POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT

Esitys aiheesta: "POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT"— Esityksen transkriptio:

1 POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT
- ERÄMAISEN LUONNON JA IHMISEN RINNAKKAISELOA ITÄISIMMÄSSÄ SUOMESSA Teksti: Susanna Ojala ja Veli Lyytikäinen Piirrokset: Hannu Hokkanen Kansikuva: Ilveksen lumijäljet, Matti Pihlatie

2 …jotta ymmärtäisimme muitakin kuin söpöjä ja pehmoisia eläimiä…
MIKSI SUURPEDOT PUHUTTAVAT? PAHAA SUTTA KEN PELKÄISI? VAI EI PELKÄISI? MIKSI NIITÄ ON TÄÄLLÄ SUOMESSA? …jotta ymmärtäisimme muitakin kuin söpöjä ja pehmoisia eläimiä… SUURPEDOT JA IHMISET - KILPAILEMMEKO SAMAN RUOKAPÖYDÄN ANTIMISTA? PETO-ONGELMIA VAI ONGELMAPETOJA?

3 Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja
Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Venäjälle

4 Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen
Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Pohjois-Euroopasta Suurpedot kävivät karjan kimppuun Alkoi kiivas metsästys ja tapporahan maksu 1900-luvun puolivälissä suurpetokannat ovat elpyneet Pohjoismaissa

5 • Susia n. 150 • Ahmoja 120-140 • Saimaannorppia 230-250
Suomen suurpedot Susi, karhu, ahma ja ilves ovat kuuluneet Suomen luontoon vuosisatojen ajan Suurpedot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa ja alkuperäistä eläimistöä Ennakkoluulojen vuoksi petoeläimiä ei haluta lähiseudulle elelemään Susia ja ahmoja on Suomessa määrällisesti vähemmän kuin saimaannorppia • Susia n • Ahmoja • Saimaannorppia

6 Ahma (Gulo gulo) Kuva: Ari Komulainen

7 Esiintyminen Elää vain pohjoisella pallonpuoliskolla
Ahmojen määrät vähentyneet vuodesta vuoteen 1998 Suomessa yksilöä, joista Pohjois- Karjalassa n. 20 Erittäin uhanalainen

8 Tuntomerkit Pieni pää suhteessa muuhun kehoon Tukeva kaula ja niska
Yleisväri tummanruskea Kyljissä usein raitamai- nen, vaaleampi, väritys 50 cm korkea, pituus vajaa metri Paino: 8-25 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen

9 Elinkierto Lisääntyy joka toinen vuosi, poikasia syntyy 2-4
Poikaset syntyvät talvella lumipesään Poikaset ovat emon kanssa syksyyn asti, jonka jälkeen ne itsenäistyvät Ahma on vain lisääntymisaikaan tekemisissä toisten ahmojen kanssa, muuten yksineläjä Hyvin laaja elinpiiri Voi elää luonnossa noin vuotiaaksi

10 Ravinto Pääasiassa raadonsyöjä
Saalistaa itse pieniä hirvieläimiä: peuroja ja poroja Muuta ravintoa: pikkunisäkkäät, sammakot, jänikset, linnut, kasvisravinto ja marjat Riippuvainen muiden petojen jättämistä haaskoista

11 Ilves (Lynx lynx) Kuva: Matti Pihlatie (Ähtärin eläinpuisto)

12 Esiintyminen Ilveskanta runsastunut
Suomessa ilves esiintyy koko maassa Tihein kanta itäisessä Suomessa Vuoden 2003 lopulla Suomessa oli n. 920 ja Pohjois-Karjalassa n. 185 ilvestä

13 Tuntomerkit Turkki kellanruskea, talvella harmahtava, mustien tai ruskeiden täplien ja juovien kirjoma Tupsukorvat, leukaparta ja töpöhäntä Paino noin 20 kiloa, uros kookkaampi kuin naaras 60-75 cm korkea, cm pitkä Kuva: Matti Pihlatie 7-9 cm n. 12 cm Lumijälki

14 Elinkierto Etsivät parittelukumppanin helmi-maaliskuussa, muuten yksineläjä Synnyttää 1-5 pentua, pentukuolleisuus suuri Pennut riippuvaisia emosta noin vuoden ajan Elinpiiri km2, vaihtelee ravintotilanteen mukaan Hämäräaktiivinen, voi kulkea yössä jopa 20 kilometriä Ilves elää vuotiaaksi

15 Ravinto Pyyntitaktiikka: hiipii, vaani ja hyökkää - ei lähde takaa-ajoon Jänikset, rusakot, valkohäntäpeura, metsäkauris Lisäksi jyrsijät, poro, kettu, linnut Kuva: Heikki Kokkonen

16 Susi (Canis lupus) Kuva: Seppo Ronkainen

17 Esiintyminen Sudet hävitettiin Pohjois-maista lähes kokonaan 1900-luvun alussa Kanta on runsastunut Venäjältä Suomeen liik-kuneiden susien ansiosta Susikanta Suomessa vähintään 150, josta Pohjois-Karjalassa n. 70 vuoden 2003 lopulla

18 Tuntomerkit Muistuttaa koiraa
Väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vaaleaan Suuret tassut, sopeutuneet pehmeässä lumessa käyntiin 70-90 cm korkea, cm pitkä Painaa kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Suden takatassu Ison koiran takajalan jälki 6-10 cm 9-10 cm

19 Elintavat Elämä perustuu laumaelämään
Laumaa johtaa johtaja- eli alfa-pari Kiima-aika helmi-maaliskuussa Vain johtajapari lisääntyy, pentuja 3-6 Muut lauman jäsenet ovat yleensä johtajaparin jälkeläisiä Lauman jäsenillä tarkka arvojärjestys, nuorimmat sudet arvojärjestyksessä alimpina Sudet voivat elää luonnossa vuotiaiksi

20 Kuva: Seppo Ronkainen

21 Kuva: Seppo Ronkainen

22 Ravinto Lauma saalistaa suuria sorkkaeläimiä: hirviä, valkohäntäpeuroja ja poroja Muu ravintovalikoima: myyrät, sopulit, jänikset, linnut ja majava Kasvinravintoa susi käyttää edistämään ruuansulatusta Yksinäinen susi ei yleensä pysty kaatamaan hirveä Susi tarvitsee keskimäärin 5 kiloa lihaa (sis. karvat ja luut) päivässä

23 Kuva: Seppo Ronkainen

24 Karhu (Ursus arctos) Kuva: Seppo Ronkainen

25 Esiintyminen Suomen kansalliseläin
Karhukannat vähenivät 1900-luvun alussa metsästyksen johdosta Karhujen määrät kasvaneet Pohjoismaissa 1990-luvun jälkeen Karhuja on 800 yksilöä, joista Pohjois-Karjalassa v lopulla

26 Tuntomerkit Väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan
Naaras painaa , uroskarhu kiloa Ruumiin pituus , hartiakorkeus cm Pohjois-Karjalassa metsästyssaaliiksi saatujen naaraskarhujen keskipaino noin 170 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Vasen takajalka Vasen etujalka 25-28 cm n. 15 cm 26

27 Elinkierto Kiima-aika touko-heinäkuussa
Viivästynyt sikiönkehitys: pennut syntyvät talvipesään tammi-helmikuussa Jälkeläiset seuraavat emoaan seuraavaan kesään asti Talviuni syys-lokakuulta huhti-toukokuulle, jonka aikana karhu ei syö tai juo ja sen elintoiminnot hidastuvat Voivat elää luonnossa noin 30-vuotiaiksi

28 Ravinto Kaikkiruokainen
Kasvis- ja eläinravinnon suhde vaihtelee yksilöiden ja vuodenajan mukaan Lihalla suuri merkitys keväällä, saalistaa suuria sorkkaeläimiä Muu ravinto: kalat, muurahaiset ja muut hyönteiset, haaskat, juuret ja heinäkasvien oraat Syksyllä viljan ja marjojen osuus ruokavalikoimassa korostuu

29 Ihminen ja suurpedot Kuva: Ilari Uotila Kuva: Seppo Ronkainen

30 Suurpedot ja hallinto Kansainväliset sopimukset
Kansallinen lainsäädäntö

31 Kansainväliset sitoumukset
Euroopan unionin luontodirektiivi Pyrkii turvaamaan harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien säilymisen yhteisön alueella Ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin Susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu ja ilves koko maassa kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin

32 Kansainväliset sitoumukset
Biodiversiteettisopimus Painottaa luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua Kaikissa yhteiskunnan sektoreiden toiminnassa Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla

33 Kansainväliset sitoumukset
Bernin sopimus Luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkannat tulee pitää tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit)

34 Kansainväliset sitoumukset
Cites-sopimus Säädellään maailmanlaajuisesti uhanalaisilla eliölajeilla käytävää kauppaa

35 Kansallinen lainsäädäntö
Metsästyslaki ja -asetus Suurpedot rauhoitettuja riistaeläimiä Metsästysasioiden valvonta ja ylin johto kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle Luonnon käyttömuotona metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle Metsästystä harjoitettaessa on huolehdittava, ettei riistaeläinkannat sen johdosta häviä tai vaarannu

36 Kansallinen lainsäädäntö
Luonnonsuojelulaki ja –asetus Eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen Ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta, jotta sen pohjalta voidaan arvioida eliölajien suojelutaso 36

37 Rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa
Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei ole ongelmatonta Suurpetojen aiheuttamat vahingot kotieläimille Epämääräiset mielikuvat pedoista aiheuttavat pelkoa ja vihaa suurpetoja kohtaan 37

38 Ihminen ja susi Susi on arka eläin, se väistää ihmistä yleensä jo kaukaa Keräilijä-metsästäjät käyttivät sutta apuna metsästyksessä - karjanpidon myötä sutta alettiin pitää vaarallisena Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon luvulla 38

39 1880-luvulla tapahtui suden aiheuttamia lapsisurmia
Surmat aiheutti oletettavasti vanha, heikkokuntoinen tai vesikauhuinen yksilö tai koirasusi Ihmiselle suden vaarallisuus erittäin pieni - susi on arka ja pelkää ihmistä Raivotautiset sudet ovat muualla maailmassa hyökänneet ihmistä kohti 39

40 52 % suomalaisista suhtautuu susiin myönteisesti
Ei ole päässyt Ison Pahan Suden maineestaan Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaa median luoma vääristynyt kuva Ravinnon hankinnan taustalla pedoilla, kuten muillakin eläimillä, pyrkimys selviytyä luonnossa ja jatkaa sukua 40

41 Susi ja kotieläinvahingot
Lammasaitauksiin kohdistuneet hyökkäykset ja useiden lampaiden saalistus johtuu susien normaalien saalistustoiminnoista Pakenevat lampaat laukaisevat susissa saalistusvietit Häirikkösudet tulee poistaa - ne ovat menettäneet ihmisarkuutensa 41

42 Vahingot satunnaisia Kaikki sudet eivät ole haitaksi lampaille, eräs susilauma eli lammasaitauksen läheisyydessä häiritsemättä lampaita Vuosittain menetetään 2-40 lammasta suurpedoille Pohjois-Karjalassa, suurin osa suden tappamina Kuva:Juha Kuittinen 42

43 Susi ja koiravahingot Vuosittain 5-24 Pohjois-Karjalan alueella
Kuva: Seppo Ronkainen Vuosittain 5-24 Pohjois-Karjalan alueella Sudet hyökkäävät piha- ja metsästyskoirien kimppuun Joko ravinnon hankintaa tai reviirin puolustamista Tekijänä yleensä yksinäinen susi 43

44 Ihminen ja karhu Karhua ei pelätä samalla tavalla kuin sutta
Ihminen kohtaa suuremmalla todennäköisyydellä karhun kuin suden Karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja pakenee Yksi karhun aiheuttama kuolemantapaus v. 1998 Vaaratilanne, jos ihminen joutuu emon ja pentujen väliin 44 44

45 Karhu ja kotieläinvahingot
Ravinnon houkuttelemat karhut voivat tottua ihmisen hajuun Karhut rikkovat mehiläispesiä tai syövät kauroja Pohjois-Karjalassa karhu tappaa vuosittain 1-2 lammasta tai nautaa 45 45

46 Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy
Koirille teräsverkkoaitaus Sähköpaimenaidat Karkoittimet Metsästysalueen tutkiminen Paimenkoirat? Pippuriliivit Ympäristötietoisuuden lisääminen Kuva: Ilari Uotila

47 Kuva: Ilari Uotila

48 Kuva: Seppo Ronkainen

49 Kuva: Juho Kotanen

50 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
Kiittää seurastanne!!