15. Uskonto yhteiskunnassa

Esitys aiheesta: "15. Uskonto yhteiskunnassa"— Esityksen transkriptio:

1 15. Uskonto yhteiskunnassa
Ydinsisältö

2 Uskonnonvapaus Positiivinen uskonnonvapaus:
Oikeus tunnustaa uskontoa ja harjoittaa sitä Oikeus uskontokasvatukseen Negatiivinen uskonnonvapaus: Oikeus elää ilman uskontoa ja pysyä kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuolella Uskonnonvapaus koskee myös yhteisöjä: Kulttivapaus: oikeus järjestää uskonnollisia tilaisuuksia Oikeus päättää yhteisön asioista itse

3 Kolme mallia valtion ja uskonnon suhteista
Valtio on uskonnon suhteen puolueeton Eri uskonnoilla on tasavertaiset toimintaoikeudet. Kansalaisten vakaumus ei vaikuta oikeuksiin eikä velvollisuuksiin. Puolueettomuus voi olla myönteistä. Jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Enemmistön uskonnolla voi olla erityisasema. Esim. Pohjoismaat Puolueettomuus voi olla kielteistä. Uskonto on erotettu valtiosta. Esim. Ranska, Yhdysvallat, Turkki

4 Valtio suosii yhtä uskontoa
Uskonnolliset johtajat voivat olla valtion johdossa ja ajaa uskonnollisen valtion toteuttamista. Esim. Iran Israel on määritelty juutalaiseksi valtioksi. Silti uskonnonvapaus Juutalaisilla perhelaista määrää ortodoksijuutalaisten hallitsema rabbiininen oikeus. Kristityillä ja muslimeilla oma perheoikeus.

5 Valtio kieltää uskonnon
Yritetty monissa kommunistisissa maissa Esim. Neuvostoliitto ja Maon Kiina Johtajalle osoitettu kunnioitus voi saada uskonnollisia piirteitä. Vainojen jälkeen uskonnot ovat nopeasti elpyneet. Esim. Venäjä ja Kiina

6 Uskonto ja väkivalta Uskonnot ovat osallisina monissa poliittisissa konflikteissa. Uskonnolla voidaan pönkittää viholliskuvia esim. sodassa. Uskonnoilla perustellaan myös muita väkivallantekoja. Yhdysvalloissa fundamentalisti- kristityt tehneet iskuja aborttiklinikoille. Intiassa hindunationalistien tavoitteena hindulainen valtio  muslimien kotien ja moskeijoiden hävittäminen. Buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa syrjitään muslimeja. Islamilaiset terrori-iskut ovat kohdistuneet sekä muihin muslimeihin että toisuskoisiin. Väkivaltaa on myös uskonnollisten liikkeiden sisällä. Joukkoitsemurhat

7 Islamin piirissä jihadia tulkitaan monella tavalla.
Hengellinen taistelu Puolustussota Aseellinen hyökkäyssota Ääriliikkeet tulkitsevat jihadin aseelliseksi toiminnaksi = jihadismi. Jihadistisia ääriliikkeitä = islamilainen terrorismi: Al-Qaida Osama bin Laden iskut New Yorkiin ja Washingtoniin ISIS Sunni-islamilainen ääriliike, pyrkii islamilaisen valtion luomiseen. Erityisesti Irakissa ja Syyriassa Islamismi tarkoittaa pyrkimystä luoda Koraanin mukaista yhteiskuntaa. Usein liitetään väkivaltaan. Käytännössä suurin osa liikkeistä rauhanomaisia.