VI TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY

Esitys aiheesta: "VI TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY"— Esityksen transkriptio:

1 VI TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
Tehtävien vastaukset 6.14 Teollinen vallankumous 6.15 Tehdaskaupunki 6.16 Maailman eurooppalaistuminen 6.17 Rahan ja politiikan maailma Kokoavat tehtävät

2 TEOLLINEN VALLANKUMOUS Luku 6, s. 140
SISÄLLYSLUETTELOON TEOLLINEN VALLANKUMOUS Luku 6, s. 140

3 Tee lista teollistumisen edellytyksistä.
SISÄLLYSLUETTELOON Tee lista teollistumisen edellytyksistä. energia (vesi, kivihiili) koneet (höyrykone) tieto ja liikemiestaidot raaka-aineet työntekijät pääoma markkinat

4 Miksi teollistuminen käynnistyi juuri Englannissa?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi teollistuminen käynnistyi juuri Englannissa? Englanti oli maailmankaupan keskus, jonne kerääntyi runsaasti pääomia. Tehokas maatalous vapautti työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Teollisuustuotteille oli kysyntää vaurastuvassa Englannissa ja siirtomaissa. Parlamentti valvoi valtiontaloutta ja sääti yrittäjyyttä tukevia lakeja, kuten elinkeinovapauden. Markkinatalouteen ja kapitalismiin suhtauduttiin suopeasti. Raaka-aineita, kuten puuvillaa, saatiin halvalla Intiasta ja Pohjois-Amerikasta. Englannissa oli runsaasti kivihiiltä. Englannissa oli hyvät liikenneyhteydet (maantiet, kanavat ja myöhemmin rautatiet). Englannissa kehitettiin tehokas höyrykone, kutomakone ja kehruukone.

5 Miksi Aasia ja Afrikka eivät juuri teollistuneet 1800-luvulla?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi Aasia ja Afrikka eivät juuri teollistuneet 1800-luvulla? Intian, Japanin ja Kiinan käsityövaltainen teollisuus ei pärjännyt kilpailussa. Monet teollisen vallankumoukset edellytykset, kuten pääomat, tekninen tieto ja kaupan vapaus, puuttuivat. Kiinassa ja Japanissa yrittäjyyttä säädeltiin tiukasti, ja ulkomaiset yrittäjät eivät saaneet toimia vapaasti.

6 SISÄLLYSLUETTELOON TEHDASKAUPUNKI Luku 6, s. 148

7 Miten teollisuustyö poikkesi maataloustyöstä?
SISÄLLYSLUETTELOON Miten teollisuustyö poikkesi maataloustyöstä? Työpäivät olivat säännöllisiä ja pitkiä riippumatta vuodenajasta, sääolosuhteista tai vuorokaudenajasta. Vapaa-aikaa oli aluksi vähemmän kuin maatyöläisillä. Työ oli tarkasti organisoitu, ja sitä tehtiin työnjohdon jatkuvassa valvonnassa. Työläisten odotettiin noudattavan järjestyssääntöjä. Työolosuhteet olivat epäterveelliset, jopa vaaralliset. Työstä sai säännöllisen rahapalkan.

8 SISÄLLYSLUETTELOON Miten teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat ihmisten perhe-elämää? PORVARILLINEN PERHE Miehen tehtävä oli elättää perhe ja tehdä sitä koskevat ratkaisut. Julkiset paikat olivat miesten maailmaa. Nainen ei enää käynyt työssä, vaan hänen tehtäviinsä kuuluivat lasten kasvatus, kodinhoito sekä hyväntekeväisyys ja kulttuuriharrastukset. Myöhemmin tavarataloista, teehuoneista ja kahviloista tuli naisille sallittuja julkisia tiloja. 1800-luvun lopulla syntyi uusia palveluammatteja, jotka sopivat myös porvarisnaisille. Lapsia oli entistä vähemmän (yleensä kaksi), ja heidän tehtävänsä oli koulunkäynti. TYÖLÄISPERHE Miehen tehtävät olivat samat kuin porvarisperheessä. Työläismiesten vapaa-ajan pelättiin kuluvan kapakoissa. Perheenäidit joutuivat käymään työssä kodin ulkopuolella. Tästä syystä heidän uskottiin hoitavan kotinsa ja lapsensa huonosti. Naisten itsenäisyys perheessä lisääntyi, koska heillä oli omia ansioita. Naisten ei tarvinnut mennä naimisiin elättääkseen itsensä. Yksinäisiä naisia epäiltiin helposti siveettömyydestä. Työläisperheiden lapset joutuivat useammin osallistumaan elatuksen hankkimiseen, ainakin koulupäivän jälkeen.

9 SISÄLLYSLUETTELOON Ota kantaa väitteeseen: ”Elämä kaupungeissa oli epäterveellisempää kuin maalla.” PUOLESTA: Työläiset altistuivat tehtaissa pölylle, kemikaaleille ja onnettomuuksille. Kaupunkien ilma oli saasteista. Asunnot olivat ahtaita ja kosteita. Puhdasta juomavettä ei aina ollut saatavissa. VASTAAN: Työ maaseudulla oli myös raskasta, ja palkat olivat pienet ja epäsäännölliset. Kaupunkien korkeammilla palkoilla saattoi ostaa riittävästi ruokaa. Vesi- ja viemäriverkostot paransivat 1800-luvun lopulta lähtien kaupunkien hygieniaa. Kaupunkisuunnittelu ja ympäristösäädökset tähtäsivät terveellisempään elinympäristöön. Kaupunkien terveydenhuolto oli kehittyneempää kuin maaseudulla.

10 MAAILMAN EUROOPPALAISTUMINEN
SISÄLLYSLUETTELOON MAAILMAN EUROOPPALAISTUMINEN Luku 6, s. 153

11 Miksi väestö kasvoi jyrkästi 1800-luvun Euroopassa?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi väestö kasvoi jyrkästi 1800-luvun Euroopassa? Euroopassa ei käyty suuria sotia. Maatalouden tehostuminen Euroopassa ja Amerikassa alensi elintarvikkeiden hintaa suhteessa palkkoihin. Elintason nousun ansiosta perheitä perustettiin enemmän ja niissä syntyi enemmän lapsia. Lapsikuolleisuus romahti paremman ravitsemuksen, puhtaan juomaveden, rintaruokinnan ja rokotusten ansiosta. Terveysvalistuksen takia lapsien terveydestä osattiin pitää parempaa huolta.

12 Yhdysvaltain hallitus tarjosi halukkaille ilmaista maata.
SISÄLLYSLUETTELOON Mitkä tekijät houkuttelivat eurooppalaisia lähtemään siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan? Euroopan tehostunut maatalous ja teollisuus eivät tarjonneet työtä kaikille maaseudun köyhille. Monessa Euroopan maassa säätyraja-aidat ja erilaiset säädökset estivät yritteliäitä ihmisiä etenemästä elämässään. Uskonnolliset ja poliittiset vainot ajoivat ihmisiä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain hallitus tarjosi halukkaille ilmaista maata. Teollistuvassa ja kaupungistuvassa Yhdysvalloissa oli jatkuva pula nuoresta ja koulutetusta työvoimasta.

13 Määrittele käsitteet imperialismi ja kolonialismi.
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele käsitteet imperialismi ja kolonialismi. IMPERIALISMI Latinankielinen sana imperium merkitsi antiikin Rooman laajaa valtapiiriä. Siirtomaiden hankkiminen ja niiden liittäminen kiinteäksi osaksi emämaata. Suurvaltojen pyrkimys maailmanlaajuisen vaikutusvallan saavuttamiseen. KOLONIALISMI Latinankielinen sana colonia eli siirtokunta. Eurooppalaisista siirtolaisista tuli siirtomaissa pieni hallitseva yläluokka Kolonialismi viittaa myös siirtomaiden taloudelliseen hyväksikäyttöön. Edelliseen viittaa myös käsite uuskolonialismi, joka tarkoittaa nykypäivän kehitysmaiden taloudellista riippuvaisuutta rikkaista teollisuusmaista.

14 RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA
SISÄLLYSLUETTELOON RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA Luku 6, s. 158

15 Säätyerioikeuksista luovuttiin vähitellen.
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi keskiajalta peräisin oleva sääty-yhteiskunta murtui ja tilalle syntyi nykyinen luokkayhteiskunta? Säätyerioikeuksista luovuttiin vähitellen. Talouselämän rajoituksia poistettiin. Liikkumisen vapaus sallittiin. Kansalaisoikeuksia laajennettiin. Koulutusmahdollisuudet paranivat. Suurissa kaupungeissa yksilön syntyperällä ei ollut enää merkitystä. Toisin sanoen sosiaalinen nousu oli entistä helpompaa.

16 Terveys- ja asunto-olojen parantaminen Lainsäädäntö
SISÄLLYSLUETTELOON Miten työväenluokan ongelmia pyrittiin ratkomaan 1800-luvun Euroopassa? Valistus Koulutus Sosiaalipolitiikka Hyväntekeväisyys Terveys- ja asunto-olojen parantaminen Lainsäädäntö Ammattiyhdistysten perustaminen Avustus- ja sairaskassat

17 Kansalaisoikeuksien laajeneminen Parlamentarismin eteneminen
SISÄLLYSLUETTELOON Pohdi parin kanssa, voiko 1900-luvun alun teollisuusmaita pitää nykymielessä demokraattisina. DEMOKRAATTISTA Kansalaisoikeuksien laajeneminen Parlamentarismin eteneminen Koulutuksen tasa-arvoistuminen Sosiaalisen liikkuvuuden lisääntyminen Luokkarajojen vähittäinen madaltuminen EPÄDEMOKRAATTISTA Naisten äänioikeuden hidas toteutuminen Suuret tuloerot Poliittisissa oikeuksissa rajoituksia useissa maissa (järjestäytyminen, äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus)

18 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 6, Teollisen yhteiskunnan synty, s. 160–161

19 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tilastotehtävä Tilasto kertoo harkkoraudan tuotannosta tuhansina tonneina viitenä tarkasteluvuotena. Harkkoraudan tuotanto on hyvä teollistumiskehityksen mittari, koska rauta oli teollistumisen kannalta keskeinen raaka-aine. Raudasta jalostettiin koneita ja muita laitteita sekä kulutustavaroita. Tilasto kertoo harkkoraudantuotannon ripeästä kehityksestä tarkastelujaksona. Britannialla on pitkään etumatka. Saksa ja Yhdysvallat ohittavat Britannian vuosien 1880 ja 1910 välisenä aikana.

20 SISÄLLYSLUETTELOON Varhainen teollistuminen selittää Britannian etumatkan. Britannian teollistumiskehitys tulee selittää. Saksa ja Yhdysvallat kurovat etumatkan umpeen. Saksan rautatuotannon kasvua selittävät yhdistymisen lisäksi hiilivarat, varusteluteollisuus ja harjoitettu kauppapolitiikka, jonka ansiosta Saksa pystyi valtaamaan markkinoita. Yhdysvaltojen nousua selittävät väkiluvun valtavan kasvun lisäksi esimerkiksi työvoimapulasta johtuva koneistuminen ja valtavat luonnonrikkaudet.

21 2. Ylioppilaskoetehtävä
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä a) Taulukosta havaittu keskeiset muutokset. Britannian rataverkko syntyi muita ennen, koska se teollistui ensimmäisenä, mutta Saksan ja Venäjän rataverkot kasvoivat nopeammin. (1 p.) Kaikkien kolmen valtion rataverkon kehitystä selitetty. Esimerkiksi Britannian kehityksen taantuminen, Saksan yhdistyminen ja Venäjän teollistumisen alku 1900-luvun vaihteessa. (2–3 p.) b) Rautatiet teollistumisen ja taloudellisen kasvun kiihdyttäjänä. (1 p.) Rautateiden merkitys raaka-aineiden, valmiiden tuotteiden ja työvoiman liikkuvuudelle sekä talousalueiden yhdistäjänä. (2−3 p.)

22 3. Tee miellekartta kaupungista elinympäristönä.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tee miellekartta kaupungista elinympäristönä. Asuminen ja rakentaminen: kerrostalot, rakennusmääräykset, kaupunkisuunnittelu, kaupunginosien eriytyminen. Perhe: ydinperhe, naisen aseman paraneminen, lapsityövoiman kieltäminen ja lasten koulunkäynti. Terveys: ahtaus ja likaisuus, terveydenhoidon paraneminen, rokotukset, terveysmääräykset, vesijohdot, viemärit. Ajankäyttö: säännöllinen työaika, kiire, työn ja vapaa-ajan eriytyminen, harrastukset, lomat. Saastuminen: ilmansaasteet, vesistöt, kemikaalit, pöly, melu. Kuluttaminen: vaurastuminen, rahatalous, massakulutus, mainonta, kaupallinen viihde. Liikenne: rautatiet, maanalaiset, raitiovaunut, autoistuminen, tietoliikenne.