Kognitiivinen psykologia

Esitys aiheesta: "Kognitiivinen psykologia"— Esityksen transkriptio:

1 Kognitiivinen psykologia
Ps 3 Ihminen ja tieto

2 1. Tietoinen tiedonkäsittely
Kognitio eli tiedonkäsittely Siihen kuuluvat: Aistiminen, havaitseminen ja tunnistaminen Tarkkaavaisuus Oppiminen ja muisti Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko Käsitteet ja kieli Luovuus, älykkyys ja muu taitava ajattelu Näistä kolmea viimeistä ei käsitellä tässä kurssissa 1. Tietoinen tiedonkäsittely

3 Etsi vastaukset kirjasta
Mitä tarkoittaa Ydintietoisuus Minätietoisuus Laajennettu tietoisuus Kenen tutkijan termejä ovat 1 ja 3? Lue s. 11 teksti ”ruumiin silmät”. Millaista olisi elää kuin tapauksen Christine? Mitä tarkoittaa split brain -potilas? Mikä on ”vasemman aivopuoliskon tulkki”? sensorinen deprivaatio? (Katsotaan siitä video) Etsi vastaukset kirjasta

4 Vastauksia 1. Ydintietoisuus Perustana on valvetila ja kokemus omasta kehosta. Tuntemukset omassa kehossa jakavat maailman itseen ja kaikkeen muuhun. 2. Minätietoisuus Oman kehon ja sen muuntuneiden tilojen välisestä jatkuvasta kartoituksesta syntyy minätietoisuus, eli tunne siitä, että itse on läsnä kehossaan ja edustaa sitä. 3. Laajennettu tietoisuus Perustuu muistiin. Tietoinen ajattelu ja muistelu tapahtuu työmuistissa. Reflektiivinen, pohtiva tietoisuus. 4. Kenen tutkijan termejä ovat 1 ja 3? Antonio Damasion 5. Lue s. 11 teksti ”ruumiin silmät”. Millaista olisi elää kuin tapauksen Christine? 6. Mitä tarkoittaa split brain -potilas? Aivokurkiainen, joka yhdistää vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa, on katkaistu. Vasen: kieli, puhe. Oikea: kielen ymmärtäminen, mutta puheen tuottaminen ei onnistu. 7. Mikä on ”vasemman aivopuoliskon tulkki”? Se tulkitsee ja selittää tietoisesti kaikkea, mitä meille tapahtuu ja mitä teemme. Jos ”tulkki” ei ymmärrä, mistä toimintamme johtuu, se keksii selityksiä. 8. sensorinen deprivaatio? Aistiärsytyksen puute.

5 Tietoisuuteen kuuluu:
Tietoinen Havaitseminen Ajatukset ja muistot Tarkkavaisuuden ohjaus Toiminnan ohjaus, suunnittelu ja tahdonalainen päätöksenteko Minätietoisuus ja kyky ymmärtää, että tarkkailee maailmaa eri tavalla kuin muut. Tietoisuuteen kuuluu:

6 Tietoisuus Tietoisuus syntyy aivojen eri osien yhteistyöstä.
Aivokuori on tärkeä alue tietoisuuden synnyssä. (esim. otsalohkoa tarvitaan mm. toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä harkinnassa.) Tehtävä 1. s. 15 Tietoisuus

7 Ainutlaatuinen ihminen?
Tekeekö tietoisuus meistä ihmisiä ts. onko eläimillä tietoisuutta? Ymmärtääkö eläin olevansa olemassa, olevansa yksilö? Miten minätietoisuutta tutkitaan? Ainutlaatuinen ihminen?

8 Koko leikkii kissan kanssa

9 Tiedonkäsittely On sekä tietoista että tiedostamatonta

10 2. Tiedostamaton tiedonkäsittely
Ikävät asiat torjutaan tiedostamattomaan (S. Freud) Minuus Freudin malli mielestä: Mitä tarkoittavat freudilaiset lipsahdukset? 2. Tiedostamaton tiedonkäsittely

11 Suurin osa tiedonkäsittelystä on automatisoitunutta.
Mitä hyötyä tästä on ihmiselle? Teht. s. 22

12 Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Sisältö: Biologinen näkökulma Evoluutio Geenit ja ympäristö Aivotutkimus Etiikka Tiedonkäsittelyn biologinen perusta

13 Ihmistä voidaan selittää kolmelta näkökannalta: psyykkinen, biologinen ja sosiaalinen. Olemme näiden kolmen summa. Biologiseen psykologiaan kuuluu mm. evoluutiopsykologia ja geenitutkimus. 3. Biologinen näkökulma

14 Geenien vaikutus riippuu siitä, milloin ja miten kauan geeni on aktiivisena.
S. 31 kaksostutkimus; katsotaan yhdessä. Geenit ja ympäristö

15 Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan esim
Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan esim. arvioidaan aivovaurioiden seurauksia. Aivoissa on toiminnallisia järjestelmiä, esim. puheen tuottamiseen tarvitaan mm. sanavarastoon, kielioppiin ja äänensävyihin liittyviä hermoverkkoja. Miten aivoja tutkitaan? Aivotutkimus

16 Vastatkaa kysymyksiin: Mitä mittaa. Minkä tutkimuksessa käytetään
Vastatkaa kysymyksiin: Mitä mittaa? Minkä tutkimuksessa käytetään? Onko tutkimustavalla jokin huono puoli? Tehkää neljässä ryhmässä, kirjoittakaa koneelle, kukin ryhmä omaan diaan. EEG PET MRI fMRI

17 1. EEG EEG eli aivosähkökäyrä on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen. Pään ihon pinnalle kiinnitettyjen elektrodien avulla mitataan sähköisen toiminnan vaihtelua eri puolilla aivokuorta. EEG:tä käytetään erityisesti epilepsian diagnosoimiseen. EEG on tarkka ajallisesti, mutta ei paikantamisessa. On helppokäyttöinen, ei kallis.

18 2. PET PET-kuvauksella eli positroniemissiotomografialla tehdään aivojen verenkierto näkyväksi Elimistöön ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta. Tietokoneella muodostetaan 3D-kuva radioaktiivisen aineen jakautumisesta elimistössä Käytetään esim. sairauksien, syöpätautien ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimisessa Sairaus voidaan havaita jo varhain, tutkimus on kivutonta Säteilyannos sama kuin röntgenissä Tutkimus on kallis (Suomen ainoa PET- kuvauslaite on TYKS:ssä) Tarkka paikantamisessa

19 3. MRI MRI:llä eli magneettikuvauksella voidaan tutkia aivojen toimintaa Mitataan vety-ytimien magneettikentässä säteilemää radiotaajuista signaalia Huonoja puolia Ennen kuvausta on selvitettävä potilaan kehossa olevat ferromagneettiset metallinkappaleet Kuvausta ei tehdä potilaille, joilla on sydämentahdistin tai defibrillaattori, koska tällaisten implanttien toiminta voi häiriintyä magneettikentän vaikutuksesta

20 4. fMRI Eli funktionaalinen MRI pystyy kuvamaan missä aivojen osissa on kulloinkin happea (jopa millien tarkkuudella) Happi on aivoissa siellä missä aivot ovat aktiivisia  laitteella seurataan aivoalueiden aktiivisuuden muutoksia eri tehtävissä

21 Mitkä seikat aiheuttavat eettisiä kysymyksiä psykologian tutkimuksissa?
S. 36 tehtävä 1. Etiikka

22 4. Hermosolu ja hermoverkot luku sisältää:
Hermosolun rakenne ja toiminta Välittäjäaine Hermoverkot 4. Hermosolu ja hermoverkot luku sisältää:

23 ”Tyhmä” hermosolu Aivoissa on n. 100 miljardia hermosolua.
Ne ovat ”vain” viestinviejiä. Viesti kulkee hermoissa sähkökemiallisesti. ”Tyhmä” hermosolu

24 Hermosolun rakenne ja toiminta tehtävä monisteella

25 Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi etenee aivoissa sähköisesti aksonia myöten seuraavaan hermosolun dendriittiin synapsin kautta. Hermosolujen tehtävänä on välittää viesti esim. aistinelimiltä eteenpäin tai pysäyttää se. Kaikki, mitä aistimme, siirtyy hermoverkkoja pitkin aivoihin niille alueille, jotka tätä aistimusta käsittelevät. Aistimus syntyy aivoissa. Hermoimpulssin nopeus myelinisoituneessa aksonissa on 100m/sekunnissa. Synapsissa viesti kulkee kemiallisten välittäjäaineitten avulla ja silloin nopeus on pienempi. Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

26 Kun hermoimpulssi tulee synapsiin, se vapauttaa synapsiraoissa olevaa kemiallista välittäjäainetta, mikä ylittää synapsiraon ja kiinnittyy vastaanottavan solun pinnassa olevaan reseptorimolekyyliin, johon se sopii kuin avain lukkoon. Monet riippuvuutta aiheuttavat aineet (tupakan nikotiini, huumeet tai alkoholi) toimivat juuri samoin kuin välittäjäaineet, ne sopivat suoraan ”oikeaan” reseptoriin. Välittäjäaine

27 Hermoverkot ovat tiettyihin toimintoihin erikoistuneita hermosolujen muodostamia verkostoja.
On olemassa esim. kasvojen tunnistamiseen erikoistuneita hermoverkkoja. Jos näihin hermoverkkoihin tulee vaurio, henkilö ei tunnista kenenkään kasvoja, ei edes omiaan(Prosopagnosia). Prosopagnosia aiheutuu yleensä oikean aivopuoliskon ohimolohkon vauriosta esimerkiksi aivoinfarktin tai -verenvuodon yhteydessä.  Prosopagnosian kaltaisia oireita esiintyy toisinaan myös kehityksellisissä neurologisissa häiriöissä, kuten Aspergerin oireyhtymässä (AS). Hermoverkot

28 tehtäviä Tehtävä 1 s. 46 + i) myeliinituppi ja j) hermoverkko
S. 47 tehtävä 7 Videon pätkä katsotaan, jos ehditään. tehtäviä

29 5. Hermoston rakenne ja toiminta sisältö:
Hermoston perusrakenne Lateralisaatio Aivokuori 5. Hermoston rakenne ja toiminta sisältö:

30

31 Aivot tehtäviä Isoaivot, pikkuaivot, aivorunko.
Etsi kirjasta näihin liittyvät tehtävät. Aivot tehtäviä

32 Ovat jakautuneet kahteen puoliskoon, hemisfääriin, joita yhdistää aivokurkiainen.
Kehittynyt tiedonkäsittely. Lähes kaikilla oikeakätisillä vasen aivopuolisko on erikoistunut kielellisiin tehtäviin. Isot aivot

33 Liikkeiden hienosäätö ja sujuvuus
Pikkuaivot

34 Lähettää autonomiselle hermostolle mm
Lähettää autonomiselle hermostolle mm. sydämen sykkeeseen ja hengitykseen liittyvät käskyt. Tähän kuuluu ns. aivoverkosto, joka vaikuttaa vireyteen ja nukahtamiseen. Selkäydin vastaa reflekseistä. Aivorunko

35 Aivokuori Cortex (korteksi) tarkoittaa aivokuorta.
Otsalohkon tehtävät: Etsi kirjasta: Päälaenlohkon tehtävät: Ohimolohkon tehtävät: Takaraivonlohkon tehtävät: Aivokuori

36 Otsalohko Motorinen aivokuori Liikkeiden ohjaus Puhe
Tarkkaavaisuuden ohjaus Toiminnan suunnittelu Itsehillintä Brocan alue- mikä merkitys? Työmuisti Otsalohko

37 Päälaenlohko Sijaitsee ihmisen tuntoaistia vastaava kartta kehosta.
Tarkkaavaisuuden ohjaaminen. Päälaenlohko

38 Ohimolohko Kuulo Kielen ymmärtäminen Hahmon tunnistaminen Muisti
Wernicken alue, vasemmassa ohimolohkossa Ohimolohko

39 Näkö Asioiden tunnistaminen Takaraivonlohko

40 Aivojen lateralisoituminen tarkoittaa, että oikealla ja vasemmalla aivopuoliskolla on selkeästi erilaisia tehtäviä. Tämä mahdollistaa myös aivojen rinnakkaisen tiedonkäsittelyn. Mikä on Brocan alueen merkitys ihmiselle? Entä Wernicken alueen merkitys? Mikä on afasia? Vasen aivopuolisko huomioi yksityiskohtia, oikea kokonaisuuksia. Lateralisaatio 1

41 Lateralisaatio 2. Brocan alue on tärkeä puheen tuottamisessa.
Wenicken alue puheen ymmärtämisessä. Oikea aivopuolisko ei pysty tuottamaan puhetta, vaikka sitä ymmärtääkin. Äänensävyjen ja vivahteitten tunnistamisessa se on tärkeä. Osalla vasenkätisistä tilanne on päinvastainen. Heidän oikea aivopuoliskonsa on kielellinen. Hermoradat risteytyvät siten, että vasemman käden hermot menevät oikeaan aivopuoliskoon ja päinvastoin. Koko näkökentän vasen puoli tulkitaan oikealla aivopuoliskolla ja oikea vasemmalla. Aivot toimivat kokonaisvaltaisesti.

42 Lateralisaatio

43 Limbinen järjestelmä Tärkeä tunteiden ja motivaation kannalta.
Siihen kuuluvat: (eri tutkijat ovat vähän erimielisiä) Talamus Hypotalamus Hippokampus Mantelitumake Hajukäämi Sijaitsevat (ainakin ) väliaivoissa ja isoissa aivoissa. Limbinen järjestelmä

44 Aivojen sisällä Selitä termit
Talamus Hypotalamus Mantelitumake Hippokampus Peilisolut Aivojen sisällä Selitä termit

45 Talamus Aivojen puhelinkeskus, joka välittää impulssit eri puolille aivoja. Hypotalamus Mittaa aivojen sokeri- (nälän tunne) ja suolapitoisuuksia. Säätelee hormonitoimintaa. Vireyden ja unen säätely. Mantelitumake (amygdala) Tunnekeskus. Tunteiden synty ja muistaminen. Hippokampus Tärkeä uusien, tietoisten muistikuvien luomisessa. (missä sairaudessa hippokampus alkaa tuhoutua?) Peilisolut Ihmisellä useilla aivoalueilla on peilisoluja. Kun liikumme tai näemme muiden liikkuvan, samat peilisolut aktivoituvat. Tämä on liitetty mm. empaattisuuteen. (tutkimuksessa on huomattu, että autisteilla onkin normaalit peilisolut)

46 Aivoalueet säätelevät toisiaan
Hippokampus ja otsalohko vaimentavat turhan säikähdyksen, joka on syntynyt mantelitumakkeessa. Mantelitumake hälyttää aivot; hypotalamus erittää stressihormoneja ja ihminen joutuu ”taistele tai pakene”-tilaan. Aivoalueet säätelevät toisiaan

47 sukupuolihormonit stressihormonit Hormonit (tehtävinä)

48 7. Hermoston kehitys ja plastisuus
Lukekaa itsenäisesti! Tärkeä! Hermoston varhaiskehitys ja järjestäytyminen Hermoston kehitys nuorilla ja vanhuksilla Plastisuus Myelinisoituminen 7. Hermoston kehitys ja plastisuus