Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

YLÄKOULUN RUOTSIN OPPIMÄÄRÄN

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "YLÄKOULUN RUOTSIN OPPIMÄÄRÄN"— Esityksen transkriptio:

1 YLÄKOULUN RUOTSIN OPPIMÄÄRÄN
kalloon takominen la MTI

2 ruotsin 7-9 rakenteet 1. SUBSTANTIIVIT Monikkomuoto
Substantiivien taivutus 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivin taivutus predikatiivina ja attribuuttina Adjektiivien vertailu 3. LUKUSANAT 4. PRONOMINIT Kysymyssanat Pers.pron., Omistusmuodot, Objektimuodot, Indefiniittipron. 5. VERBIT Perusmuoto Apuverbi+ perusmuoto Att + perusmuoto Refleksiiviverbit Aikamuodot: Futuuri Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti 6. IMPERATIIVI = KÄSKYMUOTO 7. MAN-PASSIIVI 8. PREPOSITIOT 9. SANAJÄRJESTYS Päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys Sivulause

3 1. SUBSTANTIIVIT Monikkomuoto kaiken a ja o
1. deklinaatio människor: en-sukuiset, en människa a-päätteiset 2. deklinaatio finnar: en-sukuiset, en finne kaksitavuiset e-loppuiset svenskar: monet yksitavuiset en svensk tidningar: kaikki ing-loppuiset en tidning systrar: monet kaksitavuiset, en syster joiden lopussa painoton –el, -er, -en

4 1. SUBSTANTIIVIT Monikkomuoto kaiken a ja o
3. deklinaatio studenter: en-sukuiset, en student useampitavuiset, paino lopussa färger: en-sukuiset, joitakin en färg yksitavuisia städer: en-sukuiset, joitakin en stad yksitavuisia stadsbor: en-sukuiset, vokaaliloppuiset en stadsbo sana yksitavuinen bagerier: ett-sukuiset lainasanat ett bageri

5 1. SUBSTANTIIVIT Monikkomuoto kaiken a ja o
4. deklinaatio ställen: ett-sukuiset ett ställe vokaaliloppuiset 5. deklinaatio barn-: ett-sukuiset, useimmat ett barn konsonanttiloppuiset fönster-: ett-sukuiset, jotkut ett fönster –el, -er, -en- päätteiset studerande-: en-sukuiset, -are, -ande, -er- en studerande loppuiset henkilönnimet Socrative: 9lk substantiivin luku-deklinaatiot

6 1. SUBSTANTIIVIT Substantiivien taivutus
Substantiivin neljästä taivutusmuodosta en vecka veckan veckor veckorna 2 en kille killen killar killarna 3 en elev eleven elever eleverna 4 ett äpple äpplet äpplen äpplena 5 ett hus huset hus(-) husen 1. ja 3. ovat epämääräisiä (lyhyitä) muotoja (vrt. engl. a week, weeks) 2. ja 4. määräisiä (pitkiä) muotoja (vrt. engl. the week, the weeks) Suullinen paritehtävä A/B substantiivien taivutuksesta kaikissa neljässä muodossaan.

7 1. SUBSTANTIIVIT Substantiivien taivutus e
Valinta epämääräisen ja määräisen muodon välillä on joskus vaikeaa. Viestin välittymisen kannalta oikean määräysmuodon käyttö on jopa tärkeämpää kuin oikean suvun käyttö. Tutki lauseita. Milloin käytetään epämääräistä muotoa artikkelin kanssa ja ilman artikkelia? Milloin käytetään määräistä muotoa? Göran har köpt en bil. Bilen står därborta. Göran har glömt sitt körkort hos sin flickvän. Flickvännen har gått på gym. Hon tycker om sport. Göran har ingen nyckel till hennes bostad. Nu sitter han på busstationen och väntar på bussen. Han tar plånboken ur ryggsäcken och märker att han inte har några pengar kvar. Han kan inte ens dricka kaffe! Han sätter sig vid bordet och börjar läsa biologi. Han hinner läsa fem sidor när han hör en bekant röst: ”Vad gör du här?” Den här dagen glömmer Göran aldrig.

8 1. SUBSTANTIIVIT Epämääräinen vai määräinen muoto?
Epämääräistä muotoa käytetään kun substantiivi mainitaan ENSIMMÄISEN kerran. kun substantiivin ETEEN voi yksikössä lisätä sanan ’yksi’ tai ’eräs’. ilman artikkelia kun substantiivin edessä on omistussana (possessiivipronomini) tai muu epämääräisen muodon vaativa pronomini (någon, något, några - ingen, inget, inga). ilman artikkelia kun substantiivi on AINE- (esim. ruoka, juoma) tai ABSTRAKTISANA (tiede, taide, rakkaus, urheilu). kun monikollisen substantiivin edessä on esim. lukusana (två, tre, tjugofem) tai många.

9 1. SUBSTANTIIVIT Epämääräinen vai määräinen muoto?
Määräistä muotoa käytetään kun substantiivi mainitaan TOISEN kerran. kun substantiivi on tilanteesta johtuen tunnettu. kun substantiivin edessä on määräisen muodon vaativa pronomini (esim. den här, det här, de här).

10 1. SUBSTANTIIVIT Epämääräinen vai määräinen muoto?
Kolmion ylin taso: Kolmion ylimmän tason pronominien/artikkelisanojen kanssa tulee sekä adjektiivista että substantiivista pitkä muoto (eli kolmiossa + +). Keskitaso Kolmion keskitason pronominien/artikkelisanojen kanssa tulee adjektiivista pitkä muoto ja substantiivista lyhyt muoto (eli kolmiossa + - ) . Alataso Kolmion alimman tason pronominien/artikkelisanojen kanssa tulee sekä adjektiivista että substantiivista lyhyt muoto (eli kolmiossa - -). Socrative: 9lk substantiivien epämääräinen/määräinen muoto Edmodo: Täydennä annetut substantiivit oikeassa muodossa.

11 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien taivutus
Adjektiivit Normaalisti kolme muotoa: en ett yksikön määr./pitkä muoto/a-muoto/monikko fin fint fina stor stort stora Adjektiivilla liten (pieni) on neljä muotoa: liten, litet, lilla, små yksikön epäm. yksikön määr. monikon epäm. monikon määr. en liten katt den lilla katten små katter de små katterna ett litet hus det lilla huset små hus de små husen Osa adjektiiveista on taipumattomia: bra, extra, fel, gratis, lagom, öde, prima, stackars, kul…

12 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien taivutus
Predikatiivina eli määrittämässä substantiivia tavallisimmin vara tai bli verbin kanssa. Flickan är vacker och glad. Huset är stort och gult. Dagen blev solig. Köket blev färdigt i tid. Paritehtävä A/B adjektiivin taivutus predikatiivina.

13 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien taivutus
Attribuuttina eli substantiivin edessä määreenä:   en-sana ett -sana yks. epäm. en lång flicka ett fint hus yks. määr. den långa flickan det fina huset mon. epämäär. långa flickor fina hus mon. määr. de långa flickorna de fina husen

14 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien taivutus
Adjektiivi on genetiivin eli omistussanan jälkeen määräisessä/pitkässä eli ns. a-muodossa (+), kun taas substantiivi aina epämääräisessä/lyhyessä muodossa ( -). KESKITASO mitt fina hus våra gamla katter Lisas nya bil OBS! Egen (oma) on omistussanan ja possessiivipronominin jälkeen epämääräisessä /lyhyessä suvun ja luvun mukaisessa muodossa (-). min egen lägenhet Karins eget hus hans egna böcker Muutamia epäsäännöllisyyksiä adjektiivien taivutuksessa: ny nytt nya het hett heta hård hårt hårda kort kort korta gammalgammalt gamla glad glatt glada lat lättjefullt lata Paritehtävä A/B adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus. Socrative: rub1 adjektiivin taivutustehtävä.

15 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien vertailu
Jag är gladast av alla! Jag är gladare än du. Jag är lika glad som du.

16 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien vertailu
Vertailumuotojen muodostus Komparatiivi muodostetaan joko lisäämällä adjektiiviin taivutuspääte (katso ryhmät 1 ja 2) tai käyttämällä sanoja mera ja mest (katso ryhmä 4). Joillain adjektiiveilla on epäsäännölliset vertailumuodot (ryhmä 3). 1. Useimmiten komparatiivi muodostetaan päätteellä -are ja superlatiivi päätteellä -ast. glad gladare gladast (iloinen) fin finare finast (hieno) viktig viktigare viktigast (tärkeä) Painottoman lopputavun -e häviää kun adjektiiviin lisätään vertailupääte: enkel enklare enklast (yksinkertainen) Lyhyen vokaalin jälkeinen -m kahdentuu: dum dummare dummast (tyhmä)

17 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien vertailu
2. Joidenkin adjektiivien vertailumuotojen päätteet ovat -re ja -st. Päätteiden lisäksi adjektiivin vartalon vokaali muuttuu. låg lägre lägst (matala) ung yngre yngst (nuori) grov grövre grövst (karkea) lång längre längst (pitkä) Adjektiivissa hög vokaali ei muutu, vaan ö-äänne säilyy: hög högre högst (korkea) 3. Joidenkin adjektiivien vertailumuodot ovat epäsäännöllisiä eli ne on opeteltava ulkoa. god/bra bättre bäst (hyvä) liten mindre minst (pieni) ond värre värst (paha) dålig sämre sämst (huono) gammal äldre äldst (vanha) mycket mera mest (paljon) 4. Adjektiiveihin, joiden pääte on -e tai -isk, lisätään vertailupäätteiden sijaan sana mera (komparatiivi) tai mest (superlatiivi). Myös partisiippien (= verbeistä tehdyt adjektiivit) vertailumuodot muodostetaan tällä tavalla. öde mera öde mest öde (autio) typisk mera typisk mest typisk (tyypillinen) spännande mera spännande mest spännande (jännittävä) omtyckt -t -ta mera omtyckt -t -ta mest omtyckt -t –ta (pidetty) intressera/d -t -de mera intressera/d -t -de mest intressera/d -t -de (kiinnostunut)

18 2. ADJEKTIIVIT Adjektiivien vertailu
Komparatiivin käyttö Komparatiivia käytetään ns. normaalien adjektiivimuotojen tapaan sekä predikatiivina että attribuuttina. Min bil är snabbare än din. (predikatiivi) En snabbare bil har jag aldrig haft. (attribuutti) Päätteen avulla muodostettu komparatiivi on taipumaton, eli se on aina samassa muodossa: en sötare katt den sötare katten sötare katter de sötare katterna Jos komparatiivi on muodostettu mera-sanan avulla, adjektiivi taipuu normaalisti: en typisk flicka en mera typisk flicka den typiska flickan den mera typiska flickan typiska flickor mera typiska flickor de typiska flickorna de mera typiska flickorna Klikkaa ja opettele adjektiivin vertailumuotoja! https://peda.net/heinola/lyseonmaenkoulu/e-opin-oppikirjat/yl%C3%A4koulun-ruotsi22/ruotsi-7/adjektiivit/vertailu/quizlet-%C3%B6vningar Suullinen paritehtävä A/B komparatiivista.

19 3. LUKUSANAT Numeroita Perusluvut https://peda.net/heinola/lyseonmaenkoulu/e-opin-oppikirjat/yl%C3%A4koulun-ruotsi22/ruotsi-7/lukusanat/perusluvut/luonnos Klikkaa ja opettele lukusanoja: https://peda.net/heinola/lyseonmaenkoulu/e-opin-oppikirjat/yl%C3%A4koulun-ruotsi22/ruotsi-7/lukusanat/perusluvut/quizlet-%C3%B6vningar

20 4. PRONOMINIT Subjekti KUKA? MIKÄ?KETKÄ? Objekti KETÄ? MITÄ? KEITÄ?
Omistus KENEN? MINKÄ? KEIDEN? Refleksiivipronomini Kun tekeminen kohdistuu puhujaan itseensä. jag mig min-mitt-mina du dig din-ditt-dina han/hon honom/henne hans/hennes/sin-sitt-sina sig den/det dess/sin-sitt-sina vi oss vår-vårt-våra ni er er-ert-era de dem deras/sin-sitt-sina Edmodo: 9 lk Täydennä persoonapronominien oikeilla muodoilla.

21 4. PRONOMINIT vilken, någon, ingen
Alataso Kolmion alimman tason pronominien kanssa tulee sekä adjektiivista että substantiivista lyhyt muoto (eli kolmiossa - -). En fin bil (eräs) En sådan fin bil (sellainen) En annan fin bil (toinen) En likadan fin bil (samanlainen) Vad för en fin bil? (mikä) Vilken fin bil? (mikä) Hurdan fin bil? (millainen) Någon fin bil (joku) Ingen fin bil (ei mikään) Varje fin bil (jokainen) All kall mjölk (kaikki) Många fina bilar (monet) Få fina bilar (harvat) https://peda.net/heinola/lyseonmaenkoulu/e-opin-oppikirjat/yl%C3%A4koulun-ruotsi22/ruotsi-7/pronominit/man-rakenne

22 5. VERBIT Verbit kertovat, mitä joku tai jokin tekee. Ne ilmaisevat myös tapahtumista tai olemisesta. Verbin perusmuotoa kutsutaan infinitiiviksi. Se päättyy vokaaliin ja merkitään sanastoissa aina ensimmäisenä. Verbin perusmuotoa käytetään apuverbien kanssa. Ruotsin kielen apuverbit ovat få saada kan osata måste täytyä, kielteisenä behöver inte ei tarvitse ska aikoa vilja haluta Verbin vartalo saadaan, kun perusmuodosta poistetaan kirjain -a. Esim. köpa → köp Verbin vartaloon liitetään päätteet verbin taivutusryhmän mukaisesti. Taivutusryhmä kertoo, millä mallilla verbiä taivutetaan: chatta I → chattar, chattade, har/hade chattat ringa II → ringer, ringde, har/hade ringt köpa II → köper, köpte, har/hade köpt bo III → bor, bodde, har/hade bott vara IV → är, var, har/hade varit göra (ep.) → gör, gjorde, gjort Socrative: 9lk Valitse, minkä konjugaation mukaan verbi taipuu.

23 5. VERBIT Keskeistä aikamuodoista
Preesens kertoo, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu nyt. Se kertoo myös, mitä yleensä tapahtuu. Jag äter varje dag. Impefekti kertoo, mitä joku teki tai mitä tapahtui esimerkiksi viime viikolla tai eilen. Jag åt igår köttbullar. Perfekti kertoo, mitä joku on tehnyt tai mitä on tapahtunut. Jag har alltid ätit min mat. Pluskvamperfekti kertoo, mitä joku oli tehnyt tai mitä oli tapahtunut. Ifjol hade jag ätit för mycket mat. Futuuri kertoo tulevasta ajasta. Ruotsissa on neljä eri tapaa ilmaista tekeminen tulevaisuudessa. Niistä tavallisimmat ovat: preesens + ajanilmaus tulevaisuudessa: Han äter ikväll. apuverbi ska + perusmuoto: Han ska äta ikväll.. Refleksiiviverbit → refleksiiviverbit kertovat henkilöön itseensä kohdistuvasta tekemisestä. Muista taivuttaa myös refleksiivipronominia (mig, dig, sig, oss, er, sig) lauseen tekijän mukaan. minä otan aurinkoa = jag solar mig Käskymuotoa käytetään, kun halutaan kehoittaa tai käskeä. Kom hem! = Tule kotiin! Konditionaali kertoo jossittelusta. Päälauseessa käytetään apuverbiä skulle ja verbin perusmuotoa. Jos-sivulauseessa käytetään verbin menneen ajan muotoa eli imperfektiä. Jag skulle komma, om jag hade tid. = Tulisin, jos minulla olisi aikaa. Edmodo: 9lk Täydennä verbit lauseisiin sopivassa aikamuodossa. Edmodo: 9lk att+infinitiivi vai infinitiivi ilman att-sanaa Edmodo: 9 lk konditionaali

24 6. IMPERATIIVI = KÄSKYMUOTO
Muodostus: Käskymuotoon jää infinitiivin –a, jos preesensin pääte –ar ( I-ryhmän verbit). Muutoin käskymuoto on sama kuin verbin vartalo. I stann/a __________ hemma om du är sjuk! Pysy II rök/a __________ inte! Tupakoi III tro __________ på mig! Usko IV ät/a __________ vitlök och Syö drick/a __________ varmt te! juo OBS! jos vartalon pääte on mm, toinen m pois: II glömm/a __________ inte nycklarna! Unohda IV komm/a __________ genast! Tule jos –r kuuluu verbin vartaloon, se säilyy: II kör/a __________ sakta! Aja Käyttö: Kun käsketään yksikön ja monikon 2. persoonaa: sinä, te OBS! Ole kiltti! = ____________________ lukumäärä! Olkaa kilttejä! = ____________________ Klikkaa ja harjoittele käskymyotoja kuuntelemalla, toistamalla ja kirjoittamalla! Suullinen paritehtävä A/B käskymuodoista.

25 7. MAN-PASSIIVI Pronominia man käytetään, kun ei haluta kertoa tarkasti, kuka tai ketkä tekevät jotain. Asioista puhutaan yleisellä tasolla. Man får skaffa mopedkort när man är 15 år. Mopokortin saa hankkia 15-vuotiaana. Man är myndig när man är 18 år. Kun on 18-vuotias, on täysi-ikäinen. Tutki yllä olevia esimerkkilauseita ja valitse oikea vaihtoehto. Man-pronominin jälkeen lauseessa tulee: a) ihmiseen viittaava sana b) verbi Man-pronomini suomennetaan aina erillisellä sanalla. a) pitää paikkaansa b) ei pidä paikkaansa Lause, jossa on man-pronomini, on aktiivilause. Se vastaa suomen kielessä passiivia. Englannin kielessä samalla tavalla "käyttäytyy" pronomini: a) I b) you c) he / she

26 8. PREPOSITIOT Prepositio on lyhyt sana, joka yhdessä toisen sanan kanssa ilmaisee aikaa tai paikkaa. Pre- merkitsee edessä ja positio paikkaa. Prepositio ei taivu, vaan on aina saman näköinen. Prepositio esiintyy monesti substantiivin tai pronominin edessä. Substantiivi on tällöin usein pitkässä muodossa. Esimerkiksi: Katten sover på bordet. Kissa nukkuu pöydällä, pöydän päällä. Jag talar med Eva. Puhun Evan kanssa. Klikkaa ja kuuntele, toista ja täydennä paikan prepositioita: Edmodo: 9lk prepositioharjoitus

27 9. SANAJÄRJESTYS Päälauseen sanajärjestys (PL:n SJ)
Päälauseella voi ruotsin kielessä olla joko suora tai käänteinen sanajärjestys. Termeillä suora ja käänteinen viitataan subjektin ja verbin keskinäiseen järjestykseen:

28 9. SANAJÄRJESTYS Päälauseen sanajärjestys (PL:n SJ)
Seuraavasta taulukosta ilmenee suoran päälauseen koko sanajärjestys: subjekti 1. verbi liikkuva määre/ kieltosana 2. verbi objekti/ predikatiivi tapa paikka aika Jag köpte en ny cykel idag Min gamla cykel har gått sönder. ska inte åka med tåg till Helsingfors i morgon

29 9. SANAJÄRJESTYS Päälauseen sanajärjestys (PL:n SJ)
Lausetta ei aina tarvitse, eikä ole tyylillisesti järkevääkään, aloittaa subjektilla. Silloin kun lause alkaa jollakin muulla kuin subjektilla, on sanajärjestys käänteinen (verbi + subjekti). Aloittava lauseen- jäsen 1. verbi subjekti liikkuva määre/ kieltosana 2. verbi objekti/ predikatiivi tapa paikka aika Idag köpte jag en ny cykel . Var är Kalle? Eftersom jag inte har så mycket pengar kan vi inte åka till Helsing- fors.

30 9. SANAJÄRJESTYS Sivulauseen sanajärjestys (SL:n SJ)
Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet Konjuktiot ovat pieniä sanoja, joiden tehtävänä on sitoa lauseita yhteen. Alistuskonjunktiot aloittavat useimmiten sivulauseen. att että innan ennen kuin för att jotta förrän (+inte) ennen kuin när kun sedan sen jälkeen kuin eftersom koska trots att siitä huolimatta että då koska, kun därför att siksi että om jos medan sillä aikaa kun fast vaikka tills kunnes även om vaikkakin, joskin

31 9. SANAJÄRJESTYS Sivulauseen sanajärjestys (SL:n SJ) KON+SU+KIE+PRE
Päälause Konjunktio Subjekti Liikkuva määre Predikaatti Objekti/ Predikatiivi Adverbiaali Jag vet att Pelle inte kan spela gitarr. Pelle kommer i morgon även om han också har mycket att göra på jobbet. Ring mig innan du åker! Hej! Jag kan inte komma in förrän kommer och öppnar dörren. Edmodo: SJ-tehtävä, valitse oikea vaihtoehto. Paritehtävät sanajärjestyksestä A/B. Edmodo: 9lk PL:n SJ täydennä Edmodo: 9lk SL:n SJ kirjoita oikein

32 9. SANAJÄRJESTYS Prezi-esitys päälauseen sanajärjestyksestä: https://prezi.com/cvqz0ydpueg8/min-grej-paalauseen-sanajarjestys/?utm_campaign=share&utm_medium=copy Prezi-esitys kysymyksen sanajärjestyksestä: https://prezi.com/8el62flssix4/min-grej-sanajarjestys-kysymyksessa/?utm_campaign=share&utm_medium=copy Kysymyssanojen harjoittelua quizletillä:


Lataa ppt "YLÄKOULUN RUOTSIN OPPIMÄÄRÄN"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google