LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO

Esitys aiheesta: "LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO"— Esityksen transkriptio:

1 LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO
Aki Hietaharju TAYS

2 KROONINEN KIPU KIPU = EPÄMIELLYTTÄVÄ KOKEMUS / ELÄMYS / AISTIMUS,
JOKA LIITTYY KUDOSVAURIOON TAI SEN UHKAAN ( IASP ) MILLOIN KIPU ON KROONISTA? Kiputilan kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan Kiputila on kestänyt yli 3 kk ( IASP ) Leikkauksen jälkeinen kipu on kroonista, jos se kestää yli 2 kk leikkauksesta

3 Kivun esiintyvyys Eurooppalainen tutkimus kroonisesta kivusta (Breivik ym. 2006) viidesosa aikuisista kärsii yli puoli vuotta kestäneestä kiputilasta, joka oireilee useita kertoja viikossa, on voimakkuudeltaan kohtalainen ja heikentää toimintakykyä yleisimpiä kivun aiheuttajia nivelrikko, selkärangan sairaudet ja vammojen jälkitilat

4 Kivun luokittelu, kipuanalyysi
Nosiseptiivinen kipu Neuropaattinen kipu Psykogeeninen kipu Idiopaattinen kipu

5 Nosiseptiivinen kipu Liittyy kudosvaurioon
Voi olla mekaanista (nivelrikko), kemiallista tai iskeemistä (kudoksen hapenpuute, lihasten ylikuormitus) Kipua aistiva ja välittävä hermojärjestelmä on terve ja toimii moitteettomasti

6 Neuropaattinen kipu Neuropaattinen kipu tarkoittaa kipua, jonka aiheuttaa somatosensorisen järjestelmän vaurio tai sairaus Sillä ei ole varoitustehtävää, se on potilaalle pelkkä vaiva

7 Psykogeeninen kipu Psyykkiset ja psykososiaaliset tekijät kivun synnyn taustalla Depressio voi ilmetä kipuna Kipu ainoa kommunikaatiokeino

8 Idiopaattinen kipu Kivun taustalla ei ole osoitettavissa kudosvauriota eikä kipujärjestelmän vauriota Tuntematon syy Esimerkiksi fibromyalgia

9 Kivun aistiminen Kipureseptoreiden stimulaatio
Tuntoaistimuksia välittävät hermot Selkäytimen takasarvi

10 Kipureseptorin stimulaatio

11 Nosiseptiiviset säikeet
A-delta säikeet: akuutti, terävä kipu C-säikeet: tylppä, jomottava kipu ”hiljaiset”/”nukkuvat” kipureseptorit tulehdus herättelee A-beeta säikeiden tehtävän muutos (normaalisti aistivat kosketusta, painetta)

12

13 C-säikeet ja selkäytimen takasarvi

14 Spinotalaaminen rata

15 Laskevat radat laskeva estovaikutus
aivojen keskiosista (aivokammioiden ympärillä oleva harmaa aine) selkäytimen takasarveen viha ja jännitys lisäävät estovaikutusta ahdistus ja depressio vähentävät estovaikutusta

16 Kroonisen kivun mekanismit
Epätarkoituksenmukainen impulssinmuodostus vioittuneissa kipureseptoreissa madaltunut liipaisukynnys spontaani aktivaatio Herkistyminen selkäytimen takasarvessa Kipusignaaleja estävien järjestelmien heikkous keskushermoston alueella

17 Lihasten kipureseptorit
Lihassäikeissä ei havaittavissa olevia kipureseptoreita Lihasten verisuonirakenteissa kuitenkin tiheä kipuaistimusta välittävä A-delta ja C-hermosäikeiden verkosto Kipuaistimuksia laukaisevat: tulehdus (inflammaatio) hapenpuute (hypoksia)

18 Fibromyalgia: sentraalinen sensitisaatio
keskushermoston kivunkäsittelymekanismien ja stressivasteen poikkeava säätely lihaksissa patologisia muutoksia ei todeta kyky rentouttaa lihas on vähentynyt kipukynnys merkittävästi matalampi kuin verrokeilla kipukynnys ei nouse vaikka annetaan toistuvia kipuärsytyksiä

19 Kipu ja lihastaudit Jensen MP et al: Chronic pain in persons with myotonic dystrophy and facioscapulohumeral dystrophy. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:320-8

20 Kipu ja lihastaudit 257 tutkittavaa
DM1: 130 FSHD: 127 Kyselykaavaketutkimus (235 palautti) Kivun raportointi: DM1: 60 % FSHD: 82 %

21 VAS-asteikko

22 Kipu ja lihastaudit (DM2 vs FSHD)
Keskimääräinen kivun voimakkuus: 4, Vaikea-asteisen kivun osuus: 24 % Kivun paikallistuminen: alaselkä ja alaraajat

23 Miksi selkäkipu on yleinen?
Vartalon ja niskan koukistajat heikoimpia lihaksia molemmissa sairauksissa (DM1 ja FSHD) Epätasapaino ojentajien ja koukistajien välillä Rangan virheasennot: kyfoosi ja skolioosi Poikkeava biomekaaninen kuormitus Pyörätuoli

24 Mistä hoidoista oli eniten hyötyä?
Marijuana ( ) Opiaatit ( ) Hieronta ( ) Kiropraktinen käsittely ( ) Hermoblokadit ( )

25 Mistä hoidoista oli eniten hyötyä?
Mutta… sivuvaikutukset estivät pitkäaikaisen käytön opiaatteja oli kokeillut 33 %, tutkimushetkellä käytti vain 8 % opiaatit: ummetus, toleranssi, hikoilu, kutina, hormonaaliset muutokset, tokkuraisuus… kannabis: heikentynyt motivaatio, psykoosiriski, laiton käyttö

26 Ongelma Kroonisen kivun hoidosta ei ole riittävästi tutkimuksia lihastautipotilailla (lumekontrolloidut tutkimukset) Kivun hoitosuositukset puuttuvat!!! Myös erilaisten fysikaalisten hoitojen vaste ja tehokkuus tulisi arvioida

27 Kipu ja lihastaudit Engel JT et al. Pain in youths with neuromuscular disease. Am J Hosp Palliat Care 2009;26:405-12

28 Kipu ja lihastaudit 42 potilasta Ikä: 9-20 v (mediaani 14,8)
Duchenne: 37 % DM1: 14 % Becker: 5 % Limb-girdle: 5 % Kongenitaalinen lihasdystrofia: 5 % FSHD: 2 % Muut: 36 %

29 Kipu ja lihastaudit 55 % raportoi kroonisesta kivusta (vanhempien arvion mukaan 71 %) Kivun voimakkuus tutkimushetkellä: 1.30 Kipuepisodin kesto n. 9 h Lokalisaatio: alaraajat yleisin Vähintään 1 nivelen kontraktuura: 60 % 83 % käytti kipulääkitystä N. 80 % kärsi univaikeuksista

30 Kipu ja lihastaudit Suokas KI et al. Pain in patients with myotonic dystrophy type 2: a postal survey in Finland. Muscle Nerve (in press)

31 Kipu ja lihastaudit: DM2
132 DM2 potilasta Kyselykaavake: palautti 70 % Kipua raportoi 54 % vastaajista kyselyhetkellä Kivun elinaikainen esiintyvyys: 76 % Kivun voimakkuus: 2.3 – 5.9

32 Kipu ja lihastaudit: DM2
Kivun lokalisaatio: kaikki 4 raajaa ja vartalo 42 % Kivun luonne: jatkuva ja voimakkuudeltaan vaihteleva 54 % jatkuva ja vakaa 23 % episodittainen 18 %

33 Kipu ja lihastaudit: DM2
Päänsärky: 23 % Vatsa-suolikanavan ongelmat: 34 % Kipulääkkeiden käyttö: 65 % tulehduskipulääkkeet 63 %

34 Kipu ja lihastaudit:DM2
Elämänlaatu heikompaa potilailla, jotka raportoivat kipua Depressio: 17 vastaajaa (18 %); heistä 13 raportoi kipua (76 %) Univaikeudet: 25 vastaajaa (27 %); heistä 18 raportoi kipua (72 %)

35 Kipu ja oheisongelmat Kipu Toiminta- kyky  Masennus Unihäiriöt
ja ahdistuneisuus Unihäiriöt

36 Kiitos!