Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?
Mitä alueita / milloin Ruotsi valtasi? Ketkä hallitsijat vastasivat Ruotsin suurvalta-aseman luomisesta? Miksi ja milloin Ruotsi menetti suurvalta-asemansa?

2 Ruotsin suurvalta-aika:
Miksi Ruotsista kehittyi suurvalta Itämeren piirissä? Hallinnon ja verotuksen tehokkuus mahdollisti suhteessa tehokkaan armeijan Ruotsin johdossa monia sotapolitiikkaa kannattavia aatelisia, mm. Axel Oxenstierna, joka johti Ruotsia kulisseista Kristiina-kuningattaren aikana Armeijauudistukset, mm. ruotujako auttoi Venäjän heikkous 1600 – luvulla (hallitsijakiistat Iivana Julman jälkeen, kiistat Turkin kanssa). Vasta Romanovien valtaannousun jälkeen 1613 alkoi Venäjän vahvistuminen Tanska menetti aikaisemman asemansa Ruotsille, mm. Etelä-Ruotsi vallattiin Tanskalta Puola, Tanska ja Venäjä olivat Ruotsin suurimmat uhat, mutta ne eivät saaneet aikaan yhteistä rintamaa 1600 – luvulla

3 Kehitys suurvallaksi 1600 - luvulla:
Oikeastaan jo Erik XIV:n aikana alkoi laajeneminen: 1561 Viro Ruotsille Puolaa ja Venäjää vastaan käydyssä sodassa Täyssinän rauha seurasi 25 – vuotista sotaa 1570 – Raja siirtyi jäämerelle idässä. Stolbovan rauhassa 1617 loppui vuosina 1609 – 1617 riehunut sota, Inkerinmaa ja Käkisalmi tuli Ruotsille Westfalenin rauha 1648 lopetti 30-vuotisen sodan, johon Ruotsi oli osallistunut 1630 lähtien protestanttien puolella Westfalenin rauhassa Ruotsin sai Pohjois-Saksan rannikkoalueita haltuunsa (Etu-Pommeri, osa Taka-Pommeria, Bremen-Werden) Puolan kanssa kamppailtiin 1599 – 1629 ja syntyneessä Altmarkin rauhassa 1629 saatiin Liivinmaa ja Baltian satamia Ruotsin haltuun. Satamat olivat tärkeitä, niillä pystyi tullaamaan ja verottamaan jokien ja meren liikennettä Tanskan kanssa saatiin jo rauha 1645, jolloin Jämtland, Härjedalen, Gotlanti ja Saarenmaa Ruotsille Vielä 1658 saatiin Roskilden kaupunki Ruotsin haltuun (Tanskassa)

4 Kustaa II Adolf oli Ruotsin kuninkaana 1611 - 1632
Häntä kutsuttiin ”Pohjolan lumikuninkaaksi” 30-vuotisen sodan tapahtumien takia Hän löi useat katoliset armeijat taisteluissa, mutta kaatui itse Lützenin taistelussa

5 Kaarle X 1622 – 1660 Isä Pfalzin kreivi ja äiti Kustaa II Adolfin sisko Katariina Vahvisti kuninkaan asemaa ja valtiontaloutta Toisaalta kävi Tanskaa vastaan kalliita sotia

6 Kaarle XI oli Ruotsin kuninkaana 1660 – 1697
Hänen aikanaan Ruotsi oli kuin ”saalistaan sualtteleva käärme” (Peter Englund) Ruotsi oli laajentunut jo liikaakin, ja kaikki voimat oli keskitettävä suuren Itämeren imperiumin puolustamiseen ja hallitsemiseen Vahvistaakseen valtiota Kaarle toteutti ruotujakolaitoksen, jossa 2-4 taloa muodosti yhden ruodun, joka varusti yhden sotilaan Myöhemmin lisää sotilaita, ns. kaksinnus (uusi sotilas ruoduilta) sekä kolminnus ja viisinnys jossa kolme ja viisi ruotua yhdessä varustivat sotilaan

7 Suurvalta-aseman menetys:
Lopulta väistämätön tapahtuu, ja Ruotsin viholliset voimistuvat liikaa Vuonna 1697 kuninkaaksi tulee Kaarle XII, 15-vuotias, innokas mutta kokematon poika. Ruotsin viholliset tajuavat tilaisuuden tulleen: Tanska, Puola ja Venäjä solmivat Ruotsin vastaisen liiton => Suuri Pohjan sota Ruotsi kukisti Tanskan nopeasti vuonna 1700, mutta juuttui kahdeksaksi vuodeksi sotaan Puolassa

8 Kaarle XII (1682 – 1718) oli innokas valloittaja ja luotti itseensä liikaakin.
Hän piti Venäjää kaiken pahan alkuna Kuningas kuoli Norjassa, kun häntä ammuttiin tarkastusmatkalla ruotsalaisten taisteluasemissa. On epäilty, että laukaus saattoi tulla omien joukosta

9 Sotaretki Venäjälle: Ruotsi aloitti miehen armeijalla hyökkäyksen kesällä Talvehtiminen Ukrainassa ja jatkuvat kahakat heikensivät armeijaa. 1709 kesällä kohtalokas taistelu Pultavassa, jossa kohtasi ruotsalaista ja arviolta – venäläistä Pietari I suuren johdolla. Ruotsi hävisi, Kaarle pakeni takaisin Ruotsiin, Suomi miehitettiin (isoviha 1713 – 1714). Lopulta Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti suurimman osan sadan vuoden aikana valtaamistaan alueista

10 Pietari I suuri oli Venäjän Tsaari 1687 – 1725
Hän uudisti Venäjää paljon , teki opintoretkiä Länsi-Eurooppaan Pietarin kaupungin hän perusti 1703 Hän oli uuttera, suurikokoinen (2 m.) ja hyvin itsevaltainen tsaari

11

12 Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?
Mitä alueita / milloin Ruotsi valtasi? Ketkä hallitsijat vastasivat Ruotsin suurvalta-aseman luomisesta? Miksi ja milloin Ruotsi menetti suurvalta-asemansa?


Lataa ppt "Kysymyksiä: Mitkä syyt johtivat Ruotsin suurvalta-asemaan?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google