4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita

Esitys aiheesta: "4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita"— Esityksen transkriptio:

1 4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita
IV KESKIAJAN EUROOPPA Tehtävien vastaukset 4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita 4.10 Suuri kuolema Kokoavat tehtävät

2 KESKIAJAN MAATALOUSYHTEISKUNTA
SISÄLLYSLUETTELOON KESKIAJAN MAATALOUSYHTEISKUNTA Luku 4, s. 86

3 Kokoa lista tekijöistä, jotka tehostivat keskiajan maataloutta.
SISÄLLYSLUETTELOON Kokoa lista tekijöistä, jotka tehostivat keskiajan maataloutta. Yleistyneen raudantuotannon myötä uusia tehokkaita työkaluja, kuten kääntöaura. Uudet tuottoisammat viljelymenetelmät, kuten kolmivuoroviljely. Lisääntynyt viljelyala. Hevosten yleistyminen työeläiminä. Kastelujärjestelmät. Ilmaston lämpeneminen lisäsi tuottavuutta. Uudet hyötykasvit monipuolistivat ihmisten ruokavaliota.

4 Miksi hallitsijoiden valta väheni keskiajalla?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi hallitsijoiden valta väheni keskiajalla? Maantieteellisesti liian suuret valtakunnat ja rahan puute pakottivat hallitsijoita jakamaan sotilaallista vastuuta paikallisille lääninherroille. Vastineeksi lääninherroille oli myönnettävä verotusoikeus, mikä heikensi hallitsijoiden taloudellista valtaa. Lääninherroille myönnetyistä läänityksistä tuli myöhemmin pysyviä, mikä osaltaan heikensi keskusvaltaa. Keskusvalta heikkeni, kun hallitsijoiden taloudellinen ja sotilaallinen valta pirstoutui paikallisille lääninherroille, jotka läänittivät maitaan edelleen omille luottomiehilleen.

5 Laadi piirros tekstin ja keskiaikaosion kuvien avulla.
SISÄLLYSLUETTELOON Laadi keskiajan kylän pohjapiirros. Sijoita piirrokseen rakennukset, maa-alueet sekä kyläläisten työnjako. Laadi piirros tekstin ja keskiaikaosion kuvien avulla.

6 Määrittele käsitteet:
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele käsitteet: a) feodalismi Feodalismilla tarkoitetaan läänitys- ja hallintojärjestelmää, joka pohjautuu hallitsijan ja lääninherran keskinäiseen uskollisuudenvalaan. b) kartanotalous Lääninherran kartanon maille ja niiden ympärille rakentunut talousjärjestelmä, jossa talonpojat viljelevät omia vuokratilojaan, mutta tekevät myös päivätöitä kartanonherran pelloilla.

7 SISÄLLYSLUETTELOON c) sarkajako Pellot oli jaettu ns. saran mittaisiksi kaistaleiksi, joita talonpojat viljelivät. Sarkajako pakotti talonpojat viljelemään yhdellä pellolla samaa viljalajiketta, koska kylvötyöt oli helpompi tehdä yhdessä samanaikaisesti. d) maaorja Monet talopojat luopuivat omista maistaan lääninherran suojelua vastaan tai maksoivat suojelusta veroa. Vastineeksi suojelusta talonpojat saattoivat tehdä myös päivätöitä kartanonherralle. Tämä johti talonpoikien riippuvuuteen kartanonherrasta. Lopulta talonpojat eivät enää saaneet muuttaa muualle ilman lääninherran lupaa, mikä johti maaorjuuden syntymiseen. Talonpojista tuli ”turpeeseen sidottuja”.

8 KAUPPIAITA JA KORONKISKUREITA
SISÄLLYSLUETTELOON KAUPPIAITA JA KORONKISKUREITA Luku 4, s. 93

9 Miksi Euroopan kauppa ja kaupungit elpyivät keskiajalla?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi Euroopan kauppa ja kaupungit elpyivät keskiajalla? Taustalla oli yleinen, koko Eurooppaa koskenut vaurastuminen. Maatalouden ylijäämä mahdollisti viljan myynnin kaupunkeihin, mistä johtuen niiden ruokahuolto parani. Yleinen väestönkasvu lisäsi kaupunkiväestön määrää ja samalla kulutusta. Ristiretkiltä tuotiin rikkauksia Euroopan kaupunkeihin. Rahatalous elpyi ja helpotti kasvavaa kaupankäyntiä. Taloudellinen itsenäistyminen johti myös kaupunkien poliittisen itsenäisyyden kasvuun.

10 Kuvaile kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta keskiajalla.
SISÄLLYSLUETTELOON Kuvaile kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta keskiajalla. Kaupunkien markkinat tarjosivat maaseudun talonpojille paikan, jossa he saattoivat myydä tuotteitaan. Maaseudun ylijäämäviljalla ruokittiin kaupunkeja, ja se mahdollisti kaupunkien kasvun. Kaupungista talonpojat puolestaan saattoivat ostaa käsityöläisten tuotteita, kuten työkaluja, kankaita tai rautaa. Myös mausteita, esimerkiksi suolaa, ostettiin kaupungista. Maaseudun liikaväestö muutti kaupunkeihin.

11 Miten keskiajan kaupunkeja hallittiin?
SISÄLLYSLUETTELOON Miten keskiajan kaupunkeja hallittiin? Taloudellinen vaurastuminen mahdollisti kaupunkien itsehallinnon. Päätösvaltaa kaupungeissa käytti porvareista koostunut raati. Kaupunkia saattoi lisäksi johtaa raadin valitsema pormestari. Järjestäytyneillä ammattikunnilla oli myös poliittista valtaa. Kaupungit saattoivat palkata kaupunginjohtajan hallinnoimaan kaupunkia ja sen asukkaita.

12 Mitkä olivat Euroopan keskeiset kauppareitit ja -alueet?
SISÄLLYSLUETTELOON Mitkä olivat Euroopan keskeiset kauppareitit ja -alueet? Keskiajan kauppareitit olivat maareittejä. Tärkein kauppareitti kulki Euroopan läpi Flanderista Pohjois-Italian kauppakaupunkeihin. Keskeisiä kauppa-alueita olivat muun muassa Itämeren alue (hansakaupungit), Flanderin alue, Champagnen alue sekä Pohjois-Italia.

13 SISÄLLYSLUETTELOON

14 Selitä, miksi ja miten pankkijärjestelmä sai alkunsa.
SISÄLLYSLUETTELOON Selitä, miksi ja miten pankkijärjestelmä sai alkunsa. Kasvavien rahamäärien kuljettamisesta haluttiin eroon, ja tätä varten italialaiset kauppahuoneet kehittivät alkeellisen pankkijärjestelmän. Kyse oli maksumääräyksistä, joita vastaan sai nostettua rahaa kauppahuoneiden eri puolille Eurooppaa perustetuista haarakonttoreista. Pankkiirit ottivat maksun palvelusta. Tämä oli turvallista, sillä näin vältettiin rahojen menettäminen esimerkiksi ryöstön yhteydessä.

15 SISÄLLYSLUETTELOON SUURI KUOLEMA Luku 4, s. 102

16 Mitkä tekijät altistivat keskiajan ihmisen tarttuville taudeille?
SISÄLLYSLUETTELOON Mitkä tekijät altistivat keskiajan ihmisen tarttuville taudeille? Katovuosista johtuneet nälänhädät heikensivät ihmisten yleiskuntoa. Puutteellisen ruokavalion vuoksi ihmisten vastustuskyky oli huono. Keskiajan yleinen hygieniataso oli alhainen. Keskiajan kaupungit olivat likaisia, ja väestö asui niissä erittäin tiiviisti.

17 Miten musta surma vaikutti talonpojan yhteiskunnalliseen asemaan?
SISÄLLYSLUETTELOON Miten musta surma vaikutti talonpojan yhteiskunnalliseen asemaan? Mustan surman aiheuttamasta väestökadosta seurasi työvoimapula, joka nosti eloonjääneiden talonpoikien arvoa työntekijöinä. Kilpailu talonpojista korotti talonpoikien palkkoja ja paransi heidän taloudellista asemaansa. Työvoimapulan vuoksi alettiin vaatia myös talonpoikien vapaata liikkuvuutta, mikä irrotti talonpojat turpeesta. Musta surma heikensi feodaalijärjestelmää, mikä paransi asteittain talonpoikien asemaa keskiajan loppua kohden.

18 SISÄLLYSLUETTELOON Laadi käsitekartta keskiajan talonpojan hyvinvointia uhkaavista tekijöistä. Esimerkki seuraavalla sivulla

19 Talonpojan hyvinvointia uhkaavia tekijöitä
Ruokapula ja nälänhädät SISÄLLYSLUETTELOON Kylien tuhoaminen ja ryöstely Satojen pieneneminen Sodat ja väkivalta Ruokavalio yksipuolistuu Kylmä sää ja hallat Talonpojan hyvinvointia uhkaavia tekijöitä Liikkuvat armeijat Sairaudet lisääntyvät Epidemiat ja pandemiat, ns. kulkutaudit Kuolleisuus kasvaa Maaseutu autioituu Pulaa työvoimasta

20 Kaverisi aivastaa ja sanot hänelle ”terveydeksi”. Miksi?
SISÄLLYSLUETTELOON Kaverisi aivastaa ja sanot hänelle ”terveydeksi”. Miksi? Tutustu kirjan s. 100 tekstiin.

21 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 4, Keskiajan Eurooppa, s.104–105

22 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Karttatehtävä Mistä musta surma saapui Eurooppaan, ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä ruton leviämisen aikataulu. Musta surma saapui Kaukoidästä kauppareittejä pitkin ensin Krimin niemimaalle, josta tauti siirtyi Lähi-itään ja sieltä Sisiliaan. Tauti kulkeutui Etelä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja sieltä kohti pohjoista. Tauti levisi liikkuvien ihmisten välityksellä. Leviämisvauhti hidastui pohjoista kohti tullessa (etäisyydet, Itämeri, harva-asutus).

23 b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan?
SISÄLLYSLUETTELOON b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan? Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa, joka ulottui 500-luvulta 1400-luvun loppuun. Keskiaika sijoittuu ajallisesti antiikin ja uuden ajan väliin. Musta surma aiheutti suuren väestöllisen muutoksen, kun yli 20 miljoonaa ihmistä menetti henkensä sen seurauksena. Talonpoikien suuri kuolleisuus vähensi työvoiman määrää ja aiheutti kilpailua työntekijöistä. Suuret tilalliset vaativatkin talonpoikien vapaata liikkuvuutta. Myös talonpoikien kohteluun ja elintasoon oli pakko kiinnittää enemmän huomiota. Maata oli tarjolla, ja työvoiman saamiseksi oli palkkoja korotettava. Tämä paransi talonpoikien elintasoa. Taloudelle väestön väheneminen merkitsi kysynnän laskua, joka alensi tuotteiden hintoja. Etenkin ruoan hinta laski ja samalla palkkojen ostovoima kasvoi. Ruton yhteiskunnallisina vaikutuksina voi todeta feodalistisen järjestelmän horjumisen. Väestökadosta johtuen vasallisuhteet muuttuivat epäselviksi ja ”vapaaksi” jäänyt maa palautui suuremmille hallitsijoille. Mustan surman jälkeen kuninkaiden valta alkoikin jälleen kasvaa. Myös talonpoikien aseman parantuminen horjutti keskiajalle tyypillistä säätyjärjestelmää.

24 2. Ylioppilaskoetehtävä
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Vastauksen tulisi sisältää seuraavia asioita: 1200–1500-lukujen taustalla ristiretkiaika, jolloin kauppareitit itään tulivat tutuiksi. Arabeilta tuotteita Euroopan markkinoille: mausteet, kankaat, hajusteet, korut. Kaupan lisäksi kulttuurivaihtoa Euroopan ja arabien kesken. Välimeren kaupan tärkeä alue oli Italia, jonka kauppakaupungit toimivat välittäjinä Euroopan ja Lähi-idän välillä.

25 Kauppa keskittyi Välimerelle.
SISÄLLYSLUETTELOON Pohjois-Italian kauppakaupungit olivat kauppareittien keskiössä, ja ne olivat tärkeitä taloudellisia toimijoita. Niihin kasautui paljon rikkauksia. Kauppa keskittyi Välimerelle. Pohjois-Italiasta käydään kauppaa maareittejä pitkin muualle Eurooppaan, muuten kauppa keskittyy merireiteille. Tärkeiden kauppakaupunkien tunnistaminen: Venetsia, Rooma, Lissabon, Konstantinopoli.

26 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitä tarkoitetaan feodaalisella yhteiskunnalla, ja miten se muuttui myöhäisellä keskiajalla Euroopassa? Feodaalinen yhteiskunta tarkoittaa hallintojärjestelmää, joka perustuu lääninherrojen jakamiin lääneihin. Järjestelmän perusta oli hallitsijan ja lääninherrojen eli kuninkaan vasallien välinen lojaalisuus. Feodalismin myötä kehittyi säätyjärjestelmä, joka määritti ihmisten yhteiskunnallisen aseman. Keskiajan kuluessa uskollisuudenvalaan perustuneet läänitykset muuttuivat perinnöllisiksi, mikä heikensi hallitsijoiden valtaa.

27 SISÄLLYSLUETTELOON Feodaalisessa järjestelmässä suuri osa talonpojista ajautui maaorjan asemaan ja he olivat ”turpeeseen sidottuja”. Mustan surman aiheuttama väestökato sekoitti läänitysten omistussuhteita ja palautti isännättömiä läänityksiä takaisin hallitsijoille. Mustan surman jälkeisellä ajalla hallitsijoiden valta alkoi taas kasvaa. Mustan surman jälkeen talonpoikien asema parani, mikä osaltaan heikensi feodaalista järjestelmää.