LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3,

Esitys aiheesta: "LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3,"— Esityksen transkriptio:

1 LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia
Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3, Erja Tuunainen 3, Jaakko Mononen1,2 1 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, 2 Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 3 Eläinten terveys ETT ry Johdanto Nykyaikainen käsitys eläinten hyvinvoinnista on moniulotteinen. Eläinyksilöiden hyvinvointi nähdään seurauksena hyvin monimutkaisesta eläinten ja niiden ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Tämään näkemyksen pohjalta yhteiseurooppalaisessa WelfareQuality® (WQ) -hankkeessa ( ) kehitettiin naudoille, sioille ja siipikarjalle hyvinvointimittaristot, jotka perustuvat aina kun mahdollista eläinperustaisiin mittareihin kasvuympäristön ja toimintatapojen arvioinnin sijaan. WQ®-mittaristoa on testattu useissa tutkimuksissa ja se on koettu liian työläytensä ja pitkän kestonsa (naudoille n. 4,5-8 h) takia hankalaksi käytettäväksi rutiinityökaluna. Niinpä Euroopassa on viriämässä runsaasti tutkimusta siitä, kuinka WQ® voitaisiin yhdistää muihin tilalle tehtäviin tarkastus- tai neuvontakäynteihin. Suomessa Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmän (Naseva) terveydenhuoltokäynnin tiedonkeruu noudattaa WQ®:ssa käytettyä eläinten hyvinvoinnin periaate- ja kriteerijakoa. Lisäksi Nasevassa käytetään osin samoja mittareita kuin WQ®:ssa. Naseva- käynnin kesto on kuitenkin maksimissaan vain kolme tuntia, ja sillä on suora neuvonnallinen tavoite. Hanke Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston hankkeen ”Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla lypsykarjatiloilla” (LETKA) päätavoitteena on selvittää, kuinka hyvin Naseva-käynnillä kerätyt tiedot antavat kokonaiskuvan lypsylehmien hyvinvoinnista, kun vertailukohtana käytetään kansainvälistä WQ®-arviointia. Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta 50 Nasevaan kuuluvaa tilaa lehmän pihattoja WQ®-arviointikäynti syksyn 2015 ja talven 2016 aikana Naseva-käynnin jälkeen Suomalaisilla lypsykarjatiloilla ei aiemmin ole kattavasti tehty tämän tyyppistä hyvinvointitutkimusta. Sikasektorilla vastaava kartoitus toteutettiin Helsingin yliopiston toimesta. Tutkimus oli osa elinkeinon sikojen hyvinvoinnin edistämisohjelmaa. Nyt toteutettava tutkimus luo pohjaa Nasevan jatkokehittämiselle ja sen käytölle hyvinvointi-indeksijärjestelmänä, jonka avulla myös suomalaisten lypsylehmien hyvinvoinnin tasosta ja sen kehittymisestä voidaan välittää tietoa kuluttajille. Tutkimustulokset ovat lisäksi vertailukelpoisia kansainvälisesti. Kuva: Lilli Frondelius/ Luke Maataloustieteen päivät 2016, , Helsinki