Lieto

3 Hankkeen lähtökohdat Ikääntynyt ja huonokuntoinen Hikiä – Forssa 110 kV johto on uusittava Johto on rakennettu 1920-luvulla eikä sen käyttöä voida enää jatkaa kannattavasti kunnossapitotoimenpitein. 110 kV johto tarvitaan edelleen, koska johtoon on liittynyt useita jakeluverkon muuntoasemia ja johto tukee Hikiän ja Forssan muuntoasemia häiriö- ja keskeytystilanteissa. 400 kV verkkoa on vahvistettava 400 kV verkon länsi-itä –suuntaiset siirtotarpeet ovat kasvussa Uudet tuuli- ja ydinvoimalaitokset Rajasiirtoyhteyksien kehittyminen Ruotsiin, Viroon ja 2-suuntaisuus Venäjälle. Verkon ikääntyessä huoltokeskeytystarpeet lisääntyvät, jolloin tukevien yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Kuvassa Imatran keskustaan museoitu Rautarouva-pylväs yövalaistuksessa.

4 Rautarouvajohdon korvaussuunnitelma
Hikiä – Forssa on osa 1920-luvulla rakennettua "Rautarouva-johtoa" n. 150 km Rautarouvasta on uusittu tai uusitaan parhaillaan. Loput n. 270 km tullaan uusimaan vuoteen 2020 mennessä. Uusiminen toteutetaan kun johdon kunto edellyttää tai kun johdon siirtokykyä on vahvistettava. Hankkeiden aikataulutuksessa huomioidaan resurssien riittävyys ja keskeytysmahdollisuudet.

5 Hikiä – Forssa 400+110 kV voimajohto
Voimajohdon pituus on 78 km 2 km osuus Riihimäellä toteutetaan 110 kV kaksoisjohtorakenteena. Maankäytön tehostamiseksi pylväät ovat 400 ja 110 kV yhteisrakenteisia, peltoalueilla käytetään pääsääntöisesti uutta peltopylväsrakennetta. Voimajohto rakennetaan pääosin purettavan Rautarouvan paikalle. Riihimäellä johto sijoittuu uudelle reitille (n. 9 km) ja vanha johto puretaan. kierrosta aiheutuva lisäpituus n. 2,5 km uusitaan puretaan

6 Nykyinen ja korvaava pylväsrakenne
Rautarouva, 110 kV kaksoisjohto Harustettu kV yhteispylväsjohto Peltopylväs, kV yhteispylväsjohto

7 Rakentaminen Voimajohdon rakennesuunnittelu Rakennnustyö
Maanomistajille kirjallinen tiedote hankkeesta ennen rakentamisen aloitusta ja rakentamisen valmistuttua Urakoitsijan edustaja sopii käytettävistä kulkureiteistä maanomistajien kanssa Puustonpoisto tehdään vain alueilla, joissa on uutta johtoreittiä tai johtoalue muuttuu

8 Rakentaminen Rakennustyö
työvaiheet: perustustyöt, pylväskasaus, purkutyö, pylväspystytys, johdinveto, johdinvarusteasennus, viimeistely. rakennustöissä pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Vahinkoja voi kuitenkin aiheutua ojille, tiealueille, pelloille, puustolle jne. urakoitsijan tulee korjata tai korvata johdon rakennustöistä aiheutuneet vahingot mahdollisesti syntyneet vahingot pyydämme viiveettä ilmoittamaan urakoitsijalle → urakoitsija paikalla, mahdollisuus aloittaa korjaustyöt pian muilta osin korjaustyöt suoritetaan pääsääntöisesti viimeistelytöiden yhteydessä

9 Alustava aikataulu Rakentaminen Tammikuu 2014 – Huhtikuu 2016
Voimajohdon vaiheittainen rakentaminen Alustava rakentamissuunta: Forssa → Hikiä Voimajohto-osa otetaan käyttöön vaiheittain johto-osan valmistumisen jälkeen = jännitteellinen voimajohto Voimajohtoprojekti valmis

10 Alustava aikataulu Rakentaminen Tammikuu 2014 – Maaliskuu 2016
Forssan SA – Porras 01/2014 – 04/2015 Porras – Vojakkala 05/2014 – 05/2015 Vojakkala – Leppäniemi 09/2014 – 08/2015 Leppäniemi – Matinsuo 11/2014 – 11/2015 Matinsuo – Honkalanmäki – Vienola 06/2015 – 02/2016 Honkalanmäki – Keippi 03/2015 – 11/2015 Keippi – Hikiän SA 09/2015 – 03/2016

11 Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Hannu Kuikka puh
Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Hannu Kuikka puh , Paikallisvalvoja Ossi Muuronen puh , Maankäyttöasiat: Erikoisasiantuntija Mikko Kuoppala puh , Yleistä tietoa voimajohdoista: -> Verkkohankkeet

12

13 Voimajohtoihin liittyvät käsitteet
Voimajohto käsittää teknisen rakenteen lisäksi voimajohdon maa-alueen eli ns. johtoalueen Johtoalue on alue, johon Fingrid on lunastanut rajoitetun käyttöoikeuden (käyttöoikeuden supistus). Käyttöoikeus antaa Fingridille oikeuden voimajohtorakenteen pitämiseen johtoalueella ja samalla se asettaa maanomistajille rajoituksia johtoalueen maa-alueen vapaalle käytölle. Johtoalue sisältää johtoaukean ja sen molemminpuoliset reunavyöhykkeet. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puut eivät mahdollisesti kaatu-essaan ulotu voimajohtoon. Voimajohtoalueen leveys vaihtelee voimajohdon raken-teesta ja jännitetasosta riippuen, kuten myös rakentamista rajoittavan rakennusrajoitusalueen leveys. Rakennusrajoitusalue on lunastusluvassa määritettyjen rakennusrajojen välinen alue, johon ei saa rakentaa rakennuksia. Myös erilaisten rakenteiden sijoittaminen raken-nusrajoitusalueelle edellyttää voimajohdon omistajan lupaa. Rakennusrajoitusalue