Kohtuuhintainen asuminen opiskelijan silmin

Esitys aiheesta: "Kohtuuhintainen asuminen opiskelijan silmin"— Esityksen transkriptio:

1 Kohtuuhintainen asuminen opiskelijan silmin
Verna Castrén

2 Sisältö Ylioppilaskunta ja asuminen Laadukkaan asumisen tavoitteet
Opiskelijoiden asumistilanne Opiskelijoiden toiveet Asuntopula Innovatiiviset väliaikaisratkaisut

3 Mikä HYY ? Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat
kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Helsingin yliopiston opiskelijat (nyt runsaat jäsentä). kasvava osa on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, myös vaihto-opiskelijat saavat liittyä jäseniksi. HYY valvoo jäsentensä etuja, järjestää palveluja ja antaa jäsenneuvontaa. Tasa-arvoisten opiskeluedellytysten turvaamiseksi HYY perusti vuonna muun ylioppilas- ja oppilaskunnan kanssa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin. Ainakin koko 2000-luvun ajan HYY on varautunut auttamaan asunnotta opintonsa aloittavia uusia opiskelijoita ns. hätämajoituksen avulla.

4 Ylioppilaskunnan linjoja asumiseen
Hoasin asuntotuotannon lisäksi pääkaupunkiseudulle tarvitaan kipeästi myös muuta kohtuuhintaista asumista, joka on myös opiskelijoiden saatavilla. Asumispulaan on keksittävä myös väliaikaisia ratkaisuja. Tyhjien kiinteistöjen ottamista asuinkäyttöön tulisi helpottaa. HYY ei rakenna itse, vaan tukee Hoasia pääkaupunkiseudun ensisijaisena opiskelija-asuntojen rakentajana. Kaikkien uusien asuntojen rakentaminen esteettömiksi tulee olla itsestäänselvyys.

5 Tavoite 1. Asumisen hintaa on saatava alas
Pula kohtuuhintaisista asunnoista pääkaupunkiseudulla nostaa vuokria. Opiskelijat pienituloisina joutuvat nykytilanteessa rahoittamaan asumiskulujaan opintolainalla ja työssäkäynnillä lukuvuosien aikana. Vuokra- ja omistusasumisesta on tehtävä yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja. Vuokra-asuntotarjontaa on lisättävä ja vuokrien nousua on pyrittävä hillitsemään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisellä asuntopolitiikalla. Asuinalueista tulee tehdä tiiviitä ja viihtyisiä, ja peruspalvelut on saatava läheltä omaa kotia. Asumislisä tulee sitoa indeksiin ja asumislisä tulee porrastaa alueellisesti.

6 Tavoite 2. Erilaisia opiskelija-asuntoja
Toimitilojen ja vanhojen teollisuusrakennusten muuttamista asunnoiksi tulisi edistää. Asuntokantaa pääkaupunkiseudulla tulee lisätä myös ullakkorakentamisella, rakennusten korottamisella ja muulla täydennysrakentamisella sekä rakentamalla käytöstä poistetuille parkkipaikka- ja teollisuusalueille. Opiskelijat asuvat erilailla, noin 10% on myös perheellisiä. Jatkossakin on rakennettava monipuolisesti solu-, kaveri- ja perheasuntoja sekä yksiöitä. Kansainvälisiä opiskelijoita tulee kohdella oikeudenmukaisesti heidän erityistarpeensa huomioiden. Valtaosa opiskelija-asunnoista tulee rakentaa autottomana.

7 Tavoite 3. Ekologinen asuminen
Kestävän rakentamisen, riittävän palvelutason sekä tehokkaan joukkoliikenteen käytön edellytyksiä ovat riittävä maankäytön tehokkuus ja asukastiheys. Kuten Hoasin, myös kaupunkien tulee ottaa huomioon asuntojen ekologisuus, energiatehokkuus, terveellisyys sekä viihtyisyys jo rakentamisvaiheessa. Asuntokohtaisten saunojen rakentamista tulee vähentää. Jätteiden lajittelumahdollisuuksien tulee olla kattavat eri alueilla. Joukkoliikenneyhteyksien tulee olla sujuvat, jotta tarve yksityisautoilulle voitaisiin minimoida. Asuntopulan helpottamiseksi tulee tukea ja kannustaa uudenlaiseen korkeampaan rakentamiseen, mikä mahdollistaa tehokkaamman maapinta-alan käytön sekä luo uudenlaista kaupunkikuvaa.

8 Opiskelijoiden asumistilanne
Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin korkeakouluopiskelijaa, joista vuosittain opintonsa aloittaa Alueen suurimmalla opiskelija-asuntoyhteisöllä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöllä (Hoas) on pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa lähes asuntoa, jotka tarjoavat kodin noin asukkaalle. Viiden viime vuoden aikana vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrat ovat Helsingissä nousseet yli 20 prosenttia ja keskineliövuokra hipoo jo 20 euroa. Tuoreessa kyselyssä Helsingin yliopiston opiskelijat arvioivat vuokranmaksukykynsä kipurajaksi keskimäärin 446 euroa ja mediaani oli 400 euroa. Kv –opiskelijoiden vuokranmaksun kipuraja on merkittävästi pienempi.

9 Lukuvuoden alun asunnottomuus
HYYn tavoitteena on saada pääkaupunkiseudun kunnat ja korkeakoulut ottamaan suurempi vastuu opiskelijoiden lyhytaikaisesta hätämajoituksesta syksyisin. Varovaisen arvion mukaan 10 % opiskelijoista on ollut ainakin vähintään kaksi viikkoa asunnottomana. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on hankalaa tavoittaa pääkaupunkiseudun yksityiset vuokra-asuntomarkkinat. Opintonsa asunnottomina aloittaneet opiskelijat ovat turvautuneet monentyyppisiin väliaikaismajoitusratkaisuihin, yleisin oli ystävän, tuttavan tai sukulaisen luona majoittuminen Asunnottomuus on kestänyt keskimäärin 26 vrk (mediaani 30 vrk) (Otus 2012) Sähköisellä englanninkielisellä kyselyllä kartoitettiin ajalla ongelmiin joutuneiden opiskelijoiden asunnonhakua, tilapäismajoituksen käyttöä ja asunnonhakuun liittyvää viestintää ja neuvontaa Vastauksia saatiin 49 kpl, vastausprosentti oli n. 40 (tilapäismajoitusta käyttäneistä 45 %)

10 HYYn jäsenten preferenssit nyt
Tunnuslukuja 04/2012: Vuokran kipukynnys: Md. 400 €, ka. 446 € Asunnoton > 2 viikkoa: ~ 10 % HYYn jäsenistä Lähde: Kunnallisvaalikysely 2012, OTUS rs.

11 Kv-opiskelijoiden preferenssit
Lähde: Kunnallisvaalikysely 2012, OTUS rs.

12 Asuntopulan väliaikainen ratkaiseminen? Kontti
HYY on yhdessä Helsinki Education and Research Area HERA:n ja STX Finland Cabins Oy:n kanssa esitellyt opiskelija-asumiseen soveltuvaa, merikontista tehtyä konseptiasuntoa Tavoitteena on ollut löytää konkreettisia, uusia ratkaisuja Helsinkiä vaivaavaan kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen pulaan, erit. tulevaan STX Finlandin asuinkontti oli esillä Senaatintorilla ja lokakuun ajan valtiotieteellisen tiedekunnan pihalla, jolloin konttia asutti opiskelija Jussi Nuortimo (

13 Kontti Nopea, edullinen ja ekologinen tapa rakentaa
Liikuteltavuus – voidaan siirtää tarvittaessa uusiin kohteisiin Voi väli- ja määräaikaisesti sijoittaa alueille, joilla varsinainen rakentaminen alkaa vasta vuosien kuluttua, vaatii vain kevyen kunnallistekniikan Konttiin on mahdollista toteuttaa laadukas, miellyttävä ja mukava asunto kohtuuhinnalla Ei korvaa nykyistä ARA-rahoitteista opiskelija-asumista, vaan tuo uuden vaihtoehdon

14 Opiskelijoiden konttiasumista maailmalla
RANSKA ALANKOMAAT RUOTSI

15 … ja Suomessa? Kontin runko 40 jalkaa (n. 12 metriä)
Konttiin mahtuu yksi noin 23,5 m2 kokoinen asuntomoduuli ... tai kaksi noin 11,5 m2 moduulia Laskennallinen arvio kokonaisen, asuntomoduulilla varustetun kontin vuokrasta liikkuu euron tietämillä Jos kaksi opiskelijaa jakaa yhden moduulin, vuokra luonnollisesti puolittuu Kuva: STX Finland Cabins Oy

16 Konttikylä Kalasatamaan?
Loisi uudelle kaupunginosalle elämää 5-8 vuodeksi jo ennen pysyvää rakentamista Lähellä Hoasin ja Arcadan Arabian opiskelija-asuntoja Kumpulan ja Arcadan kampuksille lyhyt kävelymatka, koko keskusta helposti saavutettavissa joukkoliikenteen ja pyöräilyn avulla 800 yksikön opiskelijakylä voisi nousta n. 6 kuukaudessa!

17 Opiskelijat mukaan asuntotilanteen parantamiseen
Kontti on vain yksi esimerkki siitä miten asuntopulaa voitaisiin väliaikaisesti ratkaista. Tarvitaan myös muita pysyviä ratkaisuja. Asuntotilanteen parantamiseksi opiskelijat itse tulisi ottaa mukaan ratkaisujen pohtimiseen, ovathan he tärkeä osa kaupunkiyhteisöä. Esimerkiksi osana muotoilupääkaupunkivuotta toteutettavan World Student Capital -hankkeen asumiskilpailussa on haettu käyttäjälähtöisesti visioita tulevaisuuden opiskelija-asumisesta, joka on yhteisöllistä, monimuotoista, ympäristöystävällistä ja viihtyisää.