Grönlanti.

Esitys aiheesta: "Grönlanti."— Esityksen transkriptio:

1 Grönlanti

2 Maantieteellinen sijainti
Grönlanti on maailman suurin saari, joka sijaitsee läntisellä ja pohjoisella pallon puoliskolla. ’ Sen koordinaatit ovat n. 85°N-60°N ja 72°W-12°W. Grönlanti sijaitsee Atlantin valtameren pohjoisosan ja Jäämeren alueilla, Islannin ja Kanadan välissä, lähellä pohjoista napajäätikköä. Se sijaitsee Pohjois-Amerikan laatalla. Grönlanti sijaitsee kylmällä lämpövyöhykkeellä ja se onkin suurimmaksi osaksi jäätikköä ja kylmäaavikkoa. Aivan etelässä ja rannikoilla on myös tundraa. Grönlanti on suurimmaksi osaksi valaistusvyöhykkeeltään kalottialuetta. Hallinnollisesti Grönlanti kuuluu Tanskaan.

3 Grönlannin korkokuva:
Grönlannin pinnanmuodot ovat suurimmaksi osaksi näkymättömissä 1-3 kilometriä paksun mannerjään alla. Grönlannin jäästä vapaita rannikko alueet ovat pinnanmuodoiltaan melko rosoisia ja repaleisia. Mannerjään mahdollisesti sulaessa grönlannista tulisi todennäköisesti saaristo, johtuen jään aiheuttamasta maankuoren painumisesta ja jään sulamisesta aiheutuvasta merenpinnan noususta.

4 Grönlannin kallio- ja maaperä
Kuten sijainnin määrittelyssä mainittiin, Grönlanti on Pohjois-Amerikan mannerlaatalla. Toisin kuin Grönlantia melko lähellä sijaitsevan Islannin, Grönlannin maaperä on erittäin vanhaa. Grölannin kallioperä koostuu pääosin gneissisistä ja sen ikä on noin 2-3 miljardia vuotta. Rannikoilla etelässä ja lännessä vanhaa kallioperää reunustaa kerros myöhemmin muodostunutta kalliota, pohjoisessa ja idässä on myös edellisiä huomattavasti nuorempaa sedimentti- ja vulkaanikivestä alueita. Pienillä alueilla esiintyy myös Basalttikiveä.

5 Grönlannin vesistöt: Vaikka Grönlannin pintalasta noin 83 prosenttia on sisävesiä, varsinaisia vesistöjä Grönlannissa ei kuitenkaan ole sillä suurin osa vedestä on ympärivuotisesti sidottuna jäätikköön. Merivesi puolestaan ympäröi Grönlantia joka puolelta. Grönlantia ympäröivät Atlantin valtameren eri osat kuten Baffininlahti, Norjanmeri, Jäämeri ja Grönlanninmeri.

6 Grönlannin ilmasto Grönlannissa ilmasto on pääosin arktinen.
Grönlannin pohjois-osassa vuoden keskilämpötila -8,7°C, jäätiköllä jopa -25°C. Saaren eteläisissä osissa vuoden keskilämpötila on puolestaan +0,5°C. Etelässä lämpötila voi nousta korkeimmillaan noin 20 asteeseen. Keskimäärin Grönlannissa sataa kuukausittain noin 40mm, mutta sademäärissä on suurta vaihtelua rannikon ja maan sisäosien välillä.

7 Grönlannin eliöstö Kasvillisuus:
Kasvillisuus tyypiltään Grönlanti on lähinnä tundraa ja polaariaavikkoa, mutta etelä osissa on myös käsivarren lappia vastaavaa subarktisia alueita. Suurin osa Grönlannista on kasvitonta jäätikköä ja kalliota. Jäätön alue on lähinnä varpujen, ruohojen, kukkien, sammalten, ja jäkälien peitossa. Metsiä Grönlannissa ei juurikaan ole, mutta joillain alueilla kasvaa vaivaiskoivuja, katajoita ja pajuja. Eläimistö: Grönlannin jäättömällä alueella eläviä maanisäkkäitä ovat mm. porot, naalit, sudet, jääkarhut, sopulit, jänikset ja myskihärät, joita elää koillis Grönlannin kansallispuistossa. Vesieläimiä puolestaan elää Grönlannin aluella runsaasti: Valaista Grönlannin alueella esiintyy pallopäävalaita, seitivalaita, sillivalaita ja miekkavalaita. Grönlannin vesissä elää myös monia hyljelajeja, kuten mursu ja norppa. Grönlannin alue vesillä tavataan sekä makean että suolaisen veden kaloja. Kalalajeja esiintyy alueella yli 100, mikä on maailman laajuisestikkin verrattuna suuri luku. Grönlannin rannikoilla pesii 52 lintulajia, esimerkiksi merimetso, kajava, haahka sekä monia eri haukka lajeja.

8 Grönlannin kulttuuri maantiede
Grönlannin väestö ja asutus: Grönlanti on yksi maailman harvimmin asutuista maista, sen väkiluku oli vuonna  637, ja väentiheys vain 0,0045 / km². Asutus Grönlannissa keskittyy lähinnä rannikolle johtuen maan sisäosaa peittävästä ikijäästä. Grönlannin suurimpia kaupunkeja ovat pääkaupunki Nuukin ohella Ilulisat, Sisimiut ja Qaqortoq. Grönlannin väestöstä 89% on inuitteja ja 11% tanskalaisia. Suurin uskontoryhmä on luterilaisuus, mutta myös jotkin vanhoista heimouskonnoista ovat säilyttäneet asemansa. Grönlannin kielen lisäksi maassa puhutaan myös tanskaa ja englantia. Keskimääräinen eliniänodote on Grönlannissa miehilla 68.3 vuotta ja naisilla 73.7 vuotta. Grönlannin elinkeinot ja palvelut: Grönlannin elinkeino rakenne on tyypillinen länsimaiselle kehittyneelle maalle: Suurin sektori on palvelu ala, jolla työskentelee 63.2% Grönlantilaisista, teollisuus on toiseksi suurin työllistäjä 31.9%. Maatalous työllistää vain 4.9% väestöstä. Bruttokansantuote Grönlannissa on hieman pienempi kuin muissa pohjoismaissa USD. Noin kolmannes grönlannin budjetista tulee emämaa Tanskasta tukina. Grönlannin kaupunkien välillä ei ole maantie- eikä rautatieverkkoa siksi lento- ja laiva liikenteellä on tärkeä merkitys. Tärkein lentokenttä on Kangerlussuaqin lentoasema länsirannikolla Kangerlussuaqissa, josta lennetään kansainvälisiä lenntoja Kööpenhaminaan. Kangerlussuaq on myös Grönlannin sisäisten lentojen keskus. Saarella ilmestyy myös kaksi lehteä, Sermitsiaq ja Atuagagdliutit/Grønlandsposten. Hallinnollisesti grönlanti kuuluuu Tanskaan mutta sen itesehllinto on laaja