Suomen kustannuskilpailukyky

Esitys aiheesta: "Suomen kustannuskilpailukyky"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen kustannuskilpailukyky
Lauri Kajanoja Suomen kustannuskilpailukyky Luento, Helsingin yliopisto,

2 Suomen talous viime vuosina
Lauri Kajanoja

3 Suomen BKT supistunut Kuten tunnettua, Suomen talouden kehitys on pysynyt heikkona. Ennusteiden mukaan talouskasvu tulee lähivuosina olemaan Suomessa edelleen euroalueen keskiarvoa hitaampaa [kuvio]. Talouden heikkous on keskittynyt eniten vientiin ja tuotannollisiin investointeihin. Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja, ja talouskasvua painavat edelleen väestön ikääntyminen, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja Venäjän talousvaikeudet. [Kuvion ennusteet: Suomi: SP kesäkuu 2015] Euroalue: EKP syyskuu 2015] Lauri Kajanoja

4 Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna
Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008– Heikkouksia Teollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky heikentynyt Työikäisen väestön määrä alkanut supistua Venäjän talousvaikeudet Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Finanssi- ja rahapolitiikka voineet tukea Lauri Kajanoja

5 Viennin kehitys hyvin poikkeavaa
Vienti Kasvu on kuitenkin vielä haurasta. Suomen talouden akilleen kantapää on viennin heikko kehitys ja korkea pitkittyvä työttömyys . Viennin heikko kehitys on heijastunut myös teollisuustuotannon alavireisyyteen Vaikka euroalueen talous on elpynyt ja Suomen vienti sinne on kasvanut, on kokonaisuudessaan Suomen viennin kehitys ollut heikkoa. Tässä Suomi on poikennut useimmista muista euroalueen maista. Lauri Kajanoja

6 Viennin vaimeuden taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä
Lauri Kajanoja

7 Myös yksityiset tuotannolliset investoinnit poikkeuksellisen vaimeita Suomessa
Suomen Pankin asiantuntijoiden laatima raportti käsittelee tuotannollisten investointien viime vuosien kehitystä ja sen taustatekijöitä. Raportti keskittyy investointeihin euroalueella ja Suomessa. Erityishuomio annetaan rahoitusoloille investointien taustatekijänä. Tuotannolliset investoinnit ovat kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen olleet vaimeita laajasti kehittyneissä talouksissa, myös euroalueella. Suomessa kehitys on ollut erityisen heikkoa, eikä käännettä parempaan suuntaan ole vielä koettu – toisin kuin euroalueella keskimäärin. Lauri Kajanoja

8 Työllisten määrän muutos vuodesta 2008
Lauri Kajanoja

9 Työllisyys vähentynyt teollisuudessa laajasti
Lauri Kajanoja

10 Kustannuskilpailukyky
1. ”Reaalinen kilpailukyky” tai ”kasvukilpailukyky”: Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 2. Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon työllisyyden edellytysten näkökulmasta Lauri Kajanoja

11 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: Työkustannusten kehitys (suhteessa yritysten palkanmaksuvaraan) verrattuna kauppakumppanimaihin Lauri Kajanoja

12 Kustannustaso vaikuttaa vientiin
Lauri Kajanoja

13 Kustannuskilpailukyvyn mittarit (1)
Työkustannukset Työkustannukset henkeä kohti: Suomi jaettuna kauppakumppanimaiden painotetulla keskiarvolla Painot samat kuin kauppapainoisissa valuuttaindekseissä eli suunnilleen Suomen ulkomaankaupan maapainot Muunnettuina saman valuutan määräisiksi Mitataan muutoksia yli ajan Kehitykseen vaikuttavat muutokset työkustannuksissa sekä valuuttakursseissa Lauri Kajanoja

14 Kustannuskilpailukyvyn mittarit (2)
(Nimelliset) yksikkötyökustannukset Lasketaan samoin kuin edellä, mutta työkustannukset henkeä kohti jaetaan työn tuottavuudella Ekvivalentti: työkustannusten summa jaettuna tuotannon määrällä Reaaliset yksikkötyökustannukset = työn tulo-osuus = kannattavuuden käänteiden mittari Samoin kuin edellä, mutta työkustannusten summa jaettuna tuotannon arvolla Ehkä eniten käytetty mittari Lauri Kajanoja

15 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: avoin sektori tai koko talous
Talouden ulkoinen tasapaino näkyy suoraan talouden ”avoimella sektorilla” Avoin sektori ≈ tehdasteollisuus Kustannuskilpailukyvyn mittarit koskevat joko koko taloutta tai tehdasteollisuutta Lauri Kajanoja

16 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: tehdasteollisuus Miten mitata Suomen tapauksessa?
Lauri Kajanoja: Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen. Euro & talous 5/2012, Suomen Pankki. Lauri Kajanoja

17 Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset
Tehdasteollisuuden nimelliset suhteelliset yksikkötyökustannukset EI hyödyllinen mittari Suomessa, koska hintakehitys ollut hyvin poikkeavaa Tehdasteollisuuden reaaliset yksikkötyökustannukset ovat hyödyllinen mittari myös Suomen tapauksessa Niihin vaikuttavat Työkustannukset Tuotoksen arvo Välituotteiden hinnat Lauri Kajanoja

18 Tehdasteollisuuden nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset: Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin Lauri Kajanoja

19 Tehdasteollisuuden hintakehitys oli Suomessa poikkeuksellista
Lauri Kajanoja

20 Tehdasteollisuuden tuotannon arvo supistunut Suomessa, vaikka määrä kasvanut
Lauri Kajanoja

21 Elektroniikkateollisuudessa tuotannon määrä ylös osin siksi, että hinnat tilastoidaan “laatukorjattuina” Volyymi-indeksi ≡ Arvo / Hintaindeksi Lauri Kajanoja

22 Kansainvälinen vertailu kertoo samaa
tehdasteollisuudessa tehdasteollisuudessa Lauri Kajanoja

23 Suhteellisten hintojen muutoksen takia…
Ulkomaankaupan vaihtosuhde = vientihinnat / tuontihinnat Lauri Kajanoja

24 … myös koko talouden nimelliset yksikkö-työkustannukset harhaanjohtava mittari Suomen tapauksessa
Vaihtosuhteen heikkenemisen vaikutus kansantulon määrään henkeä kohti Lauri Kajanoja

25 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Mitkä muut mittarit toimivat Suomen tapauksessa?
Lauri Kajanoja

26 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: suljettu sektori (kotimarkkinatoimialat)
Suljettu sektori: nimellisten yksikkötyökustannusten kehitys suhteessa muihin maihin on hyödyllinen kustannuskilpailukyvyn mittari Reaaliset yksikkötyökustannukset (kannattavuus) harhaanjohtava mittari, kun tavoite on tarkastella talouden ulkoisen tasapainon edellytyksiä Jos kotimarkkinatoimialoilla hinnat ja palkat nousevat yhtä aikaa nopeasti, kannattavuus voi pysyä siellä ennallaan, vaikka talouden ulkoisen tasapainon edellytykset heikkenevät … koska avoin sektori joutuu maksamaan aiempaa enemmän ostamistaan kotimaisista välituotteista Lauri Kajanoja

27 Kustannuskilpailukyvyn hyödyllisiä mittareita Suomen tapauksessa
Työkustannusten muutos (suhteessa kehittyneiden kauppakumppanimaiden keskiarvoon) KYLLÄ Nimellisten yksikkötyökustannusten muutos (suhteessa…) Avoin sektori EI Suljettu sektori KYLLÄ Koko talous EI Reaalisten yksikkötyökustannusten muutos (suhteessa…) (eli kannattavuus eli työn tulo-osuus) Avoin sektori KYLLÄ Suljettu sektori EI Lauri Kajanoja

28 Työkustannukset nousseet verraten paljon
Lauri Kajanoja

29 Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus heikentynyt
Lauri Kajanoja

30 Tehdasteollisuuden kannattavuutta heikentänyt palkkakehitys suljetulla sektorilla
Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* Lauri Kajanoja

31 Kannattavuus suhteessa kauppakumppanimaihin
Lauri Kajanoja

32 Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarve
Lauri Kajanoja: Paljonko kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2015. Suomen kustannuskilpailukyky: lisää hyödyllisiä mittareita ja vastauksia kysymyksiin. Lauri Kajanoja

33 Miten arvioida kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarvetta?
Kilpailukyvyn mittarien muutokset jostain vertailuvuodesta eivät kerro paljon Kilpailukyvyn mittarien tasovertailut eivät kerro paljon Voidaan verrata kilpailukyvyn mittarien muutosta ulkoisen tasapainon mittarien muutokseen Lauri Kajanoja

34 Suhteelliset työkustannukset ja viennin markkinaosuus
Lauri Kajanoja

35 Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen
Tarve alentaa yksikkötyökustannuksia suhteessa kauppakumppaneihin n. 10–15 % Lisäisi vientiä ja työllisyyttä vientialoilla Parantaisi tulonmuodostusta ja sitä kautta kestävästi työllisyyden edellytyksiä myös kotimarkkinatuotannossa Maltilliset palkkaratkaisut kohentavat, mutta hitaasti Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon Kustannuskilpailukyky rahaliiton sisällä menestyksen edellytys Deflaation välttäminen rahaliiton laajuinen asia Kilpailukykysopimus parantaa merkittävästi, mutta ei vielä riitä Lauri Kajanoja

36 Kiitos! Lauri Kajanoja

37 Viennin kehitys historiallisen heikkoa
Suomen vienti supistunut poikkeuksel-lisen paljon Lauri Kajanoja

38 Investoinnit vähentyneet etenkin teollisuudessa
Lauri Kajanoja

39 Suhteelliset työkustannukset ja tehdasteollisuuden työllisyysosuus
Lauri Kajanoja

40 Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus ja työllisyysosuus
Lauri Kajanoja

41 Suhteelliset työkustannukset ja vaihtotase
Lauri Kajanoja

42 Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus ja vaihtotase
Lauri Kajanoja

43 Tehdasteollisuuden osuus työllisistä
Lauri Kajanoja

44 Vanhushuoltosuhde* Lauri Kajanoja