Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN SKENAARIOT 2020

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN SKENAARIOT 2020"— Esityksen transkriptio:

1 SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN SKENAARIOT 2020
Sirkka Heinonen ja Olli Hietanen Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen ohjausryhmän kokous

2 Skenaariot Globalisaatio 3.0 vie maailmalle
Tuottavuusohjelmalla uuteen kasvuun Uudet killeritoimialat tulevat Kaiken se joustaa

3 Aavarannan perusviestit
Skenaarioita pidettiin melko kattavina – niiden uskottiin kaikkien toteutuvan jollakin tasolla aikaa myöten – ensin voi korostua yksi ja sen jälkeen joku muu. Näitä neljää skenaariota voidaan tarvittaessa kombinoida. Skenaarioiden tarkastelun pohjalta suunnittelu- ja konsulttiala voisi valita osaamisalueet, joita lähdetään systemaattisesti kehittämään ja luodaan sille asiakaskuntaa. Suomessa ei ole yhtään maailmanluokan yliopistoa. Voitaisiinko Aalto-yliopiston kylkeen rakentaa Science Campus yrityksille? Haasteena näiden skenaarioiden konkretisointi – ja toimenpiteiden muotoileminen suomalaisen insinööritaidon sekä suunnittelu- ja konsulttialan kehittämiseksi. Päätavoitteena on se, miten suomalainen insinööritaito säilyttää kilpailukykynsä globaaleilla markkinoilla ja miten voisi tehdä suomalaisesta insinööriosaamisesta haluttua maailmalla. Materiaalia ja ideoita on, tahtotila pitäisi vain päättää. Innovaatiot, uudistumiskyky ja kilpailukyky kytkeytyvät toisiinsa menestymisen eväinä. Skenaarioiden nimiä kehotettiin terävöittämään: parin sanan mittaisia, kuten esimerkiksi Killeri-kupla? (Killereitä tulee ja menee, Killerit tulee…)

4 Aavarannan lisäykset Skol-ala tarvitsee myös omaa teknologiaosaamista asiakkaan teknologian ja kansallisen osaamisen rinnalle. Muutokseen olisi oltava halua ja kykyä, esimerkiksi kansainvälistä osaamista aika vähän. Nykytoiminta melko paikallista eikä ole paljoa kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Julkiset eivät käytä pelkästään pikku skoleja. Julkiset toimijat ovat yhä suurempia ja hankkivat yhä suurempia kokonaisuuksia, joita ostavat suurilta. Siis suurille toimijoille tämä on mahdollisuus. On kehitettävä uutta tarjontaa, uudenlaisia palvelukokonaisuuksia tälle uudelle kysynnälle (infra, rahoitus ym). Tarvitaan uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja Ratkaisevassa asemassa joustavuus (mm. työnteossa: mitä, missä ja milloin työtä tehdään. Verkostot ja freelancerit). Pohdittava myös riskejä: entäs jos killerit ovatkin pelkkä kupla? Tarkistettava mahdolliset kuplat – emme saa huijata itseämme Asiakaskunta on laajenemassa: Asiakkuuksia on monenlaisia – koko spektri aina yksilöstä ja yrityksistä julkishallintoon. Moniosaaminen vs. expertti (kumpaakin tarvitaan, mutta parhaillaan moniosaamiselle on tarvetta). Resurssien hallinta olennaista. Asiakassuhteen jatkuvuus: luottamus on ansaittava (tähän uskottiin), pitkäjänteisyys -> Asiakkaat ovat myös parhaita myyntihenkilöitä Haasteena on kokonaisuuden hallinta: vastuiden määrittely, hallinta ja jakaminen Koulutettava uuteen (toiminta)ympäristöön

5 Aavarannan Next Steps 1 Rekrytoitava ja koulutettava tarvittavaa osaamista. Omalla alalla tuotekehitystä Suomi-suunnittelubrändi Asiakkaiden mukana maailmalle – asiakkaan kanssa suunnittelua Maailmalta toimistojen hankkiminen keino rakentaa verkostoja ja kasvattaa kansainvälistä kokemusta? On hankittava osaamista julkisen hallinnon tehtäviin ja tarpeisiin On markkinoitava ratkaisuja (julkisen hallinnon) tarpeisiin. Miten tätä markkinoidaan virkamiehille, luottamusmiehille jne.? Ulkoistakaa, tilatkaa...! Pilottiprojekti hyvien ratkaisujen mallista EU-rahalla Kainuuseen Benchmarkkaus eli mistä prujataan? Missä tällaista tehty? Ei ainakaan Yhdysvalloista haeta mallia. Tuotteistamalla maailmalle, ei voi olla kotikutoista, vaan myös vientiin. ”Sairaalaoperaattori” esimerkkinä siitä minkälaista tämä käytännössä voisi olla. Toinen esimerkki kodinhoitajaoperaattori. Tehdään koko tuottavuusohjelmasta vientituote. Tarpeiden ennakointi / luominen: on valittava painopistealueet ja panostettava niihin Edellyttää osaamista, resursseja, toimintamallien arviointia -> miten pitkälle pärjäämme, perustuu paljolti joustavuuteen

6 Aavarannan Next Steps 2 Tarpeiden ennakointi asiakkaiden kanssa
Killerituotteiden elinkaari on/voi olla lyhyt – siksi myös organisaation yms. rakenteiden on oltava joustavia: kun syntyy uusi killeri, pitää osata joustaa ja mukautua siihen. Mitä tarvitaan siihen, että pystytään mukautumaan alituisesti muuttuvaan maailmaan? Ketteryyden merkitys. Perustetaan uusi yritys: toimintamalli ja konsepti. Markkinaselvitykset, tuotteet ja palvelut: uuteen osaamiseen liittyvät tarpeet kartoitetaan. Määritellään osaamistarpeet sen suhteen, miten tällainen työympäristö voisi toimia, miten nykyinen ICT voisi tulla apuun tässä. Lähdettävä liikkeelle kotimarkkinoilta – sitten maailmalle kun taidot ja voimavarat riittävät. Tarvitaan täydennyskoulutusta ja uusia toimintamalleja (ja työkaluja näille): Miten yritys voi maailmanlaajuisesti toimia? Perusmallit vastuiden määrittelyssä, tiimitasolla. Koulutuksen suunnittelu olennainen, koulutusjärjestelmän tuettava uudessa maailmassa toimimista. -Kvartaalimaailman haasteet pitkäjännitteisen suunnittelun kompasteena. -Yritysrakenteet ja katteiden jako menevät uusiksi -> kiinteät yritykset häviävät. - Väliin muodostuu alue, joka voi olla jaettava?

7 Globalisaatio 3.0 vie maailmalle
Ulkomaiset investoinnit korvaavat kotimaista tuotantoa. Kotimarkkinoiden merkittävyys pienenee ja intensiivisen kasvun investoinnit (tuottavuutta lisäävät) vähenevät vanhoilla markkinoilla.  Suunnittelun markkinat ovat siellä missä ovat pääomaintensiivisen tuotannon investoinnit ja isot infrastruktuurihankkeet ts. suunnittelutyö lähtee teollisuuden mukana Etelä-Amerikkaan, Aasiaan ja Venäjälle sekä aikanaan myös Afrikkaan. Globalisaatio 1.0. erotti tuotannon ja kulutuksen toisistaan (lopetti omavaraistalouden sekä kehitti viennin ja tuonnin). Globalisaatio 2.0 hajotti myös tuotannon kansainvälisiksi arvoketjuiksi. Keskiössä oli erikoistuminen, osaamisintensiivisyyden kasvu ja kapenevat nichet globaaleissa arvoketjuissa. Nyt kehittymässä oleva globalisaatio 3.0 on korvaa vientiä pääoman ja työn vapaalla liikkuvuudella – ja pirstaloi tuotantoa vielä pienempiin osiin aina yksilöihin asti: yksilöistä tulee tuottajia kuten esimerkiksi nk. plustaloissa, jotka tuottavat oman energiansa lisäksi myös myytävää energiaa maailman markkinoille. Tiivistelmä: Kasvu ulkomailla, viennistä työvoiman ja pääoman vapaa-seen liikkuvuuteen, nykyisten asiakkaiden mukana uusien asiakkaiden markkinoille, hajauttaminen, lähituotteet, loppuasiakkaan rooli korostuu.

8 Tuottavuusohjelmalla uuteen kasvuun
Suunnittelu- ja konsulttialan historiallisen kasvun taustalla (vuosina ) oli teollisuuden "keskittyminen ydinosaamiseen". Tämän ajattelun tuloksena teollisuus ulkoisti suunnittelualan tehtäviä. Valtion- ja kuntahallinnon tuottavuusohjelma sekä kustannus-/ rahoituskriisi ovat nyt ( ) johtamassa samantapaiseen ulkoistamiseen julkishallinnossa. Tulevaisuudessa julkishallinnon osaamista omaavat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset kasvavat nopeasti – aluksi kansallisesti esimerkiksi pilottihankkeilla ja myöhemmin myös kansainvälisesti esimerkiksi EU-tasolla. Omaa osaamista on täydennettävä asiakkaan parhaaksi. On hankittava osaamista julkishallinnon tehtäviin ja tarpeisiin sekä kehitettävä uutta tarjontaa, uudenlaisia palvelukokonaisuuksia tälle uudelle kysynnälle. On markkinoitava toimivia ja hyviä ratkaisuja (julkisen hallinnon) nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa on myös entistä tärkeämpää kehittää ”feedback -looppeja” suunnittelijan ja käyttäjän välille. Tiivistelmä: Kasvu Suomessa, peruspalvelujen suunnittelua ja hallintaa, julkishallinnon tarpeet, asiakaslähtöisyys, osallistaminen, pilotteja Kainuussa, markkinat kansainvälisiä (tuottavuusohjelmasta vientituote)

9 Uudet killeritoimialat tulevat
Perusteollisuuden osuus kokonaistuotannosta vähenee jatkossakin. Markkinaosuuksia menetetään erityisesti nopean kasvun markkinoilla. Suomi onnistuu kohtuullisen huonosti hyödyntämään globaaleiden markkinoiden kasvua. Teollinen tuotanto ei kuitenkaan lopu Suomesta. Päinvastoin vanhan poistuminen toimii luovana tuhona - eli uutta toimintaa ja tuotantoa innovoivana ja synnyttävänä ajurina. Suomeen kehittyy vuosina uusia teollisia toimialoja sekä myös laajamittaista palveluliiketoimintaa - mukaan lukien palveludesign. Uudet toimialat kehittyvät poikkisektoraalisilla innovaatiorajapinnoilla. Ne edellyttävät poikkisektoraalista osaamista myös suunnittelu- ja konsulttialalta: muun muassa moniammatillisia tiimejä, oppivia osaamisverkostoja yms. tiedon jakamisen tapoja ja foorumeita. Kuluttaja haluaa ja myös pystyy vaikuttamaan. Sosiaalinen media lisää ja nopeuttaa ajatusten leviämistä maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi kuluttajat voivat tulla paremmin tietoiseksi asemastaan, oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Kuluttajat arvioivat tuotteita ja palveluita, vertailevat hintoja ja kokemuksia. ”Second life -yhteisöjen” tai ”www kansanliikkeiden” valta kasvaa ja ne pystyvät volyymillään vaikuttamaan yritysten toimintaan ja politiikkaan. Tiivistelmä: Kasvu Suomessa, uutta teollisuutta, uusia toimialoja ja ammatteja, poikkisektoraalisuus, moniammatilliset tiimit, innovaatiot rajapinnoilla, mikro- ja pk-yritykset painottuvat, open-ajattelu: oppivia verkostoja ja erittäin aktiivinen asiakas,…

10 Kaiken se joustaa Teollisuus on kehittänyt itselleen alihankkijaverkoston nimenomaan joustoja varten. Nousu- ja laskukausia tulee ja menee ja niiden seurauksena tuotannon/teollisuuden työvoimantarve vaihtelee suuresti. Tulevaisuudessa suhdanteiden syklit nopeutuvat ja syvenevät - eli suunnittelu- ja konsulttialan työvoimatarve vaihtelee jopa saman vuoden aikana välillä. Suunnittelu- ja konsulttialojen ydinhaasteena on rakentaa jousto myös omaan toimintaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnittelu- ja konsulttialan organisaatioiden hierarkioiden hajoamista joustaviksi ja oppiviksi osaamisverkostoiksi ja projektiorganisaatioiksi. Erona nykyiseen liiketoimintaan on muun muassa se, että asiakkuudet eivät ole tässä skenaariossa pysyviä, vaan ne syntyvät yhä uudelleen ”palvelutapahtumassa”. Sopivimmat tekijät järjestyvät (itseorganisoituvat) asiakkaan määrittelemän tehtävän/tarpeen ympärille. Työympäristönä on yhä useammin sosiaalinen media ja open innovation platform. Tiivistelmä: Suhdannevaihtelut tihentyvät ja jyrkentyvät, ulkoistamisen motiivina suhdanteiden hallinta ja kustannustehokkuus, saatava myös suunnittelu ja konsulttialalle, alan ydinosaamista on oma ja asiakkaan joustavuus, sosiaalinen media asiakkaan lisäksi myös organisaation toimintamuotona. Mitä tahansa, koska tahansa, milloin tahansa, halvalla ja laadukkaasti.

11 Taustatiedoksi hybriditaloudesta…
Tässä malliksi markkina-alusta, johon voi lähettää tarjouksena omia design probleemeja ja niihin vastaavat ne, jotka tuhansista innostuvat: Ja suomalainen esimerkki, jolla voi tehdä elokuvia tai muuta 3-D liikkuvaa kuvaa: Tai eurooppalainen esimerkki (pääpaikka Hollannissa) yhteisöstä, joka rakentuu Blender nimisen softan ympärille (ostivat porukalla lähdekoodin vapaaksi ja kaikille avoimeksi kaupallisesta konkurssiperästä): Lisää ajatuksia hybrid organisatiosta esimerkiksi Mozillan vetäjän blogista:  http://commonspace.wordpress.com/2009/04/23/what-is-a-hybrid-organization/ Lähde: professori Saara Taalas, Turun kauppakorkeakoulu (Media Future Network)

12 Tiivistäen Keskeisiä suunnittelu- ja konsulttialan kehittämishaasteita ovat: verkostomaiset toimintakulttuurit, kansainvälistyminen, killerien nopeuttaminen ja sosiaalisen median yms. uuden teknologian hyödyntäminen suunnittelu- ja konsulttityössä. Lisäksi kaikkiin näihin haasteisiin liittyy myös uusia osaamistarpeita. Asiakaspalautteessa korostettiin myös rohkeampien tulevaisuuskuvien tarvetta…

13 Aavarannan avauksia Vallankumous Ympäri käydään, yhteen tullaan
Suunnittelu- ja konsulttiala siirtyy tulevaisuudessa nykyisten asiakkaiden markkinoille – tarjoaa kokonaisuuden hallintaa ja kilpailuttaa teollisuutta yms. toimijoita. Kumpi on asiakas: suunnittelu- ja konsulttiala vai teollisuus? Kuka kilpailuttaa ja ketä? Loppukeskustelussa reaktio: Toisaalta: unohdetaan joustaminen! Tehdään paikallisesti! Pistetään ovet kiinni ja päästetään sisään vain ne, ketkä halutaan! Kommentissa on voimaa: Metsäsektorin tutkimuksissa on huomattu, että itsenäistä pakkausalaa ei ole. Metsäteollisuus tuottaa raaka-aineita ja pakkausteollisuus tekee raaka-aineista pakkauksia - mutta systeemiä kilpailuttaa ja kyykyttää kauppa. Kaiken on tuotettava kauppiaalle euroja. Joskus vahva teolliset toimijat, kuten esimerkiksi Nokia ja Microsoft, voivat päästä samaan asemaan. Tulevaisuudessa kilpaillaan siitä, kuka on systeemin vartija: teollinen ekologia ja logistiikka ovat nousemassa kaupan kilpailijoiksi: luovat kokonaisuuksia, jonka osia ne voivat vaihtaa. Kaupan reviirille astuu mm. uusmedia sekä suunnittelu, konsultointi ja logistiikka.Voisiko suunnittelu- ja konsulttialan Suomi-brändi olla jotakin tällaista? Laajojen kokonaisuuksien ylivertaista hallintaa, johon kilpailutetaan mukaan parhaimmat ja kustannustehokkaimmat? Raja, klubi, yhteisö, johon pääsevät vain harvat ja valitut? Toinen idea: Asiakkaiden mukana maailmalle – asiakkaan kanssa suunnittelua. Collaboration. Yhdessä tekeminen/asiakkaan iholle meneminen:yhteiset tuotteet asiakkaan kanssa asiakkaiden asiakkaille. Ympäri käydään, yhteen tullaan Suunnittelu- ja konsulttiala sulautuu nykyisiin asiakkaisiin (ulkoistamisesta ”sisäistämiseen”). Nykyisten asiakkaiden kanssa yhteisiä tuotteita kolmansille/yhteisille asiakkaille. Entistä tiiviimpi ja pitkäkestoisempi yhteistyö. Yhteen sulautuminen.

14 Hankkeen toinen vaihe Verkostomaiset toimintakulttuurit: vertikaalisen ja horisontaalisen verkosto-osaamisen kehittämiseen tarvitaan jatkohanke, jossa luodaan suunnittelu- ja konsulttialan kansallisia ja kansainvälisiä arvo- ja alihankintaketjuja kustannustehokkuuden ja hintakilpailukyvyn aikaansaamiseksi ja poikkisektoraalisia asiantuntijaverkostoja joustavuuden ja monialaisuuden kehittämiseksi. Kansainvälistyminen: Tätä (ja myös edellistä) tavoitetta voidaan edistää tekemällä aluksi kysely, jossa SKOL ry:n, UIL ry:n ja TEK ry:n jäsenistöltä kysytään, että millä tavalla yritysten ja niiden henkilökunnan kansainvälistymistä (ja verkostoitumista) voidaan edistää nopeimmalla tavalla (1 – 3 vuoden aikajänteellä). Samalla voidaan sitouttaa jäsenistöä mukaan jatkohankkeeseen. Kyselyn tulosten perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää kansainvälinen pilottihanke.

15 Hankkeen toinen vaihe Killerien nopeuttaminen: Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen toisen vaiheen sisältönä voi olla myös klusteri- ja innovaatiofoorumi, jossa kutsutaan asiakasyritysten potentiaaliset killerirajapinnat yhteen suunnittelu- ja konsulttialan toimijoiden kanssa. Tämän foorumin työn tuloksena syntyy jatkohankeaihioita (killerihankkeita), joille voidaan hakea muun muassa TEKES-, Sitra- ja EU-rahoitusta. Tämä toimenpidekokonaisuus voi sisältää myös entistä visionäärisempien suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuuskuvien muotoilemista. Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen ensimmäisen vaiheen aikana nousi keskusteluissa esille mm. julkishallinnon suunnittelu- ja konsulttialan pilottihanke Kainuussa sekä ajatus ”itsekkäästä suunnittelu- ja konsulttialasta”, joka ottaa kokonaisuuden haltuun ja toimii portinvartijan roolissa kilpailuttaen entisiä asiakkaitaan siitä, ketkä pääsevät mukaan ja ketkä jäävät ulkopuolelle.

16 Hankkeen toinen vaihe Sosiaalinen media ja Web 2.0. Tälle painopistealueelle voidaan rakentaa jatkohanke esimerkiksi niin, että yksi ja sama Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen toisessa vaiheessa tunnistettu ja kerätty asiantuntijajoukko toteuttaa kullekin pilottiyritykselle profiloidun luottamuksellisen jatkohankkeen. Harjoitus: Sitran tai TEKESin rahoittama jättihanke; ekokaupunki Afrikkaan. Hankkeessa tehdään oppiva verkosto, joka kykenisi sellaisen rakentamaan (ja voisi myös rakentaa esimerkiksi UM:n kehitysyhteistyövaroilla) Suunnittelu- ja konsultointialan koulutukseen perusteellinen muutos: Suunnittelu- ja konsulttialan sekä teknologian kehittämisen ja liiketalousosaamisen keskeiset opetuskokonaisuudet on suunniteltava ja määriteltävä uudelleen – ei pelkästään Aalto-yliopistossa vaan koko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Samalla koulutusjärjestelmä on kansainvälistettävä. Tämän toimenpiteen tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, mutta huolella suunniteltu koulutusreformi olisi aloitettava välittömästi. Koulutukseen on saatava mukaan integroidusti strateginen ennakointi, kansainvälisyyskoulutus, vuorovaikutustaidot, kielivalikoiman laajennus (kiina, korea, espanja, venäjä), sosiaalisen median kriiittinen lukutaito ja hyöyntäminen sekä palveludesign oppiaineena. Myös vaihto-ohjelmat on saatava entistä vahvemmin mukaan oppisuunnitelmiin.

17 Uusi ehdotus: keep it simple
Koko jäsenkunnalle kysely siitä, miten alihankintaa ja muuta verkostoitumista sekä kansainvälistymistä tulisi lisätä – ja mitä osaamista he erityisesti kaipaavat. Lisäksi kaikille pilottiyrityksille omat verstaat, joissa kukin yritys voi oman T&K-väkensä ja mahdollisesti myös ulkoisten sidosryhmiensä kanssa avata sen, mitä skenaariot tarkoittavat juuri kyseisen yrityksen näkökulmasta. Yritysten käytössä olisi myös kyselyn tulos. Kysely helmi-maaliskuussa (tulos julkinen) Verstaat (5 kpl), huhti-toukokuussa (tulokset luottamuksellisia)


Lataa ppt "SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN SKENAARIOT 2020"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google