4 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä

Esitys aiheesta: "4 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä"— Esityksen transkriptio:

1 4 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä
M&T luku 7

2 Vaihdannasta vielä Repetitio mater studiorum est
Erikoistuminen siihen, missä suhteellisesti pienin vaihtoehtoiskustannus ei siis absoluuttisesti oma pienin vaihtoehtoiskustannus, vaan verrattuna muihin. Vaihdantaan silloin, kun saa vaihdossa edullisemmin eli omaa vaihtoehtoiskustannusta halvemmalla markkinoilta tuotteen: A. Smith ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy.”

3 Kysyntä, tarjonta ja tasapaino
Kysyntä on maksuhalukkuutta eli rajahyötyä tuotteesta Rajahyöty = lisäyksikön tuottama hyöty Tarjonta määräytyy yrityksen rajakustannuksista Rajakustannus = paljonko lisäyksikön tuottaminen maksaa Tasapaino markkinoilla tarjonta = kysyntä eli rajahyöty = rajakustannus Muutosten vaikutus tasapainoon, kysyntä/tarjontakäyrän liikkuminen

4 Jousto – kuinka muuttuja reagoi muutokseen
Kysynnän hintajousto: kuinka voimakkaasti kysyntä reagoi hinnan muutokseen. ”kuinka jyrkkä kysyntäkäyrä on – E tai I” Elasticity, e = (ΔQ/Q)/(ΔP/P) e = (ΔQ/(Q1+Q2)/2)/(ΔP/ (P1+P2)/2) keskipistemenetelmä

5 Figure 1 The Price Elasticity of Demand
(a) Täysin joustamatonta e=0 € 5 4 Määrä Kysyntä 100 Hinnan nousu… ei muuta kysyntää lainkaan. Hinta (b) Joustamaton kysyntä , -1<e<0 Määrä € 5 90 Kysyntä 22% nousu hinnassa Hinta Johtaa 11% vähennykseen kysynnässä. 4 100 (d) Joustavaa , kun e>1 kysyntä määrä 4 100 hinta € 5 50 22 % hinnan nousu… Johtaa 67% vähennykseen kysynnässä. Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Johtaa 22% vähennykseen kysynnässä (c) Yksikköjoustavaa, e=1 Määrä 4 100 Hinta € 5 80 22% nousu Hinnassa… Kysyntä (e) Täysyin joustavaa, e=∞ Määrä Hinta € 4 Demand 2. Hinnalla 4 €, kuluttajat kysyvät minkätahansa määrään Hinnalla p>4 ei ole kysyntää 3.Hinnalla alle 4€, kysyntä on ääretöntä.

6 Joustava kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.4 )
Hinta Price Hinnan nousu 4€ 5€ … … johtaa kokonaistulojen vähenemiseen 200€ 100€ €5 20 Kysyntä Kysyntä Tuotto = €100 €4 50 Tuotto = €200 Määrä Määrä Jos kysyntä on joustava, hinnan nousu laskee kokonaistuloja Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

7 Joustamaton kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.3 )
Figure 3 How Total Revenue Changes When Price Changes: Inelastic Demand Joustamaton kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.3 ) Hinta Hinta Hinnan nousu 1€ 3€… … johtaa kokonaistulojen kasvuun €100 €240 Kysyntä Kysyntä €3 80 Tuotto = €240 €1 100 Tuotto = €100 Määrä Määrä Jos kysyntä on joustamaton, hinnan nousu kasvattaa tuloja Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

8 Tarjonnan hintajousto ja maatalous
Onko teknologinen kehitys, joka laskee vehnän tuotantokustannuksia hyvä uutinen maanviljelijöille? Laske tarjonnan hintajousto seuraavien tietojen perusteella? Onko tarjonta joustavaa?

9 Figure 8 An Increase in Supply in the Market for Wheat
Vehnän hinta Kun kysyntä on joustamatonta niin tarjonnan kasvu . . . johtaa suureen hinnan laskuun… S1 S2 Kysyntä €3 100 2 110 Vehnän määrä . . . Ja suhteellisesti pienempään kasvuun myydyssä määrässä . Tuotto laskee 300€=(3€*100)-> 220€=(2€*110). Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

10 Compute the Price Elasticity of Supply
Tarjonta on hintajoustamatonta

11 Jouston käsite on tärkeä esim.
Tutkittaessa politiikkatoimien vaikutusta kysyntään ja tarjontaan Verot, tukiaiset… Yrityksen hinnan asettamisessa ja tulojen kasvattamisessa Jouston arvo voi vaihdella eri pisteissä kysyntäkäyrää eri ajanhetkinä

12 Luennon oppimistavoitteet
Tällä luennolla tulet oppimaan: eron normatiivisen ja positiivisen taloustieteen välillä miten kuluttajan ja tuottajan ylijäämän käsitteiden nojalla uusklassisessa taloustieteessä arvioidaan onko markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono. Toisin sanoen arvioidaan, toimivatko markkinat hyvin vai huonosti.

13 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi
Taloustieteessä voidaan tehdä ero positiivisen ja normatiivisen tutkimuksen välillä. positiivinen taloustiede (positive economics) pyrkii kuvaamaan sitä "kuinka asiat ovat” - toisin sanoen talouden toimintamekanismeja normatiivinen taloustiede (normative economics) tutkii sitä, "kuinka asioiden pitäisi olla" eli ottaa kantaa siihen, millainen talousjärjestelmä olisi yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta toivottavaa

14 Normatiivinen taloustiede
Normatiivisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: tulisiko verojärjestelmän olla progressiivinen? mikä tulisi olla rahapolitiikan päätavoite? tulisiko puuttua markkinavoiman käyttöön ja edistää kilpailua? tulisiko ulkomaankauppaa säädellä?

15 Normatiivinen taloustiede, kuluttajan ja tuottajan ylijäämä
Jotta voitaisiin antaa normatiivisia suosituksia siitä, millainen talouspolitiikka on yhteiskunnan kannalta toivottavaa, on tarpeellista määritellä yhteiskunnan hyvinvointi. Uusklassisessa taloustieteessä eli vallitsevassa taloustieteen tutkimussuunnassa markkinoiden toiminnan luomaa "hyvinvointia" mitataan usein kuluttajan ja tuottajan ylijäämän käsitteiden avulla. Mitä suurempi on tuottajan ja kuluttajan ylijäämän summa, sitä korkeampi hyvinvointi.

16 Kuluttajan ylijäämä (consumer surplus)
Edellisillä luennoilla näimme, että: yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä mittaa kyseisen kuluttajan maksuhalukkuutta tuotteesta (eli rajahyötyä) tuotteen hinta sen sijaan kuvaa tuotteen ostamisesta kuluttajalle koituvia menoja Ns. (yksittäisen) kuluttajan ylijäämä (CS, engl. consumer surplus) yhdeltä ostetulta yksiköltä on kuluttajan maksuhalukkuus miinus hinta, jonka tuote maksaa. Kuluttajat eroavat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen Seuraavilla kalvoilla havainnollistetaan eri kuluttajien ylijäämä hyödyntäen esimerkkiä Mankiw’n ja Taylorin kirjasta (2006, ).

17 Taulukko 1 Neljän kuluttajan maksuhalukkuus (engl
Taulukko 1 Neljän kuluttajan maksuhalukkuus (engl. willingness to pay, WTP) Lähde: M&T 2006, 132, taulukko 7.1

18 Kuluttajien kysyntä Lähde: M&T 2006, 133, taulukko kuviossa7.1

19 Figure 1 The Demand Schedule and the Demand Curve
Kuluttajan ylijäämän mittaaminen kysyntäkäyrän avulla Levyjen hinta 100 € Johnin maksuhalukkuus 80 Paulin maksuhalukkuus 70 Georgen maksuhalukkuus 50 Ringon maksuhalukkuus Kysyntä 1 2 3 4 Levyjen määrä Lähde: M&T 2006, 133, kuvio 7.1

20 Kuluttajan ylijäämän mittaaminen kysyntäkäyrän avulla
(a) Hinta = 80 € Levyjen hinta 100€ Johnin kuluttajan ylijäämä (20€) 80 70 50 Kysyntä 1 2 3 4 Levyjen määrä Kun hinta on 80 euroa, vain John ostaa - hänen kuluttajan ylijäämänsä CS = = 20, koska hän oli halukas maksamaan 100 mutta saa levyn 80 eurolla. Lähde: M&T 2006, 134, kuvio 7.2a

21 Kuluttajan ylijäämän mittaaminen kysyntäkäyrän avulla
(b) Hinta = 70 € Levyjen hinta €100 Johnin kuluttajan ylijäämä (€30) 80 Paulin kuluttajan 70 ylijäämä (€10) Kokonais 50 kuluttajan ylijäämä(€40) Kysyntä 1 2 3 4 Levyjen määrä Kun hinta on 70 euroa, sekä John että Paul ostavat: Johnin kuluttajan ylijäämä on nyt 100 – 70 = 30; Paulin ylijäämä on 80–70 = 10, koska Paul on valmis maksamaan 70. Ylijäämä on yhteensä 40 euroa. Lähde: M&T 2006, 134, kuvio 7.2b

22 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään
Seuraavissa kahdessa kuviossa tarkastellaan hinnan muutoksen vaikutusta kuluttajan ylijäämään Kuten jo tiedetään, kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta, eli heidän rajahyötyään Kysyntäkäyrän alla oleva alue 0BACQ1 kuvaa kuluttajien hyötyä* U(Q1) kulutuksesta Q1 (tämä perustellaan formaalisti vasta Y56 Mikrotaloustieteen kurssilla) Kuluttajien menoja P1Q1 mittaa alue 0BCQ1 Kuluttajan ylijäämä on U(Q1)–P1Q1 eli alue ABC. * U(Q1) kutsutaan joskus kuluttajan bruttoylijäämäksi

23 Figure 3 How the Price Affects Consumer Surplus
Kuvio 7.3 (a) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P1 Hinta A Kysyntä Kuluttajan ylijäämä P1 Q1 B C Ostettu määrä Lähde M&T 2006, 135, kuvio 7.3a

24 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään
Kuvion 7.3 (b)-osassa hinta laskee tasolta P1 tasolle P2. Seurauksena kuluttajan ylijäämä kasvaa alueen DBCFE verran, josta: alue DBCE koituu kuluttajille, jotka ostivat tuotetta jo hinnalla P1 alue ECF koituu uusien kuluttajien hyväksi eli niiden, jotka ostavat vasta kun hinta putoaa P2 :een.

25 Figure 3 How the Price Affects Consumer Surplus
Kuvio 7.3(b) Kuluttajan ylijääm ä hinnalla P Hinta A B C Kysyntä Alkutilan kuluttajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämä uusille kuluttajille P1 Q1 D E F P2 Q2 Kuluttajan ylijäämän kasvu alkuperäiselle kuluttajille Quantity Lähde M&T 2006, 135, kuvio 7.3a

26 Tuottajan ylijäämä (engl. producer surplus)
Opimme edellä, että tarjontakäyrä kuvaa tuotteen valmistuksen rajakustannusta Tuotteen hinta sen sijaan kuvaa sitä tuloa, jonka valmistaja saa yhden yksikön myymisestä Tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta Koska tuottajat eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen, samalla hinnalla eri tuotteiden ylijäämä on erisuuruinen Seuraavaksi havainnollistetaan tuottajan ylijäämää, jossa vertaillaan eri maalarien tuottajan ylijäämää eri hinnoilla.

27 Taulukko 7. 2 Maalauspalvelujen kustannukset
Lähde: M&T 2006, 137, taulukko 7.2

28 Maalauspalvelujen tarjonta
Lähde: M&T 2006, 138, taulukko kuviossa 7.4

29 Maalauspalvelujen tarjontakäyrä
Lähde: M&T 2006, 138, kuvio 7.4

30 Figure 5 Measuring Producer Surplus with the Supply Curve
(a) Hinta= €600 Hinta Tarjonta €900 800 600 500 Nanan tuottajan ylijäämä (€100) ’ 1 2 3 4 Maalattujen talojen määrä Lähde: M&T 2006, 138, kuvio 7.5a

31 Figure 5 Measuring Producer Surplus with the Supply Curve
(b) Hinta = €800 Hinta Tarjonta Kokonais tuottajan €900 ylijäämä (€500) 800 600 Georgian tuottajan 500 surplus (€200) Nanan tuottajan ’ ylijäämä (€300) 1 2 3 4 Maalattujen talojen määrä Lähde: M&T 2006, 138, kuvio 7.5b

32 Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään
Seuraavissa kahdessa kuviossa tarkastellaan hinnan nousun vaikutusta tuottajan ylijäämään Muista, että tarjontakäyrä kuvaa tuottajien rajakustannuksia ja sen alle jäävä alue kuvaa tuottajien kokonaiskustannuksia (tämä perustellaan formaalisti Y56 Mikrotalousteorian kurssilla) Kun hinta on P1 ja myydään määrä Q1, niin tulot ovat P1 Q1 eli alue 0BCQ1 kuviossa Kustannukset ovat alue 0ACQ1 Tuottajan ylijäämä on tulojen ja kustannusten erotus eli alue ABC.

33 Figure 6 How the Price Affects Producer Surplus
(a) Tuottajan ylijäämä hinnalla P Hinta Tarjonta B A C Q1 P1 Tuottajan ylijäämä Määrä Lähde: M&T 2006, 139, kuvio 7.6a

34 Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään
Kuvion 7.6 (b)-osassa hinta nousee tasolta P1 tasolle P2. Täten tuottajan ylijäämä kasvaa alueen BDEFC verran, josta: alue BDEC koituu alkuperäisten tuottajien hyödyksi eli niiden hyväksi, jotka olivat markkinoilla jo hinnalla P1. alue CEF koituu uusien tuottajien hyödyksi eli niiden, jotka tulevat markkinoille vasta kun hinta nousee

35 Figure 6 How the Price Affects Producer Surplus
(b) Tuottajan ylijäämä hinnalla P Hinta Ylijäämän kasvu alkuperäisille tuottajille Tarjonta D E P2 F B P1 C Alkuperäinen Tuottajan yliäämä tuottajan ylijäämä uusille tuottajille A Q1 Q2 Määrä Lähde: M&T 2006, 139

36 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa ja markkinoiden tehokkuus
Yhteenveto tähän asti: Uusklassisen taloustieteen teorian mukaan markkinamekanismi johtaa hajautetun päätöksenteon kautta tasapainoon, jossa: kaikkien tuottajien rajakustannus on sama kaikkien kuluttajien rajahyöty on sama kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Näemme seuraavaksi, että markkinatalous myös maksimoi kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summan Markkinat toimivat tässä mielessä tehokkaasti

37 Kuvio 7.7 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa
Hinta A D Tarjonta Kuluttajan ylijäämä Pisteessä E kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Tasapainohinta E Tuottajan ylijäämä Kysyntä B C Tasapainomäärä Määrä Lähde M&T 2006, 142, kuvio 7.7 Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

38 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa ja markkinoiden tehokkuus
Edellä opimme, että markkinat allokoivat tuotteiden kulutuksen niille kuluttajille, joiden maksuhalukkuus on korkein markkinat allokoivat tuotteiden valmistuksen niille yrityksille, joiden tuotantorajakustannukset ovat alhaisimmat, Kuvio 7.8 näyttää miten markkinoille tuotetaan ja siellä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämien summan. Kuviosta voidaan nähdä, että jos vaihdettu määrä olisi pienempi (tai suurempi) kuin tasapainomäärä, niin ylijäämien summa olisi pienempi.

39 Markkinatasapainon tehokkuus
Hinta Tarjonta Arvo ostajille Arvo myyjille Arvo myyjille Arvo ostajille Kysyntä Tasapainomäärä Määrä Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille Lähde: M&T 2006, 143, kuvio 7.8

40 Markkinoiden tehokkuus
Kun uusklassisessa taloustieteessä sanotaan, että markkinat toimivat tehokkaasti ja maksimoivat "hyvinvointia", tarkoitetaan, että tietyillä ehdoilla markkinat maksimoivat kuluttajan ja tuottajan ylijäämän summaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että kuluttajan ja tuottajan ylijäämän summa ei ole kiistaton eikä ongelmaton "hyvinvointimittari". markkinat eivät aina maksimoi kuluttajan ja tuottajan ylijäämä summaa, eli markkinat toimivat tietyissä olosuhteissa (esim. ulkoisvaikutusten ja epätäydellisen kilpailun läsnäollessa) tehottomasti.

41 Mihin kuluttajan ja tuottajan ylijäämän käsitettä käytetään?
Talousteoriassa arvioimaan tehokkaita ja tehottomia tasapainoja Talouspolitiikan toimenpiteiden arviointiin. Kustannus-hyöty analyysissa, jota käytetään laajasti maailmassa julkisten projektien arvioinnissa (sitä tarjolla joka toinen vuosi, keväällä kurssi YE11).

42 Kritiikkiä kuluttajan ja tuottajan ylijäämän käyttöä kohtaan
Näimme edellä, että kuluttajien ylijäämä riippuu kuluttajien maksuhalukkuudesta. Maksuhalukkuus riippuu kuluttajien tuloista ja varallisuudesta ja preferensseistä. Jos tulon ja varallisuuden jakauma taloudessa muuttuu, niin samalla muuttuu myös maksuhalukkuuden summa ja täten kuluttajan ylijäämä. Kun maksuhalukkuuden summa muuttuu, muuttuvat eri projektien tai/ja talouspolitiikkojen nettonykyarvot. Täten talouspolitiikan suositukset, jotka perustuvat kuluttajan ja tuottajan ylijäämän summaan eivät ole riippumattomia tulonjaosta. Tämän lisäksi markkinat voivat johtaa tulonjaon kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

43 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia: verotus
M&T 2006 luvut 6, 8

44 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M&T 2006, luvut 6, 8-9)
Näissä luvuissa käytetään kuluttajan ja tuottajan ylijäämä-käsitettä hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen

45 Verotuksen kohtaanto (engl. tax incidence)
Julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja Verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää Tästä seuraa, että kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa vähenee Toisaalta julkiset menot voivat nostaa hyvinvointia Tarkastellaan seuraavaksi, miten hyödykkeen verotus itsessään vaikuttaa ylijäämien summaan Verotuksen kohtaanto mittaa sitä kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja Vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta Seuraavien kuvioiden avulla havainnollistetaan, mikä vaikutus on 0,50 euron verolla jäätelön myyjille.

46 Kuvio 6.6 Myyjille asetetun veron vaikutus
Olkoon hinta ilman veroa 3,00 ja vaihdettu määrä 100, Oletetaan, että asetetaan myyjille hyödykevero 0,50 euroa (esimerkiksi arvonlisävero on tällainen) Toisin sanoen jokaisesta myydystä tuotteesta on maksettava 0,50 euroa valtiolle Vero lisätään hintaan, jolloin tarjontakäyrä nousee ylös. Koska hinta nousee, vaihdettu määrä pienenee (100→90) ja päädytään uuteen tasapainoon, jossa hinta kuluttajille = 3,30 hinta myyjille = 2,80 vero = 3,30 – 2,80 = 0,50

47 Kuvio 6.6 Myyjille asetetun veron vaikutus
Jäätelön hinta Vero nostaa tarjontakäyrää veron määrällä (€0,50) Tasapaino verolla S2 Hinta kuluttajille S1 €3.30 Veroton hinta Vero (€0.50) 3.00 2.80 Tasapaino ilman veroa Hinta myyjille Kysyntä, D1 90 100 Määrä Lähde M&T 2006, 121, kuvio 6.6

48 Veron kohtaanto Seuraava kuvio (6.5) näyttää, mikä on ostajalle asetettu veron vaikutus. On helppo huomata, että kun kysynnän ja tarjonnan hintajoustot ovat samoja kuin edellisessä kuviossa (6.6), sitten veron kohtaanto, eli se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, on edelleen sama. Johtopäätös: veron kohtaanto riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon. Tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista. Yleisesti ottaen se osapuoli, jonka käyttäytyminen on vähiten joustava, maksaa suuremman osan kuten näkyy kuviosta 6.8 a ja b.

49 Kuvio 6.5 Kuluttajille asetetun veron vaikutus
Jäätelön hinta Hinta kuluttajille Tarjonta S1 3.30 € Tasapaino ilman veroa Vero (0.50 €) Veroton hinta 3.00 Kuluttajille asetettu vero siirtää kysyntä- käyrää 0.5 € alas- päin 2.80 Hinta myyjille Tasapaino verolla D1 D2 90 100 Määrä Lähde M&T 2006, 120, kuvio 6.5

50 Figure 8 How the Burden of a Tax Is Divided
Kuvio 6.8 (a) Joustava tarjonta, joustamaton kysyntä Hinta 1. Kun tarjonta on joustavampaa kuin kysyntä... Hinta ostajille Tarjonta Vero 2. ...niin niin vero kohdistuu enemmän kuluttajille ... Veroton hinta Hinta myyjille 3. ...kuin tuottajille. Kysyntä Määrä Lähde M&T 2006, 124, kuvio 6.8a

51 Figure 8 How the Burden of a Tax Is Divided
Kuvio 6.8 (b) Joustamaton tarjonta, joustava kysyntä Hinta 1. Kun kysyntä on joustavampaa kuin tarjonta . . Hinta ostajille Tarjonta Veroton hinta kuin kuluttajien. Vero vero kohdistuu enemmän tuottajien maksettavaksi . . . Hinta myyjille Kysyntä Määrä Lähde M&T 2006, 124, kuvio 6.8b

52 Ymmärrätkö, osaatko vastata?
Kun vero asetetaan hyödykkeelle, joka on kuluttajille välttämätön, sitten todennäköisesti: a) myyjät kantavat suurimman osan verosta b) myyjät kantavat koko veron c) kuluttajat kantavat suurimman osan verosta d) kuluttajat kantavat koko veron Minkä tuotteen verottaminen kohdistuisi voimakkaammin tuottajalle? vaatteet ruoka asuminen viihde

53 Verotuksen tehokkuustappio (engl. deadweight loss)
Edellä opimme, että verotus nostaa hintaa ja vähentää vaihdettua määrää Seuraavaksi tutkimme, miten vaihdetun määrän väheneminen vaikuttaa kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summaan. Näemme, että vero vähentää kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summaa Täten vero aiheuttaa tehokkuustappion, joka on sitä suurempi mitä enemmän kysyntä ja tarjonta vähenevät veron vuoksi, eli mitä joustavampia kysyntä ja tarjonta ovat hinnan suhteen.

54 Verotuotto Hinta Tarjonta Vero (T) Veron tuotto (T × Q) Kysyntä
Verotuotto (tax revenue) = veron määrä per yksikkö T kertaa myyty määrä Q eli TQ Verotuotto Hinta Tarjonta Hinta ostajille Vero (T) Veron tuotto (T × Q) Hinta myyjille Kysyntä Myyty määrä (Q) Määrä kun vero Määrä ilman veroa Määrä Lähde: M&T 2006, 152, kuvio 8.2

55 Kuvio 8.3 Verotuksen hyvinvointivaikutus
kuluttajan ylijäämä ennen veroa = A+B+C veron jälkeen = A muutos = -(B+C) tuottajan ylijäämä ennen veroa = D+E+F veron jälkeen jälkeen = F muutos = -(D+E) veron tuotto ennen veroa = ei mitään verotuksen jälkeen = B+D kokonaisylijäämä ennen veroa = A+B+C+D+E+F veron jälkeen = A+B+D+F muutos = -(C+E) Nettotappiota kuvaa alueen C+E pinta-ala

56 Kuvio 8.3 Verotuksen hyvinvointivaikutus
Hinta Tarjonta A Hinta ostajille = PB B C Veroton hinta = P1 E D Hinta myyjille = PS F Kysyntä Q2 Q1 Määrä Lähde: M&T 2006, 152, kuvio 8.3

57 Verotuksen hyvinvointivaikutus ja joustot
Seuraavat neljä kuvaa havainnollistavat, miten kysynnän ja tarjonnan hintajoustot vaikuttavat tehokkuustappion suuruuteen. Perusidea: tehokkuustappio on sitä suurempi mitä enemmän kysyntä ja tarjonta vähenevät veron vuoksi, eli mitä joustavampia kysyntä ja tarjonta ovat hinnan suhteen.

58 Kuvio 8.5(a) Joustamaton tarjonta
Hinta Tarjonta Kun tarjonta on joustamatonta, niin veron hyvinvointitappio on pieni. Vero Kysyntä Määrä Lähde: M&T 2006, 155, kuvio 8.5a

59 Kuvio 8.5 (b) Joustava tarjonta
Hinta Kun tarjonta on joustavaa, niin veron tappio on pieni. Tarjonta Vero Kysyntä Määrä Lähde: M&T 2006, 155, kuvio 8.5b

60 Kuvio 8.5 (c) Joustamaton kysyntä
Hinta Tarjonta Vero Kun kysyntä on joustamatonta, niin veron tappio on pieni. Kysyntä Määrä Lähde: M&T 2006, 155, kuvio 8.5c

61 Kuvio 8.5 (d) Joustava kysyntä
Hinta Tarjonta Vero Kysyntä Kun kysyntä on joustavaa, niin verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio on suuri. Määrä Lähde: M&T 2006, 155, kuvio 8.5d

62 Verotuksen tehokkuustappio: yhteenveto
Yleensä verotuksesta aiheutuu yhteiskunnalle tehokkuustappio siitä syystä, että se vähentää markkinoilla vaihdettua määrää. Tehokkuustappio yleensä kasvaa verotuksen kiristyessä Tappio on pieni silloin, kun vero vähentää vain vähän vaihdettua määrää, eli silloin kun kysyntä ja tarjonta ovat joustamattomia