Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset

Esitys aiheesta: "Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset"— Esityksen transkriptio:

1 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset
Puhumattomuudestako siinä olikin kyse ? Specian seminaari Projektikoodi S Esiselvitystä on rahoittanut Kainuun ELY-keskus ESR-varoin.

2 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys ja työhyvinvointikysely
6 kk kestänyt selvitys 8/2009-2/2010 Kainuun ELY-keskus päärahoittaja ESR-varoin Omarahoitus Akavalta, STTK:lta ja Lex Kainuu ry:ltä MYÖS AKTIVOINTIHANKE Pyrittiin saamaan aikaan työhyvinvointia lisääviä prosesseja työyhteisöissä Vastaajia pyydettiin käymään asioista keskustelu työyhteisössä ennen vastaamista

3 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Ohjausryhmä
Akava Kainuu STTK Kainuu SAK Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Oulu Kainuun Yrittäjät ry Lex Kainuu ry Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus

4 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
PÄÄTAVOITE Välillinen päätavoite on työhyvinvoinnin edistäminen kainuulaisilla työpaikoilla ja samalla työn tuottavuuden lisääminen. TOIMINTAFILOSOFIA Ohjausryhmä päätti, että päähuomio kiinnitetään nimenomaan työyhteisön, ei yksilön, työssä jaksamiseen.

5 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset
Lyhyt ja helppo vastata 1400 yritykselle ja yhtä monelle työntekijälle Kyselyssä kartoitettiin: Viimeaikainen kehitys Nykyinen tilanne Aiemmat kokemukset ja hyvät käytännöt Tarve Kysely ensijaisesti työyhteisoille, ei yksilöille

6 VIIMEAIKAINEN KEHITYS
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU VIIMEAIKAINEN KEHITYS Kysymys kuului: ”Arvioikaa, missä määrin seuraavat toimet ovat käytännössä lisänneet työhyvinvointia tai missä määrin koette niiden puutteen vähentäneen hyvinvointia työyhteisössänne?”

7 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU ENITEN HUONONTUNUT Työssä jaksaminen (2,52) Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta (2,58) Esimiesten kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä (2,78) Työhön sitoutuminen (2,82) ENITEN PARANTUNUT Työyhteisön muutosvalmius (3,28) Yhteistyön sujuminen (3,14) Avun saaminen tarvittaessa (3,08).

8 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Katso kirjan sivu 25.

9 Mistä keskiarvot koostuvat?
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Mistä keskiarvot koostuvat? Merkille pantavaa on ”huonontunut paljon” -vaihtoehdon suuri suosio verrattuna ”parantunut” (vähän tai paljon) -vaihtoehtoihin.

10 Merkille pantavaa on ”huonontunut vähän” –vaihto-ehdon suuri suosio.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Merkille pantavaa on ”huonontunut vähän” –vaihto-ehdon suuri suosio. Huom. myös, että ”huonontunut paljon” on lähes yhtä suosittu kuin ”parantunut vähän tai paljon”. Puolessa vastauksia nähdään huonontumista.

11 Merkille pantavaa on ”parantunut vähän” -vaihto-ehdon suosio.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Merkille pantavaa on ”parantunut vähän” -vaihto-ehdon suosio. Silti ”pysynyt ennallaan” on yhtä suosittu kuin ”parantunut (vähän tai paljon)”. ”Huonontunut” –vaihtoehto on sitä vastoin vähemmän suosittu.

12 Työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU VIIMEAIKAINEN KEHITYS Kysymys kuului: ”Arvioikaa, missä määrin seuraavat toimet ovat käytännössä lisänneet työhyvinvointia tai missä määrin koette niiden puutteen vähentäneen hyvinvointia työyhteisössänne?” Eniten: Työntekijöiden osaamisen kehittäminen

13 PALJON LISÄNNEITÄ TOIMIA:
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU PALJON LISÄNNEITÄ TOIMIA: 1. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen, 16 (vähän: 30) 2. Muut joustavat työaikajärjestelyt, 13 (21) 3. Osa-aikaeläke 12 (10) 4. Vuorotteluvapaa 10 (10) 5. Aslak- ja muut kuntoutukset 10 (13) 6. Esimiestyön kehittäminen 8 (29)

14 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU TYÖHYVINVOINTIA VÄHÄN LISÄNNEITÄ TOIMIA: 1. Liikuntatoiminnan tukeminen 41 mainintaa (paljon: 4) 2. Virkistyspäivät 37 (7) 3. Työntekijän osaamisen kehittäminen 30 (16) 4. Esimiestyön kehittäminen 29 (8) 5. TYKY-toiminta 27 (4) 6. Kulttuuritoiminnan tukeminen 23 (4) ”=> Jos haluatte lisätä vain vähän työhyvinvointia, lisätkää liikuntaa.” (EK:n tulkinta)

15 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Katso myös kirjan sivu 35: osaamisen kehittämisen vs. liikunnan tukemisen vaikutus työhyvin-vointiin.

16 esimiestyön kehittämiselle ja etätyömahdollisuudelle.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Kun tarkastellaan ”toimet lisänneet paljon työhyvinvointia” ja ”toimien puute vähentänyt paljon työhyvinvointia” –vastauksia, on nykytilanteeseen verrattuna eniten tarvetta: työaikapankille esimiestyön kehittämiselle ja etätyömahdollisuudelle.

17 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Katso kirjan sivu 27.

18 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Työnantajien edustajien ja ylempien toimihenkilöiden vastaukset vastasivat pitkälti toisiaan. Ylemmät toimihenkilöt suhtautuivat muita myönteisemmin työhön sitoutumiseen, työyhteisön ihmissuhteisiin, työyhteisön muutosvalmiuteen, avun saamiseen tarvittaessa sekä esimiehen kykyyn luoda luottamuksen ilmapiiriä. Työnantajan edustajat suhtautuivat myönteisemmin kehitykseen kaikissa muissa viidessä kohdassa. Katso kirjan sivu 77. Työnantajan edustajat näkivät kaikkien muiden kohtien parantuneen viime aikoina, paitsi varmuuden työsuhteen jatkuvuudesta (2,68), työssä jaksamisen (2,63) sekä työhön sitoutumisen (2,84).

19 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Työnantajan edustajat katsovat työyhteisönsä ilmapiirin parantuneen, ylemmät toimihenkilöt pysyneen ennallaan, toimihenkilöt heikentyneen vain vähän ja työntekijät heikentyneen paljon.

20 Ohje: keskustelu työyhteisössä ennen vastaamista.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset TYÖYHTEISÖJEN VS. YKSILÖIDEN VASTAUKSET Ohje: keskustelu työyhteisössä ennen vastaamista. Suurin ero löytyi kohdasta esimiesten kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä. Se oli työyhteisön mukaan huonontunut selvästi (2,44), kun se henkilökohtaisissa vastauksissa oli peräti hieman parantunut (3,04). Myös kohdissa työyhteisön muutosvalmius (3,14-3,45), avun saaminen tarvittaessa (2,97-3,20), työyhteisön ilmapiiri (2,83-3,02) oli ero suurehko. Ainoa kohta jossa työyhteisön näkemys muutoksesta oli myönteisempi, oli työssä jaksaminen (2,61-2,51).

21 Työyhteisövastaukset voidaan jakaa alalajeihin:
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset TYÖYHTEISÖVASTAUSTEN SISÄINEN JAKO Työyhteisövastaukset voidaan jakaa alalajeihin: Henkilökuntapalaverin tms. näkemys + kahvitaukokeskustelun tulos työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken Kahvitaukokeskustelun tulos työntekijöiden kesken Erot näiden välillä ovat suuria, vähintään 0,25 ja max yli 1: Työyhteisön muutosvalmius 3,60 – 2,53, ero 1,07 Työyhteisön ilmapiiri 3,05 – 2,53, ero 0,52 Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta 2,77 – 2,27, ero 0,50 Työssä jaksaminen 2,81 – 2,33, ero 0,48 Esimiehen kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä 2,70 – 2,27, e 0,43

22 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Hyvät käytännöt
Hyviä käytäntöjä kartoitettiin kysymyksellä: ”Onko teillä hyviä kokemuksia työhyvinvointia lisänneistä toimenpiteistä, joista voisi olla apua myös muille työyhteisöille?” Vastauksia saatiin 53, jossa 79 mainintaa hyväksi käytännöksi. Maininnat jaettiin 10 teeman alle. Eniten vastauksia tuli teemaan työyhteisön luottamus ja vuorovaikutus. Toiseksi tuli teema yhteiset virkistys ym. tilaisuudet. Näistä olivat samaa mieltä työnantajan edustajat ja työntekijäpuoli. Joustaviin työaikajärjestelyihin, liikuntaan ja joustaviin työnteon muotoihin liittyviä hyviä käytäntöjä oli paljon työntekijäpuolen, muttei juuri työnantajan edustajien vastauksissa.

23 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Tarve
Kysymys oli: ”Mitkä toimenpiteet uskotte jatkossa parhaiten edistävän hyvinvointia juuri teidän työyhteisössänne?” Eniten oli tarvetta teemaan työyhteisön luottamuksen ja vuorovaikutuksen edistäminen kuuluvista toimista, kuten kehitys- ja muut keskustelut, avoimuus, luottamus ja tasavertainen kohtelu Työnantajan edustajat ja työntekijäpuoli olivat yhtä mieltä asiasta

24 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Suositukset: ulkopuolinen tuki
Käsikirjamainen hyvien käytäntöjen kokoelma ei ole toimiva työkalu. Kyse on prosessin alkuun saattamisesta. AVAATKO SINÄ KESKUSTELUN? Kaikki työhyvinvoinnin edistäminen perustuu työyhteisön keskusteluun, jolla luodaan keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Se on pohja, jolle konkreettiset toimet voidaan työyhteisökohtaisesti räätälöidä. Prosessin vetäjäksi on hyvä saada ulkopuolinen asiantuntija. TEKESin rahoitus mahdollistaa tämän. Ulkopuolinen asiantuntija ohjaa prosessia, mutta varsinaisesta suunnittelutyöstä on vastattava työyhteisö, jotta tuloksia saataisiin.

25 Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys Suositukset: aktivointihanke
Esiselvitys toi esille, että sekä työnantajan edustajat että työntekijäpuoli kokevat tarpeen työhyvinvoinnin lisäämiselle Esille tuli, että työyhteisöissä ollaan usein neuvottomia, mitä tulisi käytännössä tehdä Keskustelun avaus on ensimmäinen askel Ulkopuolinen asiantuntija ja Tekesin rahoitus mahdollistaa aktivointihankkeen, joka saa aikaan muutoksia työpaikkatasolla, siis TEIDÄN FIRMASSA