Ruoansulatuskanavan ja sen rauhasten histologia

Esitys aiheesta: "Ruoansulatuskanavan ja sen rauhasten histologia"— Esityksen transkriptio:

1 Ruoansulatuskanavan ja sen rauhasten histologia
suuontelo  ruokatorvi  maha  ohutsuoli  paksusuoli  peräsuoli linnuilla voi olla kupu = ruokatorven laajentuma umpisuoli = ohut ja paksusuolen rajalla (linnuilla usein parillinen) märehtijät: pötsi, verkkomaha, satakerta rauhaset maksa, sappirakko, haima linnun lihasmaha + jauhinkivet kyyhkyn kupu 1

2 linnulla usein sarveistunut, heikko tai jopa puuttuu
Suuontelo Kieli poikkijuovaista lihasta, nisäkkäillä suhteellisesti elimistön voimakkain lihas linnulla usein sarveistunut, heikko tai jopa puuttuu makunystyt (nisäkkäillä) vallinysty, sieninysty, lehtinysty, rihmanysty makusilmuja vallinystyissä, sieninystyissä, lehtinystyissä makusilmujen määrä vaihtelee  makuaistin tarkkuus rihmanystyjä mm. märehtijöillä, kissalla 2

3 valli lehti sieni 3

4 Rihmanysty papilla filiformis (sarveistunut)
vallinysty makusilmut Rihmanysty papilla filiformis (sarveistunut) lehtinysty sieninysty 4

5 rihmanystyjä kissan kielessä
Linnun kieli tikka rihmanystyjä kissan kielessä 5

6 sekä seröösisiä että mukoosisia
Pienet sylkirauhaset: kielessä omat sylkirauhaset monikerroksisen levyepiteelin alla = von Ebnerin rauhaset, myös huulet, posket, suulaki sekä seröösisiä että mukoosisia mukoosinen serö-mukoosinen ”Von Ebnerin puolikuu” rauhasputki 6

7 Suuret sylkirauhaset, 3 paria, sympaattinen ja paras. hermotus
korvasylkirauhanen glandula parotis n. 25 g, laskutiehyt posken limakalvoon 1./2. yläposkihampaan kohdalla seröösinen = entsyymejä (amylaasi) + ioneja leuanalussylkirauhanen gl. submandibularis seröösinen, serömukoosinen aukeaa suun pohjaan alakulmahampaan takana ja kielen kärjen alla kielenalussylkirauhanen mukoosinen (limaa) jokaisella osalla oma tiehyt 7

8 seröösinen acinus kytkyputki 8

9 Hammas maitohampaat 20 kpl pysyvät 32 kpl kehittyvä hammas
Pd = kalsifioitumatonta predentiiniä D = dentiiniä E = kiille Ab = ameloblasteja B = leukaluu Dp = hammasydin maitohampaat 20 kpl pysyvät 32 kpl 9

10 kokonaispituus ihmisellä n. 10 m, supistuneena n. 5 m
Putkimainen osa kokonaispituus ihmisellä n. 10 m, supistuneena n. 5 m yleisrakenne kerroksellinen putki, kerrokset sisältä ulospäin: limakalvo tunica mucosa (lieriö)epiteeli oma sidekudos lamina propria sileää lihasta muscularis mucosae (huom. ei mucosa) hiussuonia, lymfasuonia nukkalisäkkeitä villus, mon. villi putkimaisia rauhasia, jotka avautuvat putken lumeniin 10

11 limakalvonalaiskerros tunica submucosa
löyhää, areolaarista, sidekudosta haaroittuneita rauhasia, verisuonia, autonomisia hermoja (Meissnerin plexus) lihaskerros tunica muscularis joskus myös muscularis externa sileää lihasta sisempi rengasmainen kerros, ulompi pitkittäinen kerros  peristalsis (supistelu) välissä autonomisia hermosyitä (Auerbachin plexus) herakalvo tunica serosa eli tunica adventitia suhteellisen tiivistä sidekudosta peritoneum-kalvo peittää (endoteeli) 11

12 rauhasten ’hierarkia’
esim. haimatiehyt rauhasten ’hierarkia’ 12

13 Ruokatorvi oesophagus tai esophagus ihmisellä n. 25 cm
2/3 juovikasta lihasta  nieleminen mucosa (m): monikerroksinen levyepiteeli (alempana aina 1-kerroksinen lieriöepiteeli) submucosassa (sm) imukudosta ja pieniä seromukoosisia rauhasia m sm sm imukudos m tm1 tm1 tm2 tm2 alakolmannes 13

14 Mahalaukku ventriculus
pallean alapuolella, osittain maksan peittämä (nisäkäillä) 3 osaa: corpus, fundus, pyloris sisäpinnassa submucosan poimuja plicae tai rugae pitkittäinen, poikittainen ja vino lihaskerros (sisin) 14

15 rauhasissa (fundus-osa) 3 solutyyppiä
limakalvo muodostaa kuopakkeita, gastric pits, joihin putkimaiset mahanesterauhaset avautuvat  n. 35 milj. kpl rauhasissa (fundus-osa) 3 solutyyppiä pääsolut  pepsinogeeni, rauhasten tyvellä Seinäsolut (katesolut) eli parietaalisolut, rauhasen yläosa  HCl sivusolut  musiini myös hormoni- eritystä! pylorus: syvät kuopakkeet  liman- eritys 15

16 rauhaset seinäsoluja pylorus  limasolut pääsoluja 16

17 pohjukaissuoli duodenum
Ohutsuoli pohjukaissuoli duodenum tyhjäsuoli jejunum 3/5 (lat. jejunar = paastota) sykkyräsuoli ileum 2/5 Pinnan erilaistumat nukkalisäkkeet villus mon villi limakalvon sormimaisia ulokkeita, keskellä lamina propria ja imusuoni, kpl/mm2  yht. useita miljoonia 1-kerroksinen lieriöepiteeli + mikrovilluskerros eli sukasauma (brush border)  absorptio pikarisoluja  limaa, määrä lisääntyy takapäätä kohti lisäävät huomattavasti ohutsuolen pinta-alaa 17

18 villusten peilikuvia mucosassa, putkimaisia, mutkaisia
Liebekühnin kryptat glandulae intestinales (yks. glandula intestinalis) villusten peilikuvia mucosassa, putkimaisia, mutkaisia entsyymien eritys rengaspoimut plicae circulares submucosan paksuuntuneita kapeita tai loivia harjanteita, ei duodenumin alueella rengaspoimuja 18

19 villus villus m. mucosae krypta lieriöepiteeli lamina propria
pikarisolu sukasauma (mikrovillukset) kantasoluja 19

20 duodenum Lieberkuhnin kryptat Brünnerin rauhaset 20

21 jejunum villi rengaspoimut 21

22 villuksen imusuoni eli maitiaissuoni
villuksen hiussuonet villuksen imusuoni eli maitiaissuoni SEM-kuva 22

23 rengaspoimut 3 x, villukset 10x, mikrovillukset 20-30x A = 200-300 m2
pinta-alan lisäys rengaspoimut 3 x, villukset 10x, mikrovillukset 20-30x A = m2 tunica submucosa: limakalvonalaiskerros muodostaa rengaspoimut, pohjukaissuolen alueella limaa erittäviä Brünnerin rauhasia, ileumin alueella paljon imukudosta (Peyerin juosteet) tunica muscularis: lihaskerros normaali: sisempi poikittainen ulompi pitkittäinen kerros serosa, sidekudos, jatkuu suoliliepeeseen 23

24 kryptia, joissa runsaasti pikarisoluja  limaneritys
paksusuoli colon ei rengaspoimuja, ei nukkalisäkkeitä, lihaskudos keskittyy  taenia coli, imukudosta submucosassa veden absorptio kryptia, joissa runsaasti pikarisoluja  limaneritys taenia coli 24

25 ohutsuoli paksusuoli 25

26 lieriöepiteeli  levyepiteeli (rekto-anaali-liitos)
peräsuoli rectum ei enää kryptia lieriöepiteeli  levyepiteeli (rekto-anaali-liitos) sulkijalihas (spinchter) colon rectum 26

27 Ruoansulatuskanavan rauhaset Maksa hepar ihmisellä n. 1.5 kg tehtävät
sappinesteen tuotto, mukana kuona-aineita fagosytoosi (retikuloendoteliaalijärjestelmän osa) ravintovarasto (glykogeeni)  näkyy jyväsinä soluissa detoksikaatio kemiallinen ’tehdas’, mm. veren albumiini, kolesteroli, rasvat sidekudos ympäröi (=osa vatsakalvoa) valtimot, laskimot, sappitiehyt maksanportin kautta liuskainen, ihmisellä 2 kpl 27

28 porttilaskimo vena portalis
maksan verenkierto maksavaltimo porttilaskimo vena portalis suoliston, mahalaukun (haiman, pernan) laskimoverta, joka jakautuu uudelleen hiussuoniin molemmat maksan sinusoidien kautta  maksalaskimo sinusoidi = ’reikäinen’ hiussuoni maksan perussolujen eli parenkyymin lomassa maksan toiminnallinen yksikkö on maksalohko lobulus ’nurkassa’ maksavaltimo, porttilaskimo, sappihiussuoni = maksan triadi keskellä maksalaskimo (keskuslaskimo) maksavaltimon ja porttilaskimon veri kohti keskulaskimoa 28

29 maksalohko SH KL MV PL sidekudos SH = sappihiussuoni MV = maksavaltimo PL = porttilaskimo KL = keskuslaskimo 29

30 maksan triadi 30

31 valtimoveri laskimoveri sappineste 31

32 perisinusoidaalinen tila
sinusoidi parenkyymi maksasolu sinusoidi Kuppferin solu perisinusoidaalinen tila 32

33 sappihiussuonet maksan parenkyymisolujen välissä desmosomien rajaamana
sappineste kulkee sappihiussuonissa kohti sappitiehyitä  sappirakko  suoli sappihiussuonet maksan parenkyymisolujen välissä desmosomien rajaamana sinusoidi sappihiussuoni 33

34 kuutiomainen epiteeli, mikrovillukset, submucosa puuttuu
sappineste sisältää koolihapon suoloja  rasvojen emulgaatio  lipaasien tehostunut toiminta sappirakko kuutiomainen epiteeli, mikrovillukset, submucosa puuttuu voimakas t. muscularis epiteelisolut väkevöittävät sappinestettä taurokoolihappo (tauriini + koolihappo) 34

35 rasvamaksa rasvamaksa + kirroosi 35

36 haima pancreas eli mahasylkirauhanen
erittää ruoansulatusentsyymejä (lipaasit, proteaasit, amylaasit, ribonukelaasit) bikarbonaatti-ioni  neutraloi mahan HCl:n, pH > 7 (maha 1.5) ihmisellä noin 150 g endokriininen osa (Langerhansin saarekkeet) insuliini, glukagoni ym. peptidihormonit eriteyksikkö rauhaskammio acinus mon. acini 5-8 pyramidinmuotoista solua + lumen putkimainen tai päärynämäinen ei myoepiteliaalisoluja (vrt. sylkirauhanen, maitorauhanen) laskutiehyt duodenumiin yhdessä sappitiehyeen kanssa 36

37 B = haimatiehyeen sidekudosta Pd = haimatiehyt, kuutioepiteeli
rauhaskammiot Langerhansin saareke Sa = acinus Bs = sidekudos B = haimatiehyeen sidekudosta Pd = haimatiehyt, kuutioepiteeli 37

38 38

39 myös kolekystokiniini  sappirakko, ruokahalu gastriini
sekretiini hapan ruokasula mahasta  duodenum erittää sekretiiniä  stimuloi haiman eksokriinista toimintaa (HCO3-, entsyymit) myös kolekystokiniini  sappirakko, ruokahalu gastriini aminohapot, mahan venyminen  duodenum, pylorus  gastriini  kiihdyttää mahahapon (HCl) eritystä 39