Umpieritysrauhasten sairaudet

Esitys aiheesta: "Umpieritysrauhasten sairaudet"— Esityksen transkriptio:

1 Umpieritysrauhasten sairaudet
Kirsi ruusunen

2 umpieritysjärjestelmä
Endokriininen järjestelmä Hormonit = kemiallisia viestiaineita tuottavat soluja Umpirauhaset erittävät hormoneja, jotka kiertävät verenkierrossa ja vaikuttavat paikallisesti toisiin elimiin Hormonin kohdesolussa vastaanottajamolekyyli = reseptori, joka tunnistaa hormonin Monimukainen biokemiallinen tapahtuma

3 umpieritysjärjestelmä
Hormonit säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua, kehittymistä ja lisääntymistä Hormonit ovat vesi- ja rasvaliukoisia Rasvaliukoinen hormoni menee suoraan solukalvon läpi ja sitoutuu solulimakalvostossa tai tumassa vastaanottajamolekyyliin  aktivoi DNA:n  proteiinisynteesi Vesiliukoinen hormoni sitoutuu vastaanottajamolekyyliin  solun sisäiset ja toisiolähetit välittävät ja vahvistavat hormonin vaikutusta  entsyymien reaktioketju  sokeri/rasva

4 umpieritysjärjestelmä
Hormonit kulkevat veren ja kudosnesteen välityksellä (vapaina molekyyleinä tai sitoutuneina kuljettajaproteiineina) Kuljettavaproteiini tasaa hormonipitoisuuksia (toimivat hormonien varastoina) Veren hormonipitoisuus on sidoksissa umpirauhasen eritykseen ja hormonien poistumisnopeuteen Vapaasti kulkevat hormonit tuhoutuvat nopeasti (entsyymit) Umpirauhaset toimivat myös varastoina

5 umpieritysjärjestelmä
Elimistön tasapainotila Umpirauhasten ja hormonituotantoa säätelee takaisinkytkentä (feedback) Hermosto ja umpieritysjärjestelmä toimivat osittain päällekkäin elimistön säätelijänä Aistielimistä viesti sähköimpulsseina aistiratoja pitkin keskushermostoon ja sieltä umpieritysjärjestelmän säätelykeskukseen hypotalamukseen

6 Umpieritysrauhasten rakenne ja toiminta
Umpieritysrauhaset Hypotalamus Aivolisäke Käpylisäke Kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset Lisämunuaiset Haima Sukupuolirauhaset

7 Verenkierron välityksellä yhteys aivolisäkkeeseen (hypofyysi)
Hypotalamus Väliaivojen pohjassa Verenkierron välityksellä yhteys aivolisäkkeeseen (hypofyysi) Toimii välittäjänä keskushermoston ja umpieritysjärjestelmän välillä Hypotalamus, aivolisäke ja umpieritysjärjestelmä toimivat yhteistyössä Tuottaa aivolisäkkeen toimintaa sääteleviä hormoneja Säätelee elimistön muiden rauhasten toimintaa

8 Fyysinen tai henkinen stressi vaikuttavat toimintaan
Elimistön lämpötilaa, janoa, nälkää ja kylläisyyttä säätelevä keskus Yhdessä limbisen järjestelmän kanssa vaikutus tunne- ja käytösreaktioihin (viha, pelko, aggressio, kipu, hyvänolon tuntemukset) Seksuaalinen käyttäytyminen Vuorokausirytmi Vapauttajahormonit, estäjähormonit

9 Lisää kuva koko järestelmästä !!!

10 Aivolisäke = hypophysis
Hypotalamuksen hormonit varastoituvat, josta erittyvät verenkiertoon Etulohko tuottaa kuutta hormonia Takalohko tuottaa kahta hormonia Käpylisäke = corpus pineale Melatoniini Vuorokausirytmi

11 Kilpirauhanen = glandula thyreoidea
Tuottaa kahta hormonia (Tyroksiini t4 ja Tridityroniini t3) Tuottamiseen tarvitaan jodia mg/vko Säätelevät energia-aineenvaihduntaa Säätelee kalsiumaineenvaihduntaa, tuottaa kalsitoniinia Lisää solun aineenvaihduntaa  lämmön tuotanto Tärkeää sikiön ja vastasyntyneen keskushermoston kehitykselle Säätelevät pituuskasvua Voimistavat sympaattisen hermoston vaikutusta Nopeuttavat impulssin johtumista hermostossa

12 Struuma = laajentunut kilpirauhanen
Voi liittyä kilpirauhashormonien vajaa/liikatoimintaan Yleinen Hypotyreoosi = kilpirauhasen vajaatoiminta Viluisuus, painon nousu Hoito: tyroksiini lääkitys Hypertyreoosi = kilpirauhasen liikatoiminta Kuumuus, vilkkaus Hoito: kirurgia, radioaktiivinen jodi, hormonituotantoa vähentävät lääkkeet

13 Lisäkilpirauhaset = glandulae parathyreoideae Parathormoni (pth)
Säätelee veriplasman kalsiumin, fosfaattien ja magnesiumin pitoisuuksia

14 Lisämunuaiset = glandula suprarenalis Kuoriosa cortes, ydinosa medulla
Kuorikerroksen tuottamat hormonit glukokortikoidit (kortisoli), mineralokortikoidit (aldosteroni), androgeenit ja estrogeenit Ydinosan tuottamat hormonit adrenaliini, noradrenaliini (katekoliamiinit) Adrenaliini nostaa nopeasti elimistön valmiutta ja suorituskykyä Noradrenaliini supistaa verisuonten sileitä lihaksia ja lisää verenpainetta

15 Katekoliamiineja erittyy stressissä Stressi
Fyysinen, psyykkinen ja/tai kemiallinen rasitus Kylmyys, bakteeri-infektiot, tapaturmat, henkinen paine Vaikuttaa lisämunuaiskuoreen aktivoiden stressihormonien eritystä Kortisolin eritys kiihtyy

16 Avoeritteinen kudos erittää ruoansulatusnestettä ohutsuoleen
Haima = pankreas Avoeritteinen kudos erittää ruoansulatusnestettä ohutsuoleen Umpierityskudos eli Langerhansin saarekkeet Alfasolut eli A-solut glukagonia Beetasolut eli b-solut erittävät insuliinia

17 Suurentaa glukoosin ja rasvahappojen pitoisuutta veressä
Glukagoni Suurentaa glukoosin ja rasvahappojen pitoisuutta veressä B-Gluk ↑ -> glukagonin eritys↓ B-Gluk ↓ -> glukagonin eritys↑ Pilkkoo maksan varastotärkkelyksestä glukoosia verenkiertoon Lisämunuaisytimen erittämä adrenaliini stimuloi glukagonin eritystä

18 Huolehtii solujen energiavarastojen täydentämisestä
Insuliini Huolehtii solujen energiavarastojen täydentämisestä Lisää glukoosin siirtymistä lihas- ja rasvasolujen solukalvojen läpi mitokondrioiden energiantuottoon, glukoosi muuttuu rasvoiksi Pienentää veren glukoosipitoisuutta B-gluc↑+aminohapot↑ -> insuliini↑ Eritys lisääntyy aterioiden yhteydessä B-gluc↓+aminohapot↓ -> insuliini↓ Lisämunuaisten ytimen erittämä adrenaliini estää insuliinin eritystä

19 Sukupuolirauhaset = Gonadit Kivekset, munasarjat
Erittävät sukupuolihormoneja Estrogeeni, progesteroni (keltarauhashormoni) Miessukupuolihormonit = androgeenit, testosteroni, inhibiini

20 Muut hormoneja tuottavat elimet ja kudokset
Hormoneja erittävät solut (mahalaukku, pohjukaissuoli, munuaiset, sydän) Maksa, istukka

21 Diabetes Mellitus Aineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena veren glukoosipitoisuutena Johtuu joko insuliinihormonin puutteesta tai sen heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista Haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat ja siitä seuraa insuliinin puute (tyypin 1 diabetes) Insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) ja siihen liittyvä riittämätön insuliinineritys (tyypin 2 diabetes) Liittyy usein myös rasva- ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnan häiriintyminen

22 Diabetes mellitus

23 Diabetes mellitus - oireettomuus
Seulontatutkimusten perusteella tiedetään, että on paljon oireettomia diabeetikkoja, joiden sairautta ei ole vielä todettu Diabetesta sairastaa, osa tietämättään, yli 500 000 suomalaista, joista on DM1 Kun aiemmin diagnosoimattomat tapaukset otetaan huomioon diabeteksen esiintyvyys on miehillä 15,7 % ja naisilla 11,2 % Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien v. aikana

24 Diabetes mellitus - luokittelu
Tyypin 1 diabetes Insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, ja kehittyy täydellinen insuliinin puutos Tyypin 2 diabetes Insuliinin vaikutus heikentyy kudoksissa ja johtaa suhteelliseen insuliinin puutteeseen LADA (latent autoimmune diabetes of adult) Piilevä autoimmuuni DM1,5 > 30v. Muusta syystä johtuva diabetes Haimatulehdus Muut hormonaaliset häiriöt MODY (maturity onset diabetes of the young) Raskausdiabetes

25 Diabetes mellitus - vs säätely
Veren sokeripitoisuus on tarkoin säädelty, mutta se vaihtelee silti jonkin verran esimerkiksi aterioiden vaikutuksesta Terveellä henkilöllä verensokeri ei aterioiden jälkeenkään nouse yli arvon 9,0 mmol/l, ja se palautuu perustasolle (4–6 mmol/l) kahdessa tunnissa Insuliinineritys alkaa lisääntyä välittömästi, kun veren sokeripitoisuus alkaa nousta aterian yhteydessä

26 Diabetes mellitus – vs säätely
Erittyvä insuliini estää samalla myös glukagonin erittymistä, ja tämäkin pienentää verensokerin nousua Kun veren sokeripitoisuus puolestaan laskee, insuliinin erittyminen vähenee nopeasti (minuuteissa), mikä lisää maksan sokerintuotantoa Samalla glukagonin eritys lisääntyy, mikä vapauttaa maksan varastosokeria (glykogeeni) ja lisää sokerin uudismuodostusta rasvan glyserolista ja valkuaisaineiden aminohapoista. Verensokeri säätyy näin oikealle tasolle myös aterioiden välillä Terveessä elimistössä verensokeri ei yleensä laske alle arvon 3,5–4,0 mmol/l

27 Diabetes mellitus – sokerin kertyminen elimistöön
Kun insuliini ei normaalisti vaikuta tai kun sitä ei ole riittävästi saatavilla, maksa tuottaa liikaa sokeria Koska solut eivät kykene käyttämään näin suurta määrää sokeria, sitä jää vereen liikaa Liika sokeri poistuu munuaisten kautta virtsaan vieden mukanaan sekä nestettä että energiaa Tämän seurauksena virtsamäärät kasvavat, elimistö kuivuu ja janon tunne voimistuu sekä paino laskee Koska solut eivät kykene käyttämään sokeria normaalisti energiaksi, diabetes aiheuttaa tyypillisenä oireena väsymystä

28 DM 1 Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat yleensä selkeät ja kehittyvät taudin puhjetessa nopeasti muutaman päivän tai viikon kuluessa Insuliinin puutos ja diabeteksen toteamisen viivästyminen voivat johtaa happomyrkytykseen Happomyrkytys eli ketoasidoosi aiheutuu happamista ketoaineista, joita kertyy vereen rasvakudoksesta vapautuvien rasvahappojen epätäydellisen palamisen vuoksi Happomyrkytyksen oireisiin kuuluvat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja hengityksen asetonista johtuva hapanimelä haju Tila johtaa edelleen jatkuessaan uneliaisuuteen ja tajuttomuuteen On aina hengenvaarallinen

29 DM 1 Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan pääsääntöisesti alle 35-vuotiaana, mutta siihen voi sairastua missä iässä tahansa, vielä vanhuudessakin Suomen diabeetikoista noin 10–15 % sairastaa tätä tautimuotoa Tyypin 1 diabeteksessa haiman langerhansin saarekesolut tuhoutuvat sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena, ja se johtaa täydelliseen insuliinin puutteeseen Tämän vuoksi tyypin 1 diabeetikon elimistö on täysin riippuvainen pistoksina annetusta insuliinista, jota ilman elämä ei voi jatkua

30 DM 1 – perimän vaikutus sairastumiseen
Tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa perimä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa Ympäristötekijöiksi epäillään mm. virustulehduksia Perimä selittää tyypin 1 diabetekseen johtavista syistä noin 30–50 % identtisillä kaksosilla tehtyjen tutkimusten perusteella Mikäli äidillä on jo varhaislapsuudessa todettu tyypin 1 diabetes on hänen lapsensa sairastumisen riski 20 ikävuoteen mennessä 5,3 % Vastaavan riskin on todettu samaisessa suomalaistutkimuksessa isän kautta olevan hieman korkeampi, 7,8 % Toisaalta tyypin 1 diabeetikon sisaruksen sairastumisen riski on 6,4 %

31 DM 1 - puhkeaminen Autoimmuunitulehdus
Tyypin 1 diabeetikolla käynnistyy ulkoisten tekijöiden ja diabetekselle altistavan perimän kohdatessa tapahtuma, jonka seurauksena elimistö tunnistaa virheellisesti haiman insuliinia tuottavan beetasolukon vieraiksi soluiksi ja alkaa tuhota sitä Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen johtava tapahtumaketju alkaa useimmiten jo vuosia ennen sairauden varsinaista puhkeamista Diabetes puhkeaa, kun beetasoluista on jäljellä 10-15% Diabeteksen lopulliseen puhkeamiseen tarvitaan toistuvia tulehdustapahtumia

32 DM 2 eli aikuistyypin diabetes
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri kohoaa hitaasti ja lähes ilman oireita Tulee usein ilmi sattumalta ja on todellisuudessa ollut piilevänä jo vuosikausia Tavallisia oireita ovat väsymys ja vetämättömyys varsinkin ruuan jälkeen, masennus ja ärtyneisyys, jalkasäryt, näön heikentyminen sekä tulehdusherkkyys (virtsateissä tai iholla) Joskus todetaan ensioireina diabeteksen aiheuttamia elinmuutoksia, kuten silmänpohjamuutoksia, hermostomuutoksia tai sepelvaltimotauti

33 Dm 2 Kun veren sokeripitoisuus kohoaa enemmän ja sokeri alkaa erittyä virtsaan, niin oireina ilmenee lisääntynyttä virtsaneritystä, janoa ja laihtumista Tyypin 2 diabeetikoilla on omaa insuliinineritystä jäljellä, joten heille ei kehity happomyrkytystä Jos tyypin 2 diabeetikon veren sokeripitoisuus nousee esimerkiksi vakavan tulehdustaudin yhteydessä voimakkaasti, yli 20–30 mmol/l, voivat seurauksena olla vaikea nestetasapainon häiriö ja tajuttomuus

34 DM 2 Syyt Insuliiniresistenssi
Insuliinia erittyy, mutta se ei saa aikaan vastetta luurankolihaksessa, rasvakudoksessa ja maksassa Insuliinierityksen häiriö Erittyy liian vähän insuliinia Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liittyy usein aikuistyypin diabetekseen Perimä Mm. lihavuus altistaa

35 Dm 2 Valtaosa suomalaisista diabeetikoista, noin 75 %, sairastaa tyypin 2 diabetesta He ovat olleet sairastuessaan useimmiten yli 35-vuotiaita 65 vuotta täyttäneistä joka kymmenennen on arvioitu olevan tyypin 2 diabeetikko Tyypin 2 diabetes on 80 %:ssa osa metabolista oireyhtymää Suomalaisista sairastaa DM2 ja ei vielä tiedä sairastavansa sitä Lisääntyy lasten ja nuorten keskuudessa

36 Dm 2 - perinnöllisyys Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, niin jokaisen lapsen sairastumisriski on noin 40 % Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, lapsen riski sairastua on jopa 70 %

37 Dm 2 Ylipainoisuus lisääntyy  Vyötärön seutuun keskittyvä keskivartalolihavuus Liikunta vähentynyt  Liikunnan vähäisyyden tiedetään altistavan verensokerin nousulle Runsas rasvojen ja vähentynyt kuitujen osuus ruuassa Aiemmin todettu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, raskausdiabetes Stressi, tupakointi ja alkoholin käyttö lisääntynyt Korkea ikä Kohonnut verenpaine, Valtimosairaus

38 Diabetes mellitus - tutkimukset
B-Gluk, P-Gluk, S-Gluk (verensokeri) U-Gluk, U-Keto, U-Prot, U-Alb HbA1C (Glykoitunut hemoglobiini eli ns. pitkäaikaisverensokeri) fB-Gluk (sokerirasituskoe), eli h paastonäyte ja sitten 75 g sokeria 15%-20% sokeriliuosjuoma 2. 2h kontrolli B-Gluk C-Peptidi –määritys paastoverinäytteestä (kertoo insuliinituotannon olemassaoloa)

39 Insuliini ja sen tehtävät
Valkuaisainehormoni Kuljettaa sokeria kudoksiin Säätelee energia-aineenvaihduntaa ja sokeritasapainoa Laskee verensokeria Tärkeä kasvulle ja lihaksille Elämälle välttämätön

40 Insuliinin puutteen oireet  hyperglykemian oireet
Jano, lisääntynyt juominen, yökastelu lapsilla mahdollista Lisääntynyt virtsaaminen, suuret virtsamäärät Väsymys, uupumus Laihtuminen, ruokahalun lisääntyminen Sekavuus Lopulta tajunnan häiriöt, jos ei hoideta kts. komplikaatiot (ketoasidoosi) Oireet kehittyvät muutaman päivän tai viikon kuluessa

41 DM 1 hoito Jatkuva elinikäinen insuliinihoito Perusinsuliini
Ateriainsuliini Ruokavalio Hiilihydraattien laskeminen Liikunta Verensokerin omaseuranta Lisä- ja liitännäissairauksien ennaltaehkäisy

42 DM hoidon kulmakivet Perusinsuliini
Hiilihydraattien määrän arviointi (ruokavalio, painonhallinta) Liikunnan määrän arviointi Ateriainsuliinin määrän arviointi, yksilöllisten ohjeiden ja verensokeriarvojen perusteella Verensokerin omaseuranta Alkoholin käytön välttäminen Verenpaineen seuranta ja hoito tarvittaessa Veren rasva-arvojen seuranta ja tavoitetasolla pitäminen Omasta terveydestä huolehtiminen (jalat, suu, silmät, …)

43 DM 1 lääkehoito Perusinsuliini, ns. pitkävaikutteinen insuliini
Korvaa aterioiden välistä ja yöllistä insuliinin eritystä Pitkävaikutteinen insuliini Vaikutus alkaa 1-2 h kuluttua pistämisestä Vaikutus voimakkaimmillaan 8-24 h pistämisestä Vaikutusaika n. 28 h

44 DM 1 lääkehoito Ateriainsuliini
Korvaa aterioiden aiheuttamaa lisäinsuliinin tarvetta Lyhyt- tai pikavaikutteinen insuliini Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään n. 30 min ennen ateriaa vaikutus alkaa puolessa tunnissa voimakkain vaikutus 1-3 h kuluttua pistämisestä Pikavaikutteinen insuliini pistetään välittömästi ennen ateriaa vaikutus alkaa 15 min kuluessa pistämisestä voimakkain vaikutus 1 h kuluttua pistämisestä vaikutusaika n. 2-3 h

45 Insuliinin imeytymistä ja vaikutusta säätelevät tekijät
Pistospaikka Levossa imeytyminen nopeampaa vatsan alueelta Pistostekniikka Tarkoitettu pistettäväksi ihonalaiseen rasvakudokseen

46 Insuliinin imeytymistä ja vaikutusta säätelevät tekijät
Lämpötila Lämpö nopeuttaa, kylmä hidastaa imeytymistä Liikunta Vilkastuttaa verenkiertoa, imeytyminen nopeutuu Pistospaikkojen kunto Kovettumat ja turvotus hidastavat imeytymistä Annoksen koko Pienen määrän vaikutusaika lyhyempi kuin suuren Päiväkohtaiset erot Vaihtelua imeytymisessä jopa 30% olosuhteista huolimatta

47 Insuliinihoidon toteuttaminen
Monipistoshoito Yksipistoshoito Insuliinipumppu Jokin muu yksilöllinen vaihtoehto

48 Insuliinin säilyttäminen
Avaamaton pakkaus viileässä (5-8 c), jää- tai viileäkaappi Ei saa jäätyä, jäätymisen jälkeen käyttökelvoton Käytössä olevat ampullit ja -kynät huoneen lämmössä Ei liikaa lämpöä, ei suoraa auringonvaloa Huomioitava pakkassäät ja hellepäivät!

49 DM 2 hoidon kulmakivet Ruokavalio Liikunta
Lääkehoito (tyypin 2 diabeteksessa tablettihoito ja joskus myös insuliini) Omahoidon ohjaus: verensokerin seuranta, lääkehoito, ruokavalio, liikunta, tupakointi, alkoholi, verenpaineen hoito, suun ja hampaiden hoito, jalkojen hoito, säännölliset silmälääkärin seurannat

50 DM sairastavan ruokavalio
Täysjyväviljaa (hiiva-, ohra-, kaura- ja ruisleipää ja puuroja, täysjyväpastaa, riisiä, …) Vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet ja juustot Vähärasvaista lihaa, broileria, kalaa, leikkelettä Hedelmiä ja marjoja Kasviksia (tuorepalat, raasteet, soseet), perunaa Rasiamargariinia tai kasvirasvalevitettä Välipalat

51 DM komplikaatiot ja liitännäisoireet
Hyperglykemia  ketoasidoosi  diabeettinen kooma Hypoglykemia  diabeettinen sokki

52 Insuliinin puutteen seuraukset
Kun insuliinin määrä vähenee ja tilanne jatkuu hoitamattomana Veren sokeripitoisuus (b-gluk) nousee, seuraa hyperglykemia (b-gluk > 7 mmol/l)→ Sokeria erittyy virtsaan (jos b-gluk > 10 mmol/l)→ Sokeri imee virtsaan vettä → Virtsamäärät kasvavat → Elimistö polttaa energiaksi rasva-aineita, vapautuu rasvahappoja, muuttuvat maksassa ketoaineiksi, joita alkaa erittyä virtsaan → Happomyrkytys eli ketoasidoosi, hengenvaara!!!

53 Insuliinin puutteen seuraukset: Ketoasidoosi eli happomyrkytys
On diabeteksen komplikaatio Liian korkea verensokeri, b-gluk > 20 mmol/l Syitä esim. tuore diabetes, insuliinipistoksen unohtuminen, muu sairaus esim. infektio Oireet: Jano, suun kuivuminen Laihtuminen Kuivuminen (iho, limakalvot) Väsymys, voimattomuus, uneliaisuus, sekavuus Pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut Punakka iho Asetonin haju hengityksessä, huokaileva hengitys, hyperventilaatio Syke ↑, verenpaine ↓ Tajunnan menetys

54 Ketoasidoosin hoito Verensokerin mittaus
Korjausinsuliini (pika) lääkärin määräyksen mukaisesti, vaikeissa tapauksissa insuliini-infuusio Nesteytyksestä huolehtiminen Jatkohoito vaikeusasteesta riippuen sairaalassa Seurannan ja lääkehoidon sekä muun hoidon uudelleen harkinta

55 Hypoglykemia Diabeteksen komplikaatio Verensokeri < 4 mmol/l
Syitä esim. välipalan unohtuminen, liian vähäinen syöminen, runsas liikunta, flunssa, infektio Oireet Nälän tunne Heikotus, huimaus, kalpeus, vapina, sydämen tykytys Kylmähikisyys Päänsärky, pahoinvointi Suun puutuminen, käsien ja jalkojen pistely Keskittymiskyvyn heikentyminen Näköhäiriöt, poikkeava käyttäytyminen

56 Hypoglykemian hoito Verensokerin mittaus
Annetaan nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, jos pystyy nielemään esim. Lasi tuoremehua Lasi maitoa Hedelmä 1 dl jäätelöä 4-6 palaa sokeria, tai esim.siripiri® Oireiden seuranta Tajuttomalle glucagon® -injektio s.c. tai i.m. ja tajunnan palattua hiilihydraatteja Tajuttoman suuhun ei mitään!!

57 DM liitännäissairaudet
Neuropatia Hermojen toimintahäiriö, tuntopuutokset, ruoansulatuselimistön ja virtsaelinten toimintahäiriöt Jalkaongelmat Retinopatia Silmänpohjamuutokset Nefropatia Munuaismuutokset, verenpaine↑ Lisää suurien verisuonien sairauksien riskiä Sepelvaltimotauti Aivoverenkiertohäiriöt Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (DM2)

58 DM sairastavan jalkojen hoito
Jalkojen päivittäinen vesipesu ja tarkastus Ihon kunto, hiertymät, känsät ym. Huolellinen kuivaus, etenkin varvasvälit Päivittäinen rasvaus Ei rasvaa varvasväleihin Kynsien hoito Leikataan suoraan, ei liian lyhyeksi Sopivien kenkien valinta Sopiva koko, materiaali ja malli Sopivien sukkien valinta Ei kiristäviä resoreja, hengittävät materiaalit, jotka pitävät jalat kuivina

59 DM sairastavan suun hoito
Hampaiden huolellinen puhdistaminen Oikeat välineet Oikea puhdistustapa Fluorihammastahnan käyttö Hammasvälien puhdistus langalla tai hammasväliharjalla Säännölliset hammaslääkärin tarkastukset Ksylitoli-tai fluorivalmisteiden käyttö aterioiden jälkeen Pyritään ehkäisemään suun alueen infektioita

60 Eli metabolinen oireyhtymä
MBO

61 Syyt, esiintyvyys ja seuraukset
Insuliiniresistenssi eli insuliini ei aiheuta normaalia vastetta elimistössä Perinnöllisiä ja ympäristöllisiä syytekijöitä taustalla Tyypin 2 diabeetikoista suurin osa sairastaa mbo:ää Insuliiniresistenssiä n 35 %.lla väestöstä Lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä jopa kolminkertaiseksi

62 MBO:n määritelmä Vyötärön ympärys ↑ Miehillä suurempi kuin 94 cm
Naisilla suurempi kuin 80 cm Lisäksi todetaan kaksi tai useampia muutoksia seuraavista: Veren triglyseridien määrä suurentunut Veren HDL-kolesterolin määrä pienentynyt Kohonnut verenpaine Häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, esim. DM

63 MBO:n lääkkeetön hoito
Elämäntapamuutokset: Painonhallinta, normaaliin painoindeksiin pyrkiminen  ruokavaliosuositukset Liikunnan lisääminen: kestävyysliikunta Tupakoimattomuus Alkoholin käytön välttäminen

64 MBO:n lääkehoidon tavoitteet
RR normalisointi Rasva-aineenvaihdunnan korjaaminen DM ehkäisy ja hoito