Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä

Esitys aiheesta: "Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä"— Esityksen transkriptio:

1 Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä
Mari Helenius; tutkijana Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikössä. Olen työskennellyt EMN:n Suomen yhteyspisteessä keväällä 2011 , silloin valmistelin viisumipolitiikka- tutkimusta.

2 Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä
Tutkimuksen tavoitteena pohtia, mikä vaikutus viisumipolitiikalla on maahanmuuttoon ja maahanmuuttopolitiikkaan: laillisen maahanmuuton edistäminen laittoman maahantulon estäminen Tiedot on hankittu pääasiassa haastattelemalla relevantteja viranomaisia (UM, SM, Rajavartiolaitos, Poliisi, Maahanmuuttovirasto) Aiempaa tutkimusta tästä aiheesat SUomessa vähän, liikkeelle puhtaalta pöydältä

3 "Ei meillä ole enää viisumipolitiikkaa"
Schengen-säännöstön mukaiset viisumit 2001 alkaen, kansalliset viisumit lopetettiin Viisumisäännöstö (810/2009 EY) ja sen soveltamista ohjaavat Viisumikäsikirja I ja II, Suomen kansallinen lainsäädäntö on enää täydentävässä roolissa Schengen-alueen yhteiset viisumivapaus- ja viisumihelpotussopimukset sitovat Suomea  perinteinen viisumipolitiikka osana ulkopolitiikkaa on loppunut Toisaalta: valinnat ja ratkaisut EU-viisumisäännöstön tulkinnasta ja hallinnon järjestämisestä tuottavat eroja eri Schengen-maiden välille UM:n linjauksen mukaan Suomi pyrkii olemaan joustava ja tulkitsemaan säännöksiä hakijalle myönteisellä tavalla – viisumi myönnetään hakijalle aina kun perusteet sen myöntämiseen täyttyvät  käytännön tasolla on viisumipolitiikkaa

4 Viisumitilastoja Viisumihakemusten määrän kasvu on ollut huikeaa, tarkastelujaksolla viisumihakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut: Hakemukset Myönteiset Kielteiset 2005 10 389 2010 12 872

5 Viisumitilastoja Eniten viisumeita tarkastelujaksolla on myönnetty Venäjällä, Kiinassa ja Ukrainassa. Vuonna 2010 näissä maissa myönnetyt viisumit: Venäjä Kiina 11 867 Ukraina 11 460

6 Laillisen maahanmuuton edistäminen viisumipolitiikalla?
Hallitun maahanmuuton periaate viisumit ja oleskeluluvat ovat rinnakkaiset järjestelmät, erilaiset luvat eri tarkoituksiin, eri myöntöperusteet viisumi on tarkoitettu lyhytaikaista (max 3kk) oleskelua varten ja viisumia myönnettäessä lähtökohta on että henkilö poistuu Schengen-alueelta viisumin voimassaoloaikana pidempään oleskeluun oleskelulupa, jota haetaan ennen maahan saapumista viisumia ei myönnetä pysyvään Suomessa oleskeluun tai sellaisen aloittamista varten  Suomessa viisumipolitiikalla ei pyritä edistämään laillista maahanmuuttoa Tutkimusohjeiden tehtävänannossa pyydettiin tarkastelemaan, miten viisumeilla edistetään maahanmuuttoa Suomessa.

7 Laittoman maahantulon torjunta viisumipolitiikalla
Suomen viisumipolitiikassa tämä on keskeinen piirre Laittoman maahantulon torjunta viisuminmyöntöprosessissa: Suvi-viisumirekisterin tiedot, noin 10 muuta viranomaisrekisteriä asiakirjojen aitouden selvittäminen tarvittaessa hakijan haastattelu tarvittaessa lausuntopyyntö hakemuksesta Suojelupoliisiin tai Ulkoministeriöön Ongelmallista: eri Schengen-maiden erilaiset tulkinnat säännöksistä, erilaiset hallintokulttuurit, korruptio  viisumishoppailu

8 Tapaustutkimus I - Venäjä
Suomen suurin viisumimaa, vuonna 2010 noin viisumihakemusta eli noin 95 % kaikista viisumihakemuksista jätettiin Venäjällä Suomi myöntää Schengen-maista eniten viisumeita Venäjällä Suomen viisumipolitiikka Venäjällä on joustavaa ja asiakaslähtöistä: liitteitä vaaditaan vähemmän kuin muiden Schengen-maiden edustustoissa kaikkia hakijoita ei haastatella, vaan hakijoista profiloidaan ne joita on tarpeen haastatella ulkoistettu viisumikeskus, intialainen VFS Global Kielteisten päätösten osuus alhainen, alle 1 % yhteenveto ennen tätä: laillisen maahantulon edistämisessä viisumipolitikkalla ei roolia, laittoman estämisessä keskeinen rooli käytännön tilannetta tarkastella tapaustutkimusten kautta, lähinnä laittoman maahantulon torjunnan kannalta Venäjä: 10 % pietarilaisista on viisumi suomeen taskussaan liitteitä vähemmän: kutsupakko poistettiin käytöstä, ei mielekäs jos menee Lappeenrannan Prismaan ostamaan ruokaa ja lenkkarit, aiemmin kopioituja kutsuja kaupan aulassa osa haastatellaan: esim muiden kuin Venäjän kansalaiset, lapsi hakee ilman molempia vanhempia

9 Tapaustutkimus I - Venäjä
Muut Schengen-maat ovat syyttäneet Suomea lepsusta viisuminmyönnöstä Suomea käytetään porttina muihin Schengen-maihin Suurista viisumimääristä ja joustavista käytännöistä huolimatta ongelmia laittoman maahantulon suhteen on vähän laittomasti maassa tavattujen tilastossa viime vuonna vain 545 Venäjän kansalaista Keskusrikospoliisin mukaan muut Schengen-maat eivät ole raportoineet ongelmista Suomen-viisumeilla saapuneiden laittomien venäläisten maahanmuuttajien suhteen  suomalainen joustava ja asiakaslähtöinen viisumipolitiikka on toiminut hyvin laittoman maahantulon torjunnassa suurista viisumimääristä huolimatta

10 Tapaustutkimus II - Nigeria
Laittoman maahantulon paine suuri, tämä näkyy sekä viisumi- että oleskelulupahakemuksissa Vuonna 2010 Abujassa 714 viisumihakemusta, kielteisten päätösten osuus noin 68 % Oleskelulupahakemuksia vuonna 2010 yhteensä 489, kielteisten osuus noin 58 % Hakemusten käsittely erittäin työlästä ja vaatii paljon erityisosaamista Viisumipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan yhteys: suuri osa oleskeluluvan hakijoista on ensin saanut kielteisen viisumipäätöksen

11 Tapaustutkimus II - Nigeria
Erityistoimia: yhdyshenkilö-toiminta – hyvät tulokset kesästä 2008 lähtien yhdyshenkilöitä Rajavartiolaitoksesta, poliisista ja Maahanmuuttovirastosta asiakirjatutkinta, viisumi- ja oleskelulupahaastattelut, prosessien kehittäminen, edustuston henkilöstön kouluttaminen Esimerkki: asiakirjatutkinta - aiemmin noin kolmannes asiakirjoista todettu väärennöksiksi, RVL:n yhdyshenkilön johtaessa asiakirjatutkintaa yli 60 % todettiin väärennöksiksi Ongelmallista on politiikan tempoilevuus: konsulit vaihtuvat, yhdyshenkilötoiminta on projektiluonteista, ei selkeitä linjauksia toimintatavoista Viisumi- ja maahanmuuttohallinnon jakautuminen eri ministeriöiden alaisuuteen, säästöpaineet molemmissa – yksittäisten hallinnonalojen budjettien sijaan tulisi tarkastella ilmiön koko kustannuksia sekä valtiolle että ihmisille: laittoman maahanmuuton torjunta on edullisempaa lähtömaassa kuin Suomessa

12 Yhteenveto Kansallisten viisumien poistumisen myötä viisumipolitiikan ja ulkopolitiikan yhteys on katkennut Viisumit ovat suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tiiveimmin yhteydessä laittoman maahantulon torjuntaan Suomalaisella joustavalla ja hakijaystävällisellä viisumipolitiikalla on päästy hyviin tuloksiin laittoman maahantulon torjunnassa, mutta viisumipolitiikan tulee jatkossakin olla erilaista eri lähtömaissa Käytännön viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa kannattaa jatkaa ja edelleen kehittää

13 Euroopan muuttoliikeverkosto
Kiitos 4/2/2017 Euroopan muuttoliikeverkosto