Kirkkojen kansainvälinen Vastuuviikko 2008-2009 Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta.

Esitys aiheesta: "Kirkkojen kansainvälinen Vastuuviikko 2008-2009 Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta."— Esityksen transkriptio:

1 Kirkkojen kansainvälinen Vastuuviikko 2008-2009 Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta

2 Mitä on ihmiskauppa? Ih minen siirretään hyväksikäyttötarkoituksessa erehdyttämällä tai pakon avulla orjuuden kaltaisiin oloihin. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen. YK:n Palermosopimus, 2000

3 Ihmiskaupan keinoja  toisen riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksi käyttäminen  toisen erehdyttäminen tai tämän erehdyksen hyväksi käyttäminen  korvauksen maksaminen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai sellaisen korvauksen vastaanottaminen.

4 Ihmiskaupan tekotapoja  Toisen valtaan ottaminen  Värvääminen  Luovuttaminen  Kuljettaminen  Vastaanottaminen tai  Majoittaminen

5 Ihmiskaupan syyt  Köyhyys, työttömyys, koulutuksen puute, heikot tulevaisuudennäkymät  Kasvanut kysyntä prostituoiduista ja halvasta työvoimasta  Puutteellinen lainsäädäntö ja valvonta  Uhrit voivat joutua ihmiskaupattaviksi tutun, ystävän, sukulaisen, poikaystävän tai aviomiehen toimesta  Happy trafficking -ilmiö: ihmiskauppaan huijatut palaavat kotimaahansa kertomaan ”hyvästä kokemuksestaan”

6 Ketkä ovat uhreja?  Pakkotyöhön, kerjäämään ja seksityöläisiksi kaupatut miehet, naiset ja lapset  Kouluttamattomat, köyhistä oloista tulevat nuoret naiset; lapset ja vammaiset lapset  YK:n arvion mukaan vuosittain ihmiskaupan uhriksi joutuu 800 000 – 900 000 ihmistä – hurjimmat arviot puhuvat 2,5 miljoonasta  Noin 80 prosenttia ihmiskauppatapauksista liittyy naisten ja tyttöjen hyväksikäyttöön prostituutiossa  Näistä noin puolet ovat alaikäisiä

7 Uhrin tunnistaminen MISSÄ?  Rajalla, ratsiassa, vastaanottokeskuksessa, sosiaalityössä, kaupassa, ravintolassa, seurakunnassa… KUKA?  Rajaviranomainen, poliisi, ohjaaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, tulkki, asiakas, ystävä, naapuri, diakoniatyöntekijä… KOLMAS SEKTORI  Matalan kynnyksen palvelut, etsivä työ  Erityisesti ryhmät, jotka eivät voi/halua olla yhteydessä viranomaisiin ja käyttää peruspalveluita  Marginaaliryhmät, laittomasti maassa oleskelevat, maahanmuuttajat

8 Uhrin haavoittuvainen asema  Ei identifioi itseään rikoksen uhriksi  Tietojen ja taitojen puute  Ei tietoa oikeuksista, lainsäädännöstä, suomalaisesta yhteiskunnasta, palveluista  Kontaktien puute, kieli- ja kulttuurierot  Velka: matka, dokumentit, majoitus  Epäusko  Pelko, huoli omaisista  Häpeä, itsesyytökset  Vaihtoehdottomuuden kokemus  Epäluottamus viranomaisia kohtaan  Käännytyksen pelko

9 Uhrin auttaminen  Poliisi  Oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu  Hallinnollinen tuki ja neuvonta  Tulkkipalvelut  Turvallisuus, asuminen  Sosiaalipalvelut, terveyspalvelut  Alaikäisten erityispalvelut

10 Miten voi vastustaa?  Rajahenkilöstön kouluttaminen tunnistamaan ihmiskaupan tunnusmerkit ja uhrit  Lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden viranomaisten yhteistyön kehittäminen  Nuorten naisten tulevaisuudennäkymien parantaminen, naisten oikeuksien edistäminen ja perhe- ja parisuhdeväkivallan vastainen työ  Tiedottamalla ihmiskaupan riskeistä etenkin lähtömaissa  Uhrien ilmoittautuminen poliisille ja syytteiden nostaminen  Lainopillista neuvontaa ja asianajoapua  Täyden luottamuksellisuuden ylläpitäminen  YK:n mukaan rahoitusta tulisi suunnata uhrien pitkäaikaiseen työllistymiseen

11 Kirkot ihmiskauppaa vastaan  Kirkkokuntien ja yhteisöjen välinen yhteistyö  Verkostoituminen on valttia!  Uhrien auttaminen  Kirkko vierellä kulkijana: anonymiteetti, matalan kynnyksen palvelut  Yleisen tietoisuuden lisääminen  Voimme vaikuttaa lähimmäistemme elämään rukouksella, asioista ja ilmiöistä puhumalla, näyttämällä esimerkkiä hyvän tekemisestä ja asettumalla heikomman puolelle

12 Auttamisjärjestelmä  Auttamisjärjestelmää koordinoivat vastaanottokeskukset  Oulu (alaikäiset ilman huoltajaa)  Joutseno (aikuiset, perheet, ryhmät)  Johtajat tekevät päätökset auttamisjärjestelmään ottamisesta ja poistamisesta  Tarpeiden arviointi  Päätöksenteon tukena arviointiryhmät  Auttamisjärjestelmään ottamisella matala kynnys

13 Yhteystiedot  Kiireellisissä tapauksissa 112  Keskusrikospoliisi www.poliisi.fi/krpwww.poliisi.fi/krp  vaihde: 071 878 0141  Pro-tukipiste www.pro-tukipiste.fiwww.pro-tukipiste.fi  essi.thesslund@pro-tukipiste.fi essi.thesslund@pro-tukipiste.fi  Pakolaisneuvonta www.pakolaisneuvonta.fiwww.pakolaisneuvonta.fi  Tarkennettu toimintasuunnitelma (www.intermin.fi)www.intermin.fi

14 Yhteistyöverkosto  Työministeriö  Vastaanottokeskukset  TE-keskukset  Sisäasiainministeriö  Rajavartiolaitos  Keskusrikospoliisi  Poliisilaitokset  Ulkomaalaisvirasto  Kunnat  Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt

15 Yhteinen ruumis Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä. Juuri ne ruumiinjäsenet, jotka meidän mielestämme ovat muita heikompia, ovat välttämättömiä. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen (1. Kor. 12: 12, 22, 26–27).