Laatutyö kristillisessä päihdetyössä

Esitys aiheesta: "Laatutyö kristillisessä päihdetyössä"— Esityksen transkriptio:

1 Laatutyö kristillisessä päihdetyössä
Sininauhaliiton järjestöpäivät Arja Koski & Raili Gothoni

2 Työn laadun varmistamisesta
Laadunvarmistamisen keinot osana strategiaa Työ näkyväksi - työprosessit dokumentoituja ja arvioituja Hyvä työ Hyvä johtaminen Toimiva työyhteisö Oman työn ja toiminnan jatkuva arviointi Työn tulokset ja hyöty asiakkaalle näkyväksi Säännöllisen palautteen kokoaminen asiakkailta ja yhteistyöverkostolta Laadun osoittaminen ulkopuolisille Arja Koski

3 Strategiat, laatupolitiikka
Laatutyön prosessi Tulevaisuussuuntautuneisuus Pitkäjänteinen työ Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat toiminnan rakenteet Strategiat, laatupolitiikka Laatukäsikirja Prosessit – Mitä, kuka, milloin, miksi? Toimintaympäristö ja perustehtävä – Missä, mitä? Lait, asetukset, normit viranomaisohjeet Arvot MISSIO – VISIO Arja Koski

4 Laatutyö on osa päivittäistä työtä
Jatkuvan laadun parantamisen periaatteet (Continuous Quality Improvement, CQI) - Laatuajattelu Asiakaskeskeisyys Laatutyö on osa päivittäistä työtä Työ hahmotetaan prosessina, jota jatkuvasti jäsennetään ja arvioidaan Esimiehet mahdollistavat laatutyön Opitaan tunnistamaan toiminnan laatutason vaihtelut ja hallitsemaan niitä – kriittisten kohtien löytäminen Kysymys tehokkuudesta yhteiseen pohdintaan Faktaperusteisuus Laatutyökalut kehittämistyön käyttöön Tutkiva työote – työssä oppiminen Arja Koski & Raili Gothoni

5 Laatuajattelua ohjaavat peruskysymykset
1. MITEN TOIMIMME TÄLLÄ HETKELLÄ ? ” 4 D-model” Discover, Dream, Design, Destiny 2. MITEN VOISIMME TOIMIA PAREMMIN? 4. MITEN PÄÄTÄMME TOIMIA? 3. MITEN HALUAMME TOIMIA? David Copperider; -), Puutio R. Merkitysmysteeri 2002 Arja Koski

6 Päihdepalvelujen lähtökohdat
Kuntalaisilla on oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja -kuntoutukseen asuinpaikasta riippumatta. Palvelut järjestetään siten, että asiakkaan perus- ja ihmisoikeudet ja oikeusturva toteutuvat. Päihdehoidon ja -palveluiden lähtökohtana on asiakkaan ja hänen läheistensä avun, tuen ja hoidon tarve. Periaatteina ovat itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen ja luottamuksellisuus. Asiakkaan osallistuminen hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja sisältöön turvataan. Päihdekuntoutuksessa otetaan huomioon asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Päihdepalveluyksiköt kehittävät päihdepalveluja yhteistyössä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. Raili Gothoni

7 Asiakastyön toteutuminen laadukkaasti….
Päihdepalveluja toteutetaan asiakaslähtöisesti, asiakkaan omia ja hänen läheistensä voimavaroja vahvistaen ja tukien. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa perustuu kunnioittavaan, empaattiseen ja asiakasta motivoivaan lähestymistapaan. Asiakassuhde perustuu luottamuksellisuuteen. Luottamuksellisia tietoja on mahdollista luovuttaa vain asiakkaan nimenomaisella suostumuksella myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskohtaisessa yhteistyössä Yksikössä oleva henkilötietolain mukainen rekisteriseloste on oltava jokaisen asiakkaan saatavilla. Päihdetestin (alkoholi- ja huumetestit) tulos on luottamuksellinen tieto. Testauksia tulee tehdä ainoastaan henkilön itsensä suostumuksella ja vain hoidon tukena, eikä testauksesta saa aiheutua asiakkaalle kohtuutonta haittaa. Positiivinen testitulos varmennetaan tarvittaessa. Raili Gothoni

8 Asiakastyön toteutuminen laadukkaasti….
Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit. Päihdeongelman hoito toteutetaan moniammatillisesti ja verkostotyön mahdollisuudet hyödyntäen. Asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palveluiden kokonaisuudessa. Raili Gothoni

9 Asiakastyön toteutuminen laadukkaasti….
Naisten hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan. Kaikissa palveluissa huomioidaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet. Asiakkaan läheisten tarvitsema tuen tarve otetaan huomioon. Asiakkaille, joilla on perhe tai muita lähiomaisia, järjestetään tarvittaessa perhetapaamisia. Päihdeperheen lasten hoidon ja tuen tarve kartoitetaan poikkeuksetta. Palvelujen toimintaperiaatteissa ja käytännöissä huomioidaan myös perheettömien ja vailla sosiaalisia suhteita olevien asiakkaiden sosiaalisen tuen tarve. Asiakkailta kerätään palautetta siitä, millaisena he ovat saamansa palvelun kokeneet. Raili Gothoni

10 Keskeiset suositukset
Asiakas laadunhallintatyön lähtökohdaksi Johtajat laatutyötä luotsaamaan Henkilöstö hyvä laadun edellytys Laadunhallintaa myös ehkäisevään toimintaan Laatutyö perustuu prosessien hallintaan Tiedolla yhä parempaan laatuun Arja Koski & Raili Gothoni

11 Laatupolku-ajattelu 1.Asiakkaan ääni kuuluviin 2. Itsearvioinnilla oma kuva kirkastuu 3. Arvokeskustelusta laatupolitiikkaan 4. Projektiosaamista organisaatioon 5. Parempaan käytäntöön hoidossa ja palvelussa 6. Mittaamalla luulosta tietoon 7. Rohkeasti näytön tielle Arja Koski & Raili Gothoni

12 I Asiakkaan ääni kuuluviin
Huomion kiinnittäminen asiakkaaseen ja asiakkaan kokemusmaailmaan, asiakaspalautteen hankkiminen ja hyödyntäminen Asiakkaan käsitys laadusta (aiemmat kokemukset, omat tarpeet, kuulopuheet ja saatu informaatio) Aito asiakaslähtöinen työ Arja Koski & Raili Gothoni

13 II Itsearvioinnilla oma kuva kirkastuu
Tarvitaan mittapuita, arviointiperusteita, joihin nojautuen pystytään tekemään johtopäätöksiä omasta toiminnasta (SWOT, BSC) Laadun arviointitapa (palvelun tuottaja arvioi järjestelmällisesti omaa työskentelyään ja työn tuloksia Valmiita laadunhallinnan arviointikriteereitä, joihin omaa toimintaa peilataan Arja Koski & Raili Gothoni

14 III Arvokeskustelusta laatupolitiikkaan
Yhteisen suunnan ja linjan löytäminen laatutyölle ja sinne johtavien selkeiden tavoitteiden täsmentäminen Selkeät, määritellyt arvot järjestelmällisen ja menestyksekkään laatutyön edellytyksenä => Arvojen toteutumisen pohdinta työn arjessa => dokumentointi eli kirjaaminen Arja Koski & Raili Gothoni

15 IV Projektiosaamista organisaatioon
Projektiosaamisen merkitys korostuu Järjestelmällinen malli parantaa ja kehittää toimintaa ja saavuttaa tavoitteet Perinteisesti projekteilla on varmistettu toiminnan systemaattinen eteneminen ja työn loppuun saattaminen Projektitoiminta on joustava väline kehittää uudenlaisia ratkaisuja => Haasteena projektien ja arjen työn vuorovaikutus Arja Koski & Raili Gothoni

16 V Parempaan käytäntöön toiminnassa
Paneudutaan siihen, miten edetään laadunhallintaan lähtemällä liikkeelle omien palvelu-, hoito- ja toimintakäytäntöjen järjestelmällisestä kehittämisestä Tarvitaan näkemys millainen on se hyvä ja parempi käytäntö Perustuu usein työprosessien parantamiseen Prosessien kuvaaminen Arja Koski & Raili Gothoni

17 VI Mittaamalla luulosta tietoon
Mututiedot tosiasioiksi Mittarit Arviointiosaaminen Arja Koski & Raili Gothoni

18 VII Rohkeasti näytön tielle
Oman toiminnan laadun ja laadunhallinnan osoittaminen ulkopuolisille tahoille (rahoittajat, palvelun ostajat, asiakkaat) Oma profiili – toiminnan kehittäminen muutoksessa Arja Koski & Raili Gothoni

19 Laadun arvioinnin näkökulmat - kolmiulotteinen laatumatriisi (Marja Vaarama mukaellen Koski)
Laatuketju…… Voimavarat Prosessi Vaikutukset Asiakas Toimintakyky, asenteet, odotukset Vuorovaikutus ja kohtaaminen Tyytyväisyys palveluun ”Hyvä elämä” Ammattilainen Henkilökunnan osaaminen, määrä, toimitilat Saatavuus, Joustavuus, Pysyvyys Osaaminen ja toiminta vastaa perustehtävästä nousevaan tarpeeseen palvelussa, hoidossa Johtaminen Selkeät johtamisrakenteet, lait ja asetukset, Johtamiskoulutus, Työnjako ja organisointi, työnohjaus ja tukirakenteet ym. Voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö, resurssit, terve työyhteisö Arja Koski & Raili Gothoni

20 Laatukäsikirja Ajankohtainen silloin kun laadun kehittäminen muuttuu järjestelmälliseksi Tiivistetty kuvaus organisaation laatujärjestelmästä – keskeiset toimintaa ohjaavat kuvaukset Laatimisprosessissa vastuut näkyviksi Prosessissa koko työyhteisö mukana Aikaa prosessille Arja Koski & Raili Gothoni

21 PROSESSI ON LAATUTYÖN YDIN
Prosessiajattelu organisaation toimintaa tarkastellaan toimintaprosesseina laatujohtaminen korostaa prosessilähtöisyyttä organisaatio on prosessien, osaajien ja toimintojen verkosto palvelun laatu nostetaan paremmaksi työprosesseja kehittämällä prosesseissa korostuu moniammatillinen yhteistoiminta Arja Koski & Raili Gothoni

22 Prosessin kuvaamisen hyödyt ja perustelut
Prosessien kuvaaminen auttaa: hahmottamaan parannettavan kokonaisuuden ja prosessin kulku tulee ymmärrettäväksi vastuualueet selkiytyvät ja työnjako tarkentuu löydetään prosessin kriittiset, ongelmalliset ja tarkempia ohjeita vaativat kohdat auttaa arvioimaan prosessin tuloksellisuutta, laatua ja resurssien käyttöä paremmin, kun tarkastelulla on konkreettinen perusta auttaa tunnistamaan epätarkoituksenmukaisen toiminnan, tarpeettomat toiminnat karsitaan ongelmien ratkaisu tehostuu Arja Koski & Raili Gothoni

23 Toimintaprosessin idea
Toimintoprosessi on ketju, joka koostuu peräkkäisistä toiminnoista toimintoprosessin suunnittelun idea on löytää laadukas prosessi, joka toistetaan tavoitteena on siis löytää hyvät työtavat, jotka dokumentoidaan, jolloin voidaan tuottaa haluttuja työtuloksia yhä uudelleen toimintoketju voi ulottua organisaation ulkopuolelle tai olla sen sisällä Arja Koski & Raili Gothoni

24 Prosessin kuvaamisen lähtökohdat - kysymykset
Mitä prosessi tuottaa eli mikä on sen tuote tai palvelu? Kuka/ketkä ovat prosessin sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita ? Kuka/ketkä ovat prosessin omistajia eli henkilöitä, jotka huolehtivat prosessin sujumisesta ja kantavat siitä vastuuta Mitä hyödymme prosessista ja mitä se maksaa ? Arja Koski & Raili Gothoni

25 Kysymykset prosessissa
Mitä tehdään eli mitkä ovat prosessin tehtävät ja työvaiheet ? (tarvittaessa myös: mitä ei tehdä) Kuka tekee, henkilöstö, asiakas vai teknologia ? Missä tehdään, työyksikkö ja paikka ? Milloin tehdään, mikä on aikataulu ja asioiden järjestys ? Miten tehdään eli mitkä ovat työmenetelmät ja välineet ? Arja Koski & Raili Gothoni

26 Prosessien kuvaamisen välineitä
Sanallinen prosessin kuvaus, miten asiakas kulkee prosessissa ja mitä vaiheita siinä on Vuokaaviotekniikan käyttö, jossa on kuvallinen ja sanallinen selvitys prosessin kulusta ja mitä tapahtuu sen eri vaiheissa Tarkistuslistan käyttö syiden yleisyyden selvittämiseksi Arja Koski & Raili Gothoni

27 SWOT-ANALYYSI JOHTAMISEN VÄLINEENÄ
VAHVUUDET – STRENGTHS Vahvuudet ovat ne asiat, jotka vahvistavat työyhteisön osaajien /työryhmän julkisuuskuvaa ja mainetta. Vahvuudet ovat työ- ryhmän sisäisiä ominaisuuksia HEIKKOUDET – WEAKNESSES Heikkoudet ovat asioita, joiden yhteydessä työyhteisön/työryhmän toimintatapa tms. on kyseenalaistettu tai on esiintynyt kielteistä tietoa ryhmän toiminnasta MAHDOLLISUUDET – OPPORTUNITIES Mahdollisuudet ovat ulkoista toimintaympäristöä koskevia asioita, jotka ovat nousseet esiin sisältäen uusia mahdolli- suuksia työryhmän kannalta UHAT – THREATS Uhat sisältävät tietoa ulkoisen toimintaympäristön esiin tuo- mista riskitekijöistä organisaatiossa By Oy Observer Finland Ab/AK / Arja Koski

28 Tasapainotettu onnistuminen (BSC – Balanced Score Card)
Kysymykset arviointi ja kehittämisprosessissa - eri näkökulmat avaavat laatuprosessin eri tasot Asiakkaan näkökulma MITÄ HÄN SAA? Omistajan näkökulma MITÄ HYÖTYÄ JA MILLAISIN PANOKSIN? Toiminnan näkökulma MILLAISIIN TULOKSIIN PÄÄSEMME? Henkilöstön näkökulma MITEN KEHITYMME AMMATILLISESTI? Arja Koski

29 Kokemuksia laatutyöstä
Perusosaamiseen kuuluu substanssi osaaminen päivitettynä. Esim. vuodepotilaan hoito. Kohtaamisosaaminen suhteessa asiakkaisiin ja asiakkaan omaisiin. Laajemminkin omaisten kanssa työskentely. Psykososiaalinen työ. Jaettu asiantuntijuus: hoito/hoivatyö eritasoilla Lääkärit, sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat Toimintaterapia, fysioterapia, sosiaalityö, kotihoito. Suhde perusterveydenhoidon ja erityisterveydenhoidon välillä Palaute: miten tapahtuu ? Asiakaspalaute, työntekijäpalaute, auditointi. Olennaista mitä palautteen perusteella tehdään. Arja Koski & Raili Gothoni

30 Laatu työssämme – ryhmätyöskentelyprosessista 16.3.2010
Ryhmätyöskentelyn prosessista Klo – Ryhmien yhteinen orientaatio, Raili Gothóni & Arja Koski Klo – Ryhmän yhteen tuleminen Klo – Mitä työ on? Mitä tehdään (tarvittaessa myös: mitä ei tehdä) ? Miksi tehdään? (toimintaympäristöt ja perustehtävä näkyväksi yhteisessä työskentelyssä) Kuka tekee: henkilöstö, asiakas? Mitkä ovat vahvuudet ja mitkä ovat kriittiset kohdat? (prosessina laatutyötä) Klo Ryhmät yhdessä Laatutyö työalaryhmien näkökulmasta - jakaminen: vahvuudet – kriittiset kohdat Sopiminen jatkotyöskentelystä Arja Koski & Raili Gothoni

31 Laatutyössä huomioitavaa…
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1996). Sosiaalihuollon osalta tarkemmin teoksessa Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001: 11 sekä yleisemmin Parkkari ym. (2001). Julkisuus ja salassapito moniammatillisessa työssä. Stakes (nähtävissä myös internetissä: Henkilötietolaki (523/1999). Lisätietoja löytyy internet-sivuilta: Arja Koski & Raili Gothoni

32 Lähteet Heimonen P (2010). Sininauhaliiton jäsenjärjestöille kokoama laatumateriaali. Moniste. Outinen M, Lindqvist T (toim.)(1999) Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallinen suositus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes ja Suomen Kuntaliitto. Stakes. Outinen M, Lempinen K, Holma T, Haverinen R. (1999).Seitsemän laatupolkua, Vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, Suomen Kuntaliitto, Stakes, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Helsinki. Savolainen M, Andersson S, Harju A: (2004): Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laatua käsittelevää kirjallisuutta. Stakes. Arja Koski & Raili Gothoni