Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I - eriytyvä osuus (lastentarhanopettaja) Varhaispedagogiikka 3 op Kasvatustieteen perusopinnot SL 2017 HY/Lastentarhanopettajan.

Esitys aiheesta: "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I - eriytyvä osuus (lastentarhanopettaja) Varhaispedagogiikka 3 op Kasvatustieteen perusopinnot SL 2017 HY/Lastentarhanopettajan."— Esityksen transkriptio:

1 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I - eriytyvä osuus (lastentarhanopettaja) Varhaispedagogiikka 3 op Kasvatustieteen perusopinnot SL HY/Lastentarhanopettajan opintosuunta Leena Tahkokallio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

2 Kurssin tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Ymmärtää varhaiskasvatuksen osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Tutustuu oppimista ja opettamista koskeviin teorioihin ja niiden merkitykseen varhaiskasvatuksessa. Tutustuu varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen pedagogisiin velvoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Osaa havainnointien pohjalta tarkastella päiväkodissa tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta ympäristön, lapsiryhmän ohjauksen näkökulmista ja lastentarhanopettajan asiantuntijuuden kannalta. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Eeva-Leena Onnismaa

3 Opintojaksolla käsitellään
Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisia perusteita, oppimisen ja opettamisen kysymyksiä varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja. Lastentarhanopettajan ammattia ja asiantuntijuutta sekä päiväkodissa tehtävää yhteistyötä. Havainnointia, päiväkotiympäristön pedagogisia mahdollisuuksia ja haasteita sekä lapsiryhmän ohjausta. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

4 Kurssi 10 t luentoa: ja 23.9. 16 t ryhmäopetusta: ma 25.9., ke 27.9., ma ja ke Tentti: Luennot ja teos: Karila, K. &Lipponen, L. (2013). Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Tentti la tenttiaika klo Kaksi uusintatenttiä ovat keväällä, tammikuussa. Verkkotentti, esseetehtäviä. Yksi välitehtävä. Annetaan maanantaina 25.9.ja jättöpäivä Moodleen on su Asiaa käsitellään opetuksessa 9.10. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

5 Varhaiskasvatuksen historiaa Päivähoitojärjestelmän kehittyminen
Juuret: Lastentarhat Vuodesta 1917 kouluhallinnon alaisia. Vuonna 1924 sosiaaliministeriön alaisuuteen, osaksi lastensuojelulakia. Päivähoitolaki 1973. Päivähoito muovautui köyhäinhoidosta lastensuojelun kautta sosiaalipalveluksi. Päivähoitolakia on muovattu usein 40-vuotisen historiansa aikana. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

6 Päivähoitolain ja asetuksen reformiaaltoja (Alila ym. 2014)
1)1967 – 1972 Päivähoitolain syntyminen Loi säädöspohjan palvelujärjestelmän kehittymiselle. 2) – Subjektiivinen oikeus Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille 1990 ja kaikille alle kouluikäisten lasten vanhemmille 1996 Tarveharkinnasta subjektiiviseen oikeuteen. Kasvatustavoitekomitean mietintö 1980 ja kasvatustavoitepykälä lakiin 1983 edelsivät tätä vaihetta. Päivähoitohenkilöstön ja lasten lukumäärän määrittely suhdeluvun kautta 1992 – aikaisemmin ryhmän enimmäiskoko. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

7 Jatk. 3) Esiopetuksen rakentuminen osaksi perusopetusta
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. 4) Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Leena Tahkokallio

8 Varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliset tehtävät
Sosiaalipoliittinen tehtävä: Tukea muiden lapsi- ja perhepalvelujen kanssa yhteistyössä lapsiperheitä, myös tukitoimi lastensuojelulle. Perhepoliittinen tehtävä: Tukea perheen kanssa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Työvoimapoliittinen tehtävä: Tarjota vanhempien työssäolon ja opiskelun ajaksi lapsille turvallinen ympäristö. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

9 … Koulutuspoliittinen tehtävä Oikeus koulutukseen ja sivistykseen.
Jäänyt syrjään 30–40 vuodeksi. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

10 Lait ja asetukset muovaavat pedagogiikkaa
Varhaiskasvatuksen makrotaso: = Ilmiöitä, tekstejä, päätöksiä tai toimintaa, jotka ovat vaikutuksiltaan ajallisesti ja paikallisesti laajoja. (Ritzer 1990; Peltonen 2000; Mouzelis 1995.) Lait ja asetukset (Varhaiskasvatuslaki / /580 JA Perusopetuslaki /628) Varhaiskasvatuksen kansallinen ja ylikansallinen ohjaus (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, EU, OECD…) Työehtosopimukset (Lähinnä KVTES) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

11 Varhaiskasvatuslaki Lait ja asetukset:
Mitä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan? (Miten eroaa päivähoidosta?) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen tavoitteet? Kenelle varhaiskasvatus on tarkoitettu ja missä laajuudessa? Millaisilla reunaehdoilla ja millaisissa puitteissa varhaiskasvatusta järjestetään? Millaiset ovat kelpoisuusehdot varhaiskasvatuksen eri tehtäviin? Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

12 … Kansallinen ohjaus ja valvonta:
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), vuoden alusta alkaen. Opetushallitus (OPH) Aluehallintovirasto (AVI) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

13 … Lasten päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Aluehallintovirastolle (AVI) kuuluvat lasten päivähoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi päivähoidon ohjauksessa ja valvonnassa. (Varhaiskasvatuslaki 8 § ( /909) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

14 … Lisäksi Valvira ohjaa ja valvoo päivähoitoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii Valviran kanssa tulostavoiteasiakirjan päivähoitoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi sovittuaan tulostavoitteista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

15 … Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus. (Varhaiskasvatuslaki 9 § ( /580) Aikaisemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli vastaavassa roolissa päivähoidon osalta. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

16 … Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä Huom. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 = normiasiakirja samaan tapaan kuin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

17 … Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään
varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

18 … Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. (Varhaiskasvatuslaki 9 a § ( /580)) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

19 … Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, (perus)opetuksen sekä sosiali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

20 … Ylikansallinen arviointi ja ohjaus 1) Euroopan Unioni EU:ssa koulutuspolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, mutta EU myös ohjaa jäsenvaltioita esim. sopimuksilla. (esim. Bolognan sopimus) EU:n ohjaus perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sekä maakohtaisen edistymisen mittaamiseen sovituilla välineillä. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

21 EU:n tavoite 2020: 95% yli 4-vuotiaista varhaiskasvatuksessa
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

22 … 2) OECD (Organization for Economic Co-operation and Development)
OECD:n arvioinnit, suositukset ja indikaattoritukimukset. Yksi OECD:n viidestä koulutusindikaattorista mittaa varhaiskasvatukseen osallistumista eri maissa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

23 … Mikä lasketaan varhaiskasvatukseksi kv arvioinneissa?
Varhaiskasvatus tai esiopetus (ISCED 0): “the initial stage of organised instruction, designed primarily to introduce very young children to a school-like environment”. Eronteko ISCED:aan kuuluvan varhaiskasvatuksen ja muiden mahdollisten toimintamuotojen välillä perustuu ko. toimintamuodon koulutuksellisiin/kasvatuksellisiin (educational) ominaisuuksiin (educational properties). Perhepäivähoitoa ei lueta kv arvioinneissa varhaiskasvatukseksi. (Suomi poikkeaa tästä linjasta.) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

24 … ISCED 0 programmes include early childhood programmes that
are in a centre or are school-based; are designed to meet the educational and development needs of children; are typically designed for children at least 3 years old and not older than 6; have staff that are adequately trained (i.e. qualified) to provide an educational programme for the children. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

25 Suomi kansainvälisissä arvioinneissa
YK:n (2008) suosituksen mukaisesti 50 %:lla henkilökunnasta tulisi olla kolmannen asteen tutkinto – meillä alle 30 %. OECD (2012): lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavan kolmannen asteen tutkinnon tulee keskittyä lapsen varhaisvuosiin liittyvään osaamiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen koulutusten arviointiraportti (2013) toteaa yksiselitteisesti, että lastentarhanopettajan koulutus verrattuna muihin koulutuksiin sisältää eniten varhaiskasvatuksen tehtäviin valmistavia opintoja. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

26 … Työehtosopimukset (KVTES)
Palvelussuhteen ehdot, työaika, palkkaus yms. Huom. LTO:n ns. suunnitteluajan (n. 8 % viikkotyöajasta) käyttö on määritelty KVETES:issä. KVETES sitoo kuntatyönantajaa (useimmat päiväkodit ovat kunnallisia) ja kunnan palveluksessa olevia. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

27 Entäs mikrotason vaikuttaminen?
Varhaiskasvatuksen mikrotaso: Ilmiöitä, tekstejä, päätöksiä tai toimintaa, jotka ovat vaikutuksiltaan ajallisesti ja paikallisesti edellistä rajatumpia. (Ritzer 1990; Peltonen 2000; Mouzelis 1995.) Oman kunnan, kaupunginosan, alueen, päiväkodin jne. linjaukset, keskustelut, päätökset, käytännöt jne.  yksittäisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet? Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

28 Miksi uusi laki laadittiin?
Vanhat varhaiskasvatuslait: 0–6 -vuotiaiden lasten päivähoito: Laki lasten päivähoidosta (1973/36) Yli 40 v vanha laki oli laadittu erilaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Uudistustarve pitkään esillä – hidas etenemisvauhti ja viime vaiheen kiire leimasivat uudistusta. Kuusivuotiaiden esiopetus: Perusopetuslaki (1998/628). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

29 … Lakiuudistuksen vaiheita:
”Laki varhaiskasvatuksesta” (hallitusohjelma) vai ”päivähoitoa koskevien säädösten uudistaminen” (OKM:n toimeksianto työryhmälle) ”Kohti varhaiskasvatuslakia” (työryhmän muistio 2014) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

30 Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36 – 8.5.2015/580
1 § ( /580) Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. (---) Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

31 … Varhaiskasvatuksen tavoitteet 2 a §
1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

32 … 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

33 … 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

34 … 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

35 … Lasten määrät ja henkilöstö 5 §
Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a §:ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Henkilöstömitoituksesta voidaan säätää erikseen alle kolmevuotiaiden lasten sekä kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

36 Asetus lasten päivähoidosta
6 § Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. ( /1282) vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

37 … Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (7a § ja 7b § ( /580) Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

38 … (---) suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

39 … (---)suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

40 … Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon (---) suunnitelmaa laadittaessa. (---) suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. (---) suunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

41 … 7 b § ( /580) Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

42 … 11 § Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. ( /580) Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. ( /875) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

43 Lakimuutokset 2016 11 a § ( /108) (---) kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa (---) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

44 … (---) varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos (---) huoltajat (---) työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Em. tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista (---) huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

45 … Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. (---) huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. (---) kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää selvityksen esittämistä. (---) huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Edellä 1–4 momentissa tarkoitetun lapsen (---) huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää tämän pykälän mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiseen tukeen mainitussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

46 … (---) huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän §:n mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / /Leena Tahkokallio

47 … Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa (---) isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1–4 momentissa säädetyllä tavalla. Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua (---) huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio

48 … Kts. FINLEX Varhaiskasvatuslaki. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Leena Tahkokallio