OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY
Copyright © Janina Nylund

YLÄSELÄN- JA NISKAN VAIVOJEN ESIINTYVYYS KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA
Naiset satunnaisesti 37,3 % viikoittain 20,3% päivittäin/lähes päivittäin 10,5% Miehet satunnaisesti 35,9% viikoittain 13,0% päivittäin/lähes päivittäin 4,4% Kunttu & Huttunen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Copyright © Janina Nylund

MIKÄ ON JÄNNITYSNISKAKIPU?
Jännitysniskakipu on tila, joka aiheutuu pitkään jatkuneesta kuormituksesta niska- ja hartiaseudun lihaksissa Niskalihasten ylikuormitus  krooninen lihasväsymys  mikrovammoja lihaksissa Copyright © Janina Nylund

HIIPIVÄ KIPUTILA Niskaoireet pahenevat usein vähitellen, mutta rentoutuminen, lepo ja rasittavien tekijöiden välttäminen auttaa tilanteen hallitsemisessa Jos lihakseen on syntynyt mikrovammojen aiheuttamia muutoksia, lepo ei enää riitä parantamaan kipuja Copyright © Janina Nylund

JÄNNITYSNISKAKIVUN SYNTYMEKANISMIT
Missä kipu syntyy: lihaksissa kaularangan pikkunivelissä, joilla nikamat liittyvät toisiinsa välilevy- tai hermorakenteissa nivelsiteissä Vanharanta 2005, 52 Copyright © Janina Nylund

MISTÄ LIHASKIPU JA –KIREYS JOHTUVAT
Verenkierron heikentyminen lihaksessa: Verenkierron vähyys lihaksissa aiheuttaa hapenpuutetta ja heikentynyttä aineenvaihduntaa lihaksissa, jolloin syntyy kipuärsyke Verenkierron säätelyjärjestelmä reagoi kipuun supistamalla verisuonia lisää, jolloin verenkierto lihaksessa vähenee entisestään ja tilanne pahenee Copyright © Janina Nylund

MISTÄ LIHASKIPU JA –KIREYS JOHTUVAT
Lihastoiminnan tasapainohäiriöt Liikkeitä tehdessä lihakset jännittyvät väärässä järjestyksessä Kaikki liikkeen tekemiseen tarvittavat lihakset eivät tee omaa osuuttaan liikkeen aikana vaan tietyt lihakset joutuvat tekemään enemmän työtä kuin toiset  lihaksen ylikuormittuminen Copyright © Janina Nylund

PÄÄNSÄRYN ESIINTYVYYS KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA
Naiset satunnaisesti 58,5% viikoittain 14,3% päivittäin/lähes päivittäin 3,1% Miehet satunnaisesti 54,3% viikoittain 6,6% päivittäin/lähes päivittäin 3,1% Kunttu & Huttunen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Copyright © Janina Nylund

MIKÄ ON JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY?
Jännitysniskakivun yhteydessä esiintyvää päänsärkyä Liittyy niska-hartiakiputiloihin ja -lihaskireyksiin Niskasta kohti otsaa säteilevää päänsärkyä Kesto voi vaihdella puolesta tunnista jopa viikkoon Copyright © Janina Nylund

MISTÄ JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ ON OIKEIN KYSE?
Toistuvat ajoittaiset jännityspäänsärkyjaksot jättävät muistijälkiä aivoihin ja hermojärjestelmään, josta seuraa lisääntynyt herkkyysreaktio jännityspäänsärkyyn Viestien kulku:  Aivot lähettävät käskyjä hermojärjestelmään, jolloin lihassolut aktivoituvat Copyright © Janina Nylund

TYYPILLISIÄ OIREITA JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ
Alkaa iltapäivällä tai alkuillasta Päänsärky on: vähitellen pahenevaa tasaista puristavaa tai kiristävää särkyä kohdentuu ohimoille, päälaelle tai takaraivolle vihlaisevat tuntemukset päälaella Copyright © Janina Nylund

TYYPILLISIÄ OIREITA JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ
molemmin puoleinen tai vain toisella puolella yleensä ei pahoinvointia/ oksentelua ei valonarkuutta päänsärky ei pahene fyysisestä rasituksesta joskus huimausta kävellessä tai ylösnoustessa joskus käsien puutumista yöllä Copyright © Janina Nylund

KAULAN LIHAKSET Syvät kaulalihakset sijaitsevat lähellä kaularangan luisia rakenteita sekä henkitorvea Ne ovat kooltaan pieniä ja niiden tehtävä on tukea kaularangan luisia rakenteita Bjålie & al uud. painos 2009, 208 Copyright © Janina Nylund

KAULAN LIHAKSET Pinnalliset kaularangan lihakset ovat päätä liikuttavia lihaksia ja ovat siksi kookkaampia Kuvassa: päänkiertäjälihas, jonka kiinnityskohdat ovat korvan takana, solisluussa ja rintalastassa Bjålie & al uud. painos 2009, 208 Copyright © Janina Nylund

NISKAN LIHAKSET Sijaitsevat useassa eri kerroksessa Syvällä lähellä nikamarakenteita sijaitsevat kaularangan luisia rakenteita tukevat lihakset Pinnalla sijaitsevat enemmän pään liikkeitä tuottavat lihakset kuten pään ohjaslihas ja kaulan ohjaslihas (kuva ) Niska- hartiaseudussa sijaitseva epäkäslihas (kuva ) osallistuu lapaluun liikkeisiin ja hartian nostoon Copyright © Janina Nylund

LIHASTEN SÄTEILYKIPUALUUEET
Kipu voi tuntua ainoastaan kiristävässä ja jännittyneessä lihaksessa Lihaskipu voi myös säteillä muualle kehoon lihakselle tyypillisen säteilykipualueen mukaisesti Niskalihasten säteilykipualueet sijaitsevat niska-hartiaseudun lisäksi pään alueella, kasvoissa, käsivarsissa ja yläselässä Copyright © Janina Nylund

LIHASTEN SÄTEILYKIPUALUUEET
Jännityspäänsärky johtuu kiristävistä niska-hartiaseudun lihaksista, jotka aiheuttavat säteilykipua pään ja kasvojen alueella Seuraavaksi esimerkkejä niska- hartiaseudun ja kaulan alueen lihasten säteilykipualueista Punainen rasti tarkoittaa lihaksen kipupisteitä Punaiset pienet pisteet kuvaavat kivun säteilyaluetta Copyright © Janina Nylund

Epäkäslihaksen säteilykipualue:
Richter& Hebgen 2007, 131 Copyright © Janina Nylund

Lapaluun kohottajalihaksen säteilykipualue:
Yläniskan niskarusettilihaksien säteilykipualue: Richter& Hebgen 2007, 145, 143 Copyright © Janina Nylund

ÄLÄ SEKOITA MIGREENIIN
Migreeniin liittyy ennakko-oireita, oksentelua ja valonarkuutta. Se pahenee rasituksessa, on kohtauksittaista, voi alkaa öisin sekä alkoholin nauttimisen seurauksena. Migreenille tyypillistä on myös intensiteetiltään kova särky Muista, että päänsärky voi johtua myös näistä: Purentaelinten toiminnan häiriöt Näkökyvyn häiriöt Copyright © Janina Nylund

JÄNNITYSNISKAKIVUN JA –PÄÄNSÄRYN AIHEUTTAJIA OPISKELIJOILLA
Huono työasento: niskan eteen tai taakse taipunut asento, niskan kiertynyt asento vartalon kumarat ja kiertyneet asennot ylävartalon, hartioiden ja niskan staattinen, pitkäaikainen epäedullinen asento Copyright © Janina Nylund

Huono työtapa/lihashuolto: pitkäaikainen paikallaan olo istumatyö, staattinen kuormitus lihaksille veto, kylmyys atk-työskentely verryttelyn, taukojumpan puute niska-hartiaalueen ongelmatiikka + harjoittelun ja lihashuollon puute Copyright © Janina Nylund

Opiskelun psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavat tekijät: suuri työmäärä opiskelutovereiden/ opettajien vähäinen tuki heikot vaikutusmahdollisuudet yleinen tyytymättömyys opiskeluun stressi riittämätön lepo yksilölliset psyykkiset tekijät Copyright © Janina Nylund

JÄNNITYSPÄÄNSÄRYN LÄÄKETIETEELLINEN HOITO
Normaali aktiivinen elämä Tulehduskipulääkkeet/ parasetamoli korkeintaan viisi päivää yhtäjaksoisesti Kroonisessa jännityspäänsäryssä trisykliset masennuslääkkeet, lihasrelaksantit Psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kartoitus ja mahdollisesti hoito Copyright © Janina Nylund

MITEN FYSIOTERAPIA VOI AUTTAA JÄNNITYSNISKAKIVUSSA JA - PÄÄNSÄRYSSÄ
Fysioterapialla voidaan lievittää niskalihasten kipua ja kiristyksiä Esimerkkejä fysioterapian keinoista jännitystilojen hoidossa: Verenkiertoa ja aineenvaihduntaa lisäävät harjoitteet ja taukovoimistelu Lihasten venyttely Nivelten liikkuvuuksia lisäävät/ylläpitävät harjoitteet Copyright © Janina Nylund

Lihaksia vahvistavat harjoitteet Rentoutusharjoitukset Fysikaaliset hoidot ja hieronta Ergonomiaohjeistukset Ryhtiohjeistukset Lisää tietoa fyysisen kunnon harjoittelun vaikutuksista jännitystilojen hoidossa diasarjasta: Opiskelijoiden jännitysniskakivun ja - päänsäryn ennaltaehkäisy fyysisen kunnon harjoittelun avulla Copyright © Janina Nylund

LISÄÄ TIETOA LÄHTEISTÄ:
Nylund, J Palvelupaketti opiskelijoiden jännitysniskakivun ja jännityspäänsäryn ennaltaehkäisemiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysala, Fysioterapian opinnäytetyö Lääkärikirja Duodecim hakusanoilla: niskakipu, päänsärky ym. Käypähoitosuositukset: Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: Migreeni (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: Lasten päänsärky (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: Kirjat: Viikkari-Juntura, E. & Takala, E-P uud p. Niska-hartiaseudun sairaudet. Teoksessa Alaranta, H. Pohjolainen, T. Salminen, J. & Viikkari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Taimela, S. Airaksinen, O & Kouri, J-P Niska-ja yläraajavaivojen hoito ja kuntoutus: Niskavaivojen hoito. Teoksessa Taimela, S. Airaksinen, O. Asklöf, T. Heinonen, T. Kauppi, M. Ketola, R. Kouri, J-P. Kukkonen, R. Lehtinen, J. Lindgren, K-A. Orava, S. & Virtapohja, H. (toim.) Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Tutkimukset: Kunttu, K. & Huttunen, T Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Oksanen, A Neck muscle function and adolescent headache. Turun yliopisto. Sarja –ser. d osa – tom. 807 medica – odontologica. Turku: Painosalama Oy. Copyright © Janina Nylund

Kuvat: Bjålie, J. Haug, E. Sand, O. Sjaastad, O. Toverud, K uud. painos Ihminen: fysiologia ja anatomia.WSOY Richter, P. & Hebgen, E Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Smith, T. & al suom Elävä ihminen: toimiva kokonaisuus. Sivuvalmistus: Keski-Suomen sivu Oy. Painettu Italiassa. Vanharanta, H Välilevyn merkitys selkäkivussa: Nikamavälilevyn rakenne ja koostumus Teoksessa Koistinen, J. Airaksinen, O. Grönblad, M. Kangas, J. Kouri, J-P. Kukkonen, R. Leminen, P. Lingren, K-A. Mänttäri, T. Paatelma, M. Pohjolainen, T. Siitonen, T. Tapanainen, M. van Wilmen, P. & Vanharanta H. Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus painos. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy, 52-63 Copyright © Janina Nylund

OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute