Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos"— Esityksen transkriptio:

1 III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Vahvojen sidosten ominaisuudet 12 Kovalenttinen sidos

2 12 Kovalenttinen sidos Keskustelun pohjaksi
Luettele tuntemiasi molekyylejä Miten molekyyli muodostuu? Mitä eroa on rakennekaavalla ja molekyylikaavalla? Mitä tarkoittaa vapaa elektronipari? Vetävätkö kaikki atomit elektroneja puoleensa yhtä voimakkaasti? 12 Kovalenttinen sidos

3 Kaksiatomisina molekyyleinä esiintyvät alkuaineet
Atomeista molekyyleiksi Jalokaasuja lukuun ottamatta epämetalliatomit muodostavat aina sidoksen toisen epämetalliatomin kanssa. Kaksiatomisina molekyyleinä esiintyvät alkuaineet H2 vety N2 typpi O2 happi F2 fluori Cl2 kloori Br2 bromi I2 jodi 12 Kovalenttinen sidos

4 Molekyyleissä on kovalenttinen sidos
Molekyyleissä atomeja sitoo yhteinen elektronipari, joka muodostaa vahvan kovalenttisen sidoksen. Kovalenttinen sidos muodostuu atomin uloimman kuoren parittomilla eli valenssielektroneilla. Atomi pyrkii oktettiin muodostaessaan sidoksia. Yhteinen elektronipari vetää sähköisesti puoleensa molempia sidokseen osallistuvia atomeja. 12 Kovalenttinen sidos

5 Vetymolekyylissä on yksi kovalenttinen sidos
Rakennetta, jossa valenssielektronit merkitään pisteillä, kutsutaan Lewis-rakenteeksi 12 Kovalenttinen sidos

6 Vain valenssielektronit osallistuvat sidoksen muodostukseen
Parilliset valenssielektronit muodostavat vapaan elektroniparin Parittomat valenssielektronit muodostavat sidoksen 12 Kovalenttinen sidos

7 Kovalenttinen sidos voi olla moninkertainen
Kovalenttinen sidos voi olla myös kaksoissidos Kovalenttinen sidos voi olla myös kolmoissidos Happimolekyyli O2 Typpimolekyyli N2 12 Kovalenttinen sidos

8 Kovalenttinen sidos voi muodostua eri atomien välille
Metaanimolekyyli muodostuu yhdestä hiiliatomista ja neljästä vetyatomista Kloorivetymolekyyli muodostuu yhdestä vetyatomista ja yhdestä klooriatomista 12 Kovalenttinen sidos

9 Esimerkki Miksi hiilidioksidimolekyylissä on kaksi kaksoissidosta hiilen ja hapen välillä? Ratkaisu: Hiilidioksidin kemiallinen kaava on CO2. Hiili kuuluu ryhmään 14, joten sillä on neljä valenssielektronia. Happi kuuluu 16. ryhmään ja se tarvitsee kaksi elektronia saadakseen uloimman kuorensa täyteen. Yksi hiiliatomi jakaa kaksi elektroniansa kummankin kahden happiatomin kanssa, jolloin kaikki kolme atomia saavat uloimmat kuorensa täyteen. 12 Kovalenttinen sidos

10 Poolisuus on molekyylin ominaisuus
Elektronegatiivisuus kuvaa aineen kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja kovalenttisessa sidoksessa 12 Kovalenttinen sidos

11 Kovalenttinen sidos voi muodostua eri atomien välille
Osittaisvaraukset Muodostuvat, kun elektronegatiivisempi atomi vetää yhteisen elektroniparin elektroneja voimakkaammin puoleensa kuin elektropositiivinen atomi Kloori on elektronegatiivisempi ja saa negatiivisen osittaisvarauksen Vety on elektropositiivisempi ja saa positiivisen osittaisvarauksen 12 Kovalenttinen sidos

12 Pooliset ja poolittomat molekyylit
Symmetriset molekyylit ovat poolittomia Alkuainemolekyylit ovat poolittomia Metaanimolekyyli on täydellinen tetraedri. Metaani on pooliton molekyyli Typpimolekyylissä N2 sidoselektronit ovat tasaisesti jakautuneet kummallekin typpiatomille Hiilidioksidimolekyyli on sauvamainen molekyyli. Hiilidioksidi on pooliton molekyyli 12 Kovalenttinen sidos

13 Pooliset ja poolittomat molekyylit
Epäsymmetriset molekyylit ovat poolisia Vesi on poolinen molekyyli Vedessä sidokset ovat suuntautuneet siten, että osittaisvaraukset eivät kumoudu 12 Kovalenttinen sidos


Lataa ppt "III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google