Suomesta lähtevät työntekijät

Esitys aiheesta: "Suomesta lähtevät työntekijät"— Esityksen transkriptio:

1 Suomesta lähtevät työntekijät
Suomesta lähtevät työntekijät

2 Tässä esityksessä Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
Enintään 6 kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely Verosopimuksen vaikutus Suomalainen työnantaja Kuuden kuukauden sääntö Ulkomainen työnantaja työntekovaltiosta Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka Kolmannesta valtiosta oleva työnantaja Työstä johtuva oleskelu Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen Yhtäjaksoinen vähintään kuusi kuukautta kestävä työskentely Hyvitysmenetelmä Työskentelyvaltion verotusoikeus Vapautusmenetelmä Suomessa oleskelu Sairausvakuutusmaksu Tilanteet, joissa kuuden kuukauden sääntö ei sovellu Erikseen verovapaiksi säädettyjä ulkomaantuloja Muista nämä, kun lähdet Lisätietoa

3 Yleinen verovelvollisuus
Jos olet Suomen kansalainen ja muutat ulkomaille pysyvästi, pääsääntö on, että olet Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan (ns. kolmen vuoden sääntö). Maksat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistasi tuloista. Annat Suomeen veroilmoituksen ja ilmoitat siinä tiedot ulkomailla ansaitsemastasi palkasta ja muista tuloista. Esimerkki: Pirkko on työskennellyt neljä kuukautta Norjassa paikallisessa sairaalassa. Norja on verottanut Pirkon Norjan-työskentelystä saamaa tuloa. Pirkon on ilmoitettava Norjan-työskentelystä saamansa tulo Suomen veroilmoituksella. Mikäli Pirkko Suomeen palattuaan tarvitsee verokortin Suomen työskentelyä varten, Pirkon tulee verokorttia hakiessaan ilmoittaa Norjasta saamansa tulo. Jos oleskelet ulkomailla tilapäisesti tai lyhyen aikaa, ulkomaan työskentelystä saamasi palkka verotetaan normaalisti Suomessa, ja Suomi poistaa mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen.

4 Yleinen verovelvollisuus
Usein myös sillä valtiolla, jossa työskentelet, on verosopimuksen perusteella verotusoikeus ulkomaan-työskentelystä saamaasi tuloon. Mikäli tulosi on Suomessa veronalaista, Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvitys- tai vapautusmenetelmällä. Norjalla on verotusoikeus palkkaan, jonka Pirkko saa Norjassa tekemästään työstä. Suomi Pirkon asuinvaltiona poistaa kaksinkertaisen verotuksen vapautusmenetelmällä Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella: Norjan-työskentelystä saatua tuloa ei veroteta Suomessa, mutta tulo vaikuttaa Suomessa muista ansiotuloista maksettavaan veroon. Työntekovaltio-periaatteen mukaan Norjasta saadusta palkkatulosta ei määrätä Suomessa sairausvakuutusmaksua, koska Pirkko työskentelee ETA valtiossa muutoin kuin suomalaisen yrityksen lähettämänä.

5 Yleinen verovelvollisuus
Tietyin edellytyksin ulkomaanpalkkasi voi kuitenkin olla Suomessa verovapaa Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella. Esim. kuuden kuukauden sääntö. Pirkon työskentely Norjassa on kestänyt 7 kuukautta. Pirkko ei ole käynyt tänä aikana Suomessa. Pirkon Norjan- työskentelystä saama tulo on 6 kuukauden säännön perusteella Suomessa verovapaata. Pirkon on kuitenkin ilmoitettava ulkomaantulot Suomen veroilmoituksella. Työntekovaltio-periaatteen mukaan Norjasta saadusta palkkatulosta ei määrätä Suomessa sairausvakuutusmaksua, koska Pirkko työskentelee ETA valtiossa muutoin kuin suomalaisen yrityksen lähettämänä. Myös verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Pirkko on työskennellyt Norjassa 2 vuotta. Pirkolla ei ole perhettä. Hän on vuokrannut Suomeen jääneen asuntonsa Norjan-työskentelyn ajaksi. Pirkko on Suomessa yleisesti verovelvollinen ja hänen on ilmoitettava Norjan-työskentelystä saamansa tulo Suomen verotukseen. Myös Norja pitää Pirkkoa siellä verotuksellisesti asuvana. Pirkko on ns. kaksoisasuja, jonka on katsottava olevan verosopimusta sovellettaessa Norjassa asuva. Verosopimus estää Pirkon Norjasta saaman tulon verotuksen Suomessa.

6 Rajoitettu verovelvollisuus
Muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden jälkeen sinusta tulee yleensä rajoitetusti verovelvollinen. Mikäli olet ulkomaan kansalainen ja muutat pysyvästi pois Suomesta, sinusta tulee yleensä rajoitetusti vero-velvollinen muuttopäivästäsi alkaen. Jos oleskelet ulkomailla vain tilapäisesti, se ei kuitenkaan muuta verovelvollisuusasemaasi. Rajoitetusti verovelvollisena olet verovelvollinen Suomeen vain Suomesta saamistasi tuloista. Suomesta saatua tuloa on esimerkiksi palkkatulo, jonka olet saanut suomalaiselta julkisyhteisöltä palkka, jonka olet saanut yksityiseltä työnantajalta, jos olet suorittanut työn yksinomaan tai pääasiassa (yli 50%) Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun.

7 Rajoitettu verovelvollisuus
Esimerkki: Pirkko on työskennellyt Norjassa vuodesta 2011 lähtien. Muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden aika on kulunut ja Pirkosta on tullut rajoitetusti verovelvollinen alkaen. Pirkko on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista. Norjan-työskentelystä saatu tulo ei ole Suomesta saatua tuloa, eikä Suomella ole siihen verotusoikeutta. Pirkon ei ilmoita veroilmoituksellaan Norjan-työskentelystä saamaansa tuloa. Jos Pirkolla on esimerkiksi Suomen asunnosta vuokratuloja, ne ovat Suomesta saatuja tuloja, joita verotetaan Suomessa. Pirkko ilmoittaa vuokratulot veroilmoituksellaan. Verosopimus tai Suomen sisäinen lainsäädäntö saattaa estää verottamisen myös silloin, jos tulo on saatu Suomesta.

8 Rajoitettu verovelvollisuus
Voit vaatia rajoitettua verovelvollisuutta jo ennen kuin ulkomaille muutostasi on kulunut muuttovuosi + kolme vuotta. Silloin sinun tulee osoittaa, että sinulle ei ole jäänyt olennaisia siteitä Suomeen. Verohallinto ratkaisee kokonaistilanteen perusteella, onko sinulla vielä olennaisia siteitä Suomeen. Yksi osoitus olennaisten siteiden katkeamisesta on se, että maasta muuttosi on todellinen ja pysyvä. Muuttovuoden + kolmen seuraavan vuoden aikana sinulla on olennaisia siteitä Suomeen, jos yksikin seuraavista toteutuu: sinulle jää Suomeen puoliso, asunto tai muu kiinteistö kuin kesähuvila, kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin, harjoitat Suomessa liiketoimintaa tai työskentelet Suomessa.

9 Verosopimuksen vaikutus
Kansainvälisten työskentelytilanteiden verotukseen Suomessa vaikuttavat Suomen oman lainsäädännön lisäksi myös muiden maiden kanssa solmitut verosopimukset. Voimassa olevat verosopimukset Vaikka olisit vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen, sinua voidaan pitää myös toisessa verosopimusvaltiossa maailmanlaajuisista tuloistasi verovelvollisena. Voit olla ns. kaksoisasuja. Esimerkki: Simo lähtee tilapäiselle työkomennukselle Kanadaan kahdeksi vuodeksi. Simon puoliso ja lapset muuttavat Simon kanssa Kanadaan. Suomessa oleva omakotitalo on vuokrattu komennuksen ajaksi. Perhe on vuokrannut Kanadasta siellä työskentelyn ajaksi omakotitalon. Simo on edelleen Suomessa yleisesti verovelvollinen. Myös Kanada pitää Simoa siellä maailmanlaajuisesti verovelvollisena. Simo on ns. kaksoisasuja.

10 Verosopimuksen vaikutus
Verosopimuksen mukaan voit olla vain yhdessä valtiossa asuva. Tämän vuoksi verosopimuksissa on määräykset siitä, kummassa valtiossa kaksoisasujan katsotaan asuvan. Toinen valtioista joutuu silloin luopumaan maailmanlaajuisesta verotusoikeudesta. Verosopimuksen asuinpaikka-artiklan mukaan asumisesi ratkaistaan seuraavassa järjestyksessä (ns. tie breaker -sääntö): Missä vakinainen asuntosi on. Mihin valtioon henkilökohtaiset ja taloudelliset siteesi ovat kiinteämmät (tämä valtio on ns. elinetujen keskus). Missä valtiossa oleskelet pysyvästi. Minkä valtion kansalainen olet. Jos olet kummankin valtion kansalainen tai et ole kummankaan valtion kansalainen, asia on ratkaistava sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisin sopimuksin (harvoin käytetty menettely).

11 Verosopimuksen vaikutus
Esimerkki: Kanadaan työkomennukselle lähtenyt Simo on ns. kaksoisasuja. Hänen verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa ratkaistaan Suomen ja Kanadan välisen verosopimuksen asuinpaikka-artiklan perusteella. Simolla on vakinainen asunto käytettävissä vain Kanadassa ja hänen perheensä asuu siellä. Simo on vaatinut veroilmoituksellaan, että häntä tulee pitää verosopimuksen tarkoittamalla tavalla Kanadassa asuvana. Simo on antanut verotukseen selvityksen pysyvästä asunnosta Kanadassa ja Suomen asunnon vuokrauksesta. Simo on myös toimittanut Kanadan veroviranomaisen todistuksen maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta Kanadaan. Suomen verotuksessa Simon katsotaan olevan verosopimuksen mukaan Kanadassa asuva, joten Suomella ei ole verotusoikeutta Simon Kanadan-työskentelystä saamaan palkkaan. Verosopimuksella voi olla vaikutusta myös muiden Simon Suomesta saamien tulojen verotukseen.

12 Verosopimukseen sisältyvä 3 vuoden sääntö (ns. ympätty sääntö)
Joissakin verosopimuksissa Suomelle on annettu oikeus sopimuksen muiden määräysten estämättä verottaa yleisesti verovelvollista Suomen kansalaista siitä huolimatta, että tämän katsottaisiin verosopimuksen tarkoittamalla tavalla asuvan toisessa sopimusvaltiossa. Näissä tilanteissa Suomi saa poikkeuksellisesti verottaa esimerkiksi arvopapereista saamiasi luovutusvoittoja. Samoin toisessa sopimusvaltiossa tehdystä työstä saamaasi palkkaa verotetaan Suomessa, jos palkkaan ei sovellu 6 kuukauden sääntö. Suomella on kuitenkin velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus. Pekka on Suomessa yleisesti verovelvollinen, mutta verosopimuksen mukaan Virossa asuva. Pekka on myynyt arvopaperiosakkeita. Viro Pekan asuinvaltiona verottaa arvopaperien luovutusvoittoa. Myös Suomi verottaa luovutusvoittoa verosopimuksessa olevan 3 vuoden säännön (ns. ympätty sääntö) perusteella. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvittämällä eli vähentämällä Viroon maksettua luovutusvoittoveroa Suomen verosta.

13 Verosopimukseen sisältyvä 3 vuoden sääntö (ns. ympätty sääntö)
Tämä ns. ”ympätty” 3 vuoden sääntö on kirjoitettu yleensä sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamisartiklaan eli menetelmäartiklaan. Luettelo verosopimuksista, joista sääntö löytyy, on mm. Kansainvälisen verotuksen käsikirjan (2015) luvun 4 liitteessä: Epätavallisia verosopimusmääräyksiä

14 Kuuden kuukauden sääntö
Kuuden kuukauden säännön mukaan ulkomailla tekemästäsi työstä saamasi palkka ei ole veronalaista tuloa, jos kaikki seuraavista ehdoista toteutuvat: oleskelusi ulkomailla johtuu tästä työstä ulkomaantyöskentelysi kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaasi oleskelet Suomessa enintään keskimäärin kuusi päivää jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden.

15 Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka
Kuuden kuukauden sääntö soveltuu vain ulkomailla tekemästäsi työstä saamaasi palkkaan. Voi soveltua myös muihin ulkomaantyöskentelyn perusteella saamiisi tuloihin, esim. loma-ajan palkkaan ja lomakorvaukseen bonuksiin luontoisetuihin (palkkaa) palkkaturvalain nojalla maksettuihin palkkoihin (jos ne on maksettu ulkomaantyöskentelyn perusteella). Kuuden kuukauden sääntö voi soveltua, vaikka tällaiset tulot maksettaisiin vasta sen jälkeen, kun olet palannut Suomeen.

16 Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka
Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehdystä työstä saamaasi palkkaan. Kuuden kuukauden sääntö voi kuitenkin soveltua ulkomaisella tai mukavuuslippualuksella ansaitsemaasi palkkaan, jos säännön kaikki edellytykset täyttyvät. palkkaan, jonka olet saanut Suomen valtiolta, kunnalta, muulta julkisyhteisöltä tai Finpro ry:ltä/oy:ltä. Jos työnantajasi on ulkomainen julkisyhteisö, kuuden kuukauden sääntö voi kuitenkin soveltua, jos kaikki säännön edellytykset täyttyvät.

17 Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka
Suomalaisia julkisyhteisöjä ovat mm. valtio, kunnat, kuntainliitot, evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat, ortodoksinen kirkkokunta ja sen seurakunnat, kirkon keskusrahasto, Suomen Pankki, Kela, Suomen Akatemia, alueelliset taidetoimikunnat, Taiteen keskustoimikunta ja Matkailun edistämiskeskus. VTT Oy on muuttunut osakeyhtiöksi vuodesta 2015 alkaen, joten kuuden kuukauden sääntö voi soveltua, jos säännön edellytykset täyttyvät. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät ole alkaen tuloverotuksen kannalta julkisyhteisöjä. Osa yliopistoista on itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ja osa itsenäisiä yksityisoikeudellisia säätiöitä. Ajankohdan jälkeen saatuun palkkaan voi soveltua kuuden kuukauden sääntö, jos kaikki säännön edellytykset täyttyvät.

18 Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka
Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu myöskään esim. seuraaviin tuloihin: Ammatti- tai liiketulo Työkorvauksiin ja käyttökorvaukset Apurahat Pääomatulot Tapaturmavahinko- ja liikennevahinkoturvaan perustuva korvaus Sosiaalietuudet (esim. Kelan maksama sairauspäiväraha) Äitiysloma-ajan palkka ja äitiyspäiväraha (myös takautuvasti maksettu) Työsuhteen päättämisen tai purkamisen vuoksi maksettu kertakorvaus, joka perustuu työsuhteen kestoon (6 kk:n sääntö ei yleensä sovellu).

19 Työstä johtuva oleskelu
Oleskelusi ulkomailla tulee olla työstäsi johtuvaa. Jos ulkomailla oleskelusi johtuu esimerkiksi perhesyistä tai opiskelustasi, kuuden kuukauden sääntö ei sovellu. Kuuden kuukauden sääntö ei yleensä sovellu etätyöhön, koska ulkomailla oleskelu ei johdu tuosta työstä. Muutto ulkomaille voi johtua esimerkiksi puolison ulkomaankomennuksesta tai opiskelusta. Sivutoimesta saamaasi palkkaan kuuden kuukauden sääntö voi soveltua, jos sivutoimesi edellyttää oleskelua ulkomailla työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkkaasi. Esim. Ulkomailla yli kuusi kuukautta työskentelevän saamaan sivutulon palkkaan soveltui kuuden kuukauden sääntö, vaikka suomalaiselta julkisyhteisöltä saatuun päätoimen palkkaan sääntö ei soveltunut.

20 Työstä johtuva oleskelu
Saapumispäiväsi työskentelyvaltioon ja lähtöpäiväsi työskentelyn jälkeen voidaan katsoa ulkomaan-komennuksesta johtuvaksi. Työskentelyn alussa tai lopussa viettämäsi loma ei ole työstäsi johtuvaa ulkomaantyöskentelyä, jos tosiasiallinen työskentelyaikasi on alle kuusi kuukautta. Esimerkki: Maija lähtee suomalaisen työnantajan lähettämänä töihin Saksaan 1.1.–15.7. väliseksi ajaksi. Maija lomailee Saksassa 16.6.–15.7 välisen ajanjakson. Tämän jälkeen Maija palaa Suomeen. Maijan ulkomaantyöskentely on kestänyt vain 5,5 kuukautta  kuuden kuukauden sääntö ei sovellu.

21 Yhtäjaksoinen vähintään kuusi kuukautta kestävä työskentely
Ulkomaantyöskentelysi täytyy kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Aika ei ole sidottu kalenterivuoteen. Aika lasketaan työstä johtuvan oleskelun ensimmäisestä päivästä aina kuukausi eteenpäin. Esimerkiksi − on yhtäjaksoinen vähintään kuusi kuukautta kestävä jakso.

22 Työskentelyvaltion verotusoikeus
Jos työskentelet verosopimusvaltiossa, kuuden kuukauden sääntö soveltuu vain, jos verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaasi. Työskentelyvaltiolla on verotusoikeus palkkaasi, jos: Oleskelet työskentelyvaltiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yli 183 päivää kalenterivuoden, verovuoden tai perättäisten 12 kuukauden aikana (ajanjakson laskenta selvitettävä verosopimuksesta) tai työnantajasi on työskentelyvaltiosta tai palkallasi rasitetaan työskentelyvaltiossasi olevan kiinteän toimipaikan tulosta. Jos työskentelet valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, työskentelyvaltiolla on aina oikeus verottaa palkkaasi.

23 Työskentelyvaltion verotusoikeus
Jos asut verosopimuksen mukaan työskentelyvaltiossa, työskentelyvaltiolla on aina verotusoikeus siellä tekemästäsi työstä saamaasi tuloon. Oleskelupäiväsi kyseisessä valtiossa eivät vaikuta verotusoikeuteen.

24 Suomessa oleskelu Yhtäjaksoisen ulkomaantyöskentelysi ei katsota keskeytyvän, jos ulkomaantyöskentelysi aikana oleskelet Suomessa enintään keskimäärin kuusi päivää jokaista täyttä työskentelykuukautta kohti. Esimerkiksi jos työskentelet ulkomailla 1.1.–15.10., kuuden kuukauden sääntö sallii Suomessa oleskelua 54 päivää (9 kk x 6 pv). Käyntikertojesi lukumäärällä ja Suomessa oleskelusi syyllä ei ole merkitystä, esim. ns. raportointipäivät katsotaan Suomi-päiviksi. Myös Suomessa viettämäsi vajaat vuorokaudet ovat Suomi-päiviä. Kolmannessa valtiossa viettämääsi lomaa ei lueta Suomi-päiviksi.

25 Suomessa oleskelu Ulkomaantyöskentelysi ei katsota keskeytyvän, jos Suomessa oleskelusi johtuu pakottavasta, odottamattomasta, sinusta ja työnantajastasi riippumattomasta syystä. Pakottavia syitä ovat esimerkiksi sotatila, poliittiset levottomuudet, vakavat luonnonkatastrofit, oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen ja työnantajan konkurssi. Kuuden kuukauden sääntöä ei kuitenkaan voida soveltaa, mikäli ulkomaantyöskentelysi keskeytyminen johtaa siihen, ettei työskentelyvaltiollesi synny verotusoikeutta palkkatuloosi.

26 Suomessa oleskelu Jos koko ulkomaantyöskentelysi ajalta lasketut Suomi-päivät ylittyvät, työskentelyjaksosi sisällä voi kuitenkin olla vähintään kuuden kuukauden mittainen ns. puhdas jakso (tai jaksoja), jonka aikana kaikki kuuden kuukauden säännön edellytykset täyttyvät. Verovapaata on vain puhtaalta jaksolta tai jaksoilta kertynyt palkka. Ville työskentelee ulkomailla – Kuuden kuukauden säännön mukaan Ville voi oleskella kyseisenä ajanjaksona Suomessa enintään 144 päivää (24 kk x 6 pv). Ville on oleskellut Suomessa yhteensä kahden vuoden aikana 180 päivää: kumpanakin vuotena 90 pv. Näyttäisi siltä, että kuuden kuukauden sääntö ei sovellu. Kuitenkin 1.10.–31.3. Ville on oleskellut Suomessa 30 pv. Suomi-päivien enimmäismäärä olisi 36 pv. Ajanjakso lokakuun alusta maaliskuun loppuun on ns. puhdas jakso, johon soveltuu kuuden kuukauden sääntö.

27 Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu
Kaikissa tilanteissa kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ulkomaantyöskentelystä saamaasi palkkaan. Esimerkkejä: Ulkomaantyöskentelysi ei kestä yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta. Oleskelet Suomessa enemmän kuin keskimäärin 6 päivää täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohti. Työskentelet toisessa verosopimusvaltiossa ja työntekovaltiolle ei synny verotusoikeutta tuloosi, esim. työnantajasi ei ole työskentelyvaltiosta olet opiskelija, tutkija tai opettaja ja työskentelystä saamaasi tuloon sovelletaan verosopimuksen huojennusta, jonka perusteella työntekovaltio ei verota tuloasi. Mikäli työskentelyvaltiollasi on tuloosi verotusoikeus ja kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Hyvitysmenetelmä Vapautusmenetelmä

28 Enintään 6 kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely
Suomalainen työnantaja: Ulkomaantyöskentelystä saamasi palkka verotetaan yleensä normaalisti Suomessa. Myös työskentelyvaltio voi verottaa palkkaasi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: työskentelet valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta työnantajallesi muodostuu työskentelyvaltioosi kiinteä toimipaikka oleskelet työskentelyvaltiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yli 183 päivää kalenterivuoden, verovuoden tai perättäisten 12 kuukauden aikana (ajanjakson laskenta selvitettävä verosopimuksesta). Jos työskentelyvaltiollasi on tuloosi verotusoikeus, Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen.

29 Enintään 6 kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely
Esimerkki Suomalainen metsäkoneyritys N Oy lähettää Veikon työskentelemään Ruotsiin 2 kuukaudeksi. Palkan maksaa N Oy, eikä sillä ole kiinteää toimipaikkaa Ruotsissa. Ruotsilla ei ole verotusoikeutta Veikon palkkaan, palkka verotetaan normaalisti Suomessa. Jos N Oy:llä olisi Ruotsissa kiinteä toimipaikka, Ruotsi verottaisi Veikon palkkaa. Myös Suomi verottaisi palkkaa, mutta poistaisi kaksinkertaisen verotuksen.

30 Enintään 6 kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely
Ulkomainen työnantaja työntekovaltiosta: Työntekovaltiollasi on verotusoikeus paikallisen työnantajan palveluksessa saamaasi tuloon. Kalle on ollut kesätöissä Ruotsissa rakennustyömaalla 3 kk ruotsalaisen työnantajan X Ab:n palveluksessa. Ruotsilla on verotusoikeus palkkaan, jonka Kalle on saanut X Ab:lla työskentelystä. Siitä huolimatta, että työntekovaltio verottaa palkkaasi, palkkasi on myös Suomessa veronalaista. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Kallen palkka otetaan Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella huomioon Suomessa vapautusmenetelmällä: Ruotsin palkkatuloa ei veroteta, mutta se vaikuttaa Suomessa muista ansiotuloista meneviin veroihin.

31 Enintään 6 kuukautta kestävä ulkomaantyöskentely
Kolmannesta valtiosta oleva työnantaja: Jos työskentelet ulkomailla muun kuin suomalaisen tai paikallisen työnantajan palveluksessa, palkkasi verotetaan yleensä Suomessa. Elina työskentelee Espanjassa matkaoppaana ruotsalaisen X Ab:n palveluksessa 3 kk. Ruotsalaisella työnantajalla ei ole Espanjassa kiinteää toimipaikkaa. Espanjalla tai Ruotsilla ei ole verotusoikeutta Elinan palkkaan, joten palkka verotetaan Suomessa. Työskentelyvaltiollesi voi kuitenkin syntyä verotusoikeus, jos oleskelet siellä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden / kalenterivuoden / verovuoden aikana. Se, miltä ajalta 183 päivää lasketaan, on tarkistettava verosopimuksesta. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen.

32 Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Kaksinkertaista verotusta aiheutuu siitä, että vähintään kaksi valtiota verottaa tuloasi. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksesi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Olet Suomessa yleisesti verovelvollisena ja myös verosopimuksen mukaan Suomessa asuva. Saat ulkomailta tuloa, jota maksajavaltio verottaa verosopimuksen perusteella. Olet Suomessa yleisesti verovelvollinen, mutta verosopimuksen perusteella sinun katsotaan asuvan toisessa sopimusvaltiossa. Saat Suomesta tuloa, jota Suomi verottaa verosopimuksessa olevan ympätyn kolmen vuoden säännön perusteella.

33 Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Verosopimuksissa on määritelty, käytetäänkö kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa hyvitys- vai vapautusmenetelmää. Suomen sisäinen lainsäädäntö määrittelee tarkemmin, miten hyvitys- ja vapautusmenetelmää sovelletaan. Jos Suomessa asuva henkilö saa tuloa valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä vain vieraaseen valtioon maksettua valtionveroa hyvitetään.

34 Hyvitysmenetelmä Hyvitysmenetelmä on yleisempi kaksinkertaisen verotuksen poistomenetelmä. Suomi verottaa ulkomaantulosi, mutta vähentää (hyvittää) Suomen verosta ulkomaille maksamaasi veron. Veroa hyvitetään enintään sen verran kuin Suomen vero samasta tulosta olisi. Pekan ulkomaantyöskentelystä saama palkka on € ja ulkomaille maksetun veron määrä €. Suomen vero €:sta olisi €. Suomen verosta vähennetään ulkomaille maksettu vero ja Suomeen jää maksettavaksi veroa 200 €. Mikäli ulkomaille maksettu vero olisi esimerkiksi €, Suomessa hyvitettäisiin ulkomaista veroa €.

35 Hyvitysmenetelmä Jos ulkomaille maksamasi vero ylittää hyvityksen enimmäismäärän, ulkomainen vero jää verovuonna hyvittämättä, mutta siirtyy vähennettäväksi seuraavina viitenä vuotena Pekan ulkomaille maksamasta verosta jäi hyvittämättä 200 €. Summa voidaan vähentää ulkomaantulon verosta viiden seuraavan vuoden aikana. Hyvittämättä jäänyt ulkomainen vero voidaan vähentää vain samaan tulolähteeseen ja tulolajiin kuuluvan ulkomaantulon verosta. Jos käyttämättömiä ulkomaan veron hyvityksiä on useammalta vuodelta, vanhimmat vähennetään ensin.

36 Vapautusmenetelmä Suomi ei verota ulkomaantuloasi, mutta tulo vaikuttaa Suomessa muiden tulojesi veroon. Ulkomaantulo lasketaan mukaan kokonaistuloihisi, kun veroprosenttiasi lasketaan. Katrin palkka ulkomaantyöskentelystä on euroa ja Suomessa työskentelystä euroa. Suomen vero eurosta olisi 13 % ja eurosta 16,5 %. Suomen vero lasketaan vain eurosta, mutta veroprosentti on 16,5 %. Kun käytetään vapautusmenetelmää, Suomessa maksuunpantavaa veroasi alennetaan, jos molemmat ehdot täyttyvät: saat ansiotuloa (eläketuloa tai muuta ansiotuloa) Suomesta ja ulkomailta Suomen ja lähdevaltion verojen yhteissumma on suurempi kuin se vero, jonka maksaisit Suomeen, jos olisit saanut samansuuruisen tulon kokonaan Suomesta.

37 Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta
Sinun on itse vaadittava kaksinkertaisen verotuksen poistamista. Ilmoita ulkomailta saamasi tulo ja siitä peritty ulkomainen vero Veroilmoitus verkossa –palvelussa tai veroilmoituksellasi. Selvitä, mistä valtiosta tulo on saatu ja mistä tulosta on kyse (esim. palkkatulo). Täytä lisäksi liitelomake 16 Kaksinkertainen verotus voidaan estää jo ennakkoperinnässä. Ilmoita silti ulkomaantulo ja -vero veroilmoituksellasi. Jos ulkomaille maksamasi veron määrä muuttuu esim. ulkomailla tekemäsi verotuksen oikaisun vuoksi, sinun on ilmoitettava muutoksesta Verohallinnolle.

38 Sairausvakuutusmaksu
Olet Suomessa vakuutettu ulkomaantyöskentelysi aikana, jos sinulle on haettu jokin seuraavista: lähetetyn työntekijän todistus (A1) Eläketurvakeskuksesta poikkeuslupa tai päätös Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta joko Kelasta tai sosiaali- ja terveysministeriöstä. Olet Suomessa vakuutettu myös silloin, jos työskentelet enintään vuoden ajan EU/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta Esimerkiksi Venäjä tai Kiina Kela voi hakemuksesta päättää, että yli vuodenkin työskentelyn aikana säilyt Suomessa vakuutettuna, jos työskentelet suomalaisen työnantajan lähettämänä.

39 Sairausvakuutusmaksu
Kuulut yleensä työntekovaltiosi sosiaaliturvan piiriin, jos työskentelet EU/ETA -valtiossa tai Sveitsissä, sosiaaliturvasopimusvaltiossa, jonka kanssa solmittu sopimus koskee sairausvakuutusta (USA, Israel, Quebec), ja sinulla ei ole lähetetyn työntekijäntodistusta tai poikkeuslupaa / päätöstä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Jos kuulut työntekovaltion sosiaaliturvan piiriin, et maksa ulkomaan työskentelystä saamasi palkan perusteella Suomeen sairaanhoito- tai päivärahamaksua.

40 Sairausvakuutusmaksu 6 kuukauden säännön soveltuessa
Mikäli kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin ja palkkasi maksaa suomalainen työnantaja työnantajasi perii sairaanhoito- ja päivärahamaksun ns. minipidätyksenä. Työnantajasi antaa kuuden kuukauden säännön alaisesta tulostasi vuosi-ilmoituksen, ja sinulle määrätään sairaanhoito- ja päivärahamaksu lopullisessa verotuksessa. Peritty minipidätys luetaan ennakonpidätyksenä hyväksesi. Jos palkkasi maksaa ulkomainen konserniyhtiö tai vastaava sinulta ei peritä minipidätystä, vaan suomalainen lähettävä työnantajasi antaa kuuden kuukauden säännön alaisesta tulostasi vuosi-ilmoituksen Suomeen, ja sen perusteella sinulle määrätään sairaanhoito- ja päivärahamaksu lopullisessa verotuksessa.

41 Sairausvakuutusmaksu, jos 6 kuukauden säännön soveltuessa
Kuuden kuukauden sääntöä sovellettaessa suomalaisen työnantajan palkkaan sairaanhoito- ja päivärahamaksun perusteena on vakuutuspalkka. Jos et ole sopinut työnantajasi kanssa vakuutuspalkasta, maksujen perusteena on ennakonpidätyksen alainen palkka. Mikäli työskentelet useassa valtiossa, merimiehenä, lentohenkilökuntaan kuuluvana henkilönä tai virkamiehenä, vakuuttamisesta on säännöksiä, jotka on tarkistettava. Lisätietoja siitä, kuulutko Suomen sosiaaliturvan piiriin, saat Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta.

42 Erikseen verovapaiksi säädettyjä ulkomaantuloja
Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan verosta vapaaksi on säädetty mm.: Suomen ulkomaanedustuksessa tai muutoin Suomen valtion palveluksessa ulkomailla toimivien paikalliskorotukset ja eräät muut korvaukset Finpro ry:een työsuhteessa olevan paikalliskorotus ja eräät muut korvaukset tietyin edellytyksin palkka tai palkkio, jonka YK tai sen erityisjärjestö maksaa muualla kuin Suomessa suoritetusta asiantuntijatehtävästä ulkomaantyöstä johtuvat työnantajan maksamat verovelvollisen ja hänen perheensä muutto- ja matka-kustannukset tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö ja lasten koulutus ulkomailla, sekä se osa asumisen tuottamasta edusta, joka ylittää edun kohtuullisen arvon.

43 Erikseen verovapaiksi säädettyjä ulkomaantuloja
Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan verosta vapaaksi on säädetty myös mm.: Euroopan parlamentin jäsenen kulukorvaus ym. Euroopan unionin maksamat eräät kulukorvaukset asiantuntijoille tai eräiden komiteoiden jäsenille. Ulkomaanpäivärahat, jos on kyse tilapäisestä työmatkasta. Lisätietoa työmatkakustannusten korvauksesta: Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa (vero.fi) Lue lisää erikseen verovapaiksi säädetyistä ulkomaantuloista: Kansainvälisen verotuksen käsikirja 2015, luku 4 Ulkomaantyöskentelyn verotus

44 Muista nämä, kun lähdet Tee muuttoilmoitus: ilmoita ulkomainen osoitteeseesi maistraattiin. Ilmoita ulkomaantulot Suomen veroilmoituksella. Veroilmoitus verkossa -palvelussa voit täydentää esitäytetyn veroilmoituksen tietoja. Esitäytettyä veroilmoitusta tai liitelomakkeita ei tarvitse palauttaa, jos ilmoitat kaikki tiedot verkossa. Jos et käytä verkkopalvelua, ilmoita ulkomaan tulot veroilmoituksen kohdassa 10 ja ulkomaille maksetut verot kohdassa 11. Anna työskentelystä lisäksi selvitys vero.fi lomakkeella: liitelomake 16 Säilytä työnantajalta tuloista ja veroista saamasi tosite.

45 Muista nämä, kun lähdet Selvitä työskentelyvaltiosi veroviranomaisilta mm. tarvitsetko verokortin paikallista työnantajaa varten onko työskentelyvaltiossa annettava veroilmoitus. Selvitä, säilytkö Suomen sosiaaliturvan piirissä ulkomaantyöskentelyn ajan (Kela, Eläketurvakeskus).

46 Lisätietoa vero.fi sivuilla
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus Voimassa olevat verosopimukset Suomesta ulkomaille Töihin ulkomaille Ulkomaille suomalaisen työnantajan palvelukseen Ulkomaisen työnantajan palvelukseen Ulkomailla esiintyvät taiteilijat ja urheilijat Ulkomaisella aluksella työskentely Ulkomaantyöskentelyn verotus Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen henkilöasiakkaan ulkomaantulosta