ripsiäiset Vioitus: Tuntomerkit: Torjunta: Lajeja:

Esitys aiheesta: "ripsiäiset Vioitus: Tuntomerkit: Torjunta: Lajeja:"— Esityksen transkriptio:

1 ripsiäiset Vioitus: Tuntomerkit: Torjunta: Lajeja:
Ripsiäiset rikkovat pistävillä suuosillaan lehtien soluja ja imevät niistä kasvinestettä. Vioittuneet solut romahtavat kasaan ja kuivuvat. Vioitus näkyy lehtien hopeanhohtoisina laikkuina. Ripsiäiset pitävät erityisesti kukkivista kasveista, kuten saintpaulioista ja kukissa vioitus voi näkyä myös hopeisena laikkuna tai värivikana. Lajeja: Frankliniella intonsa yleinenripsiäinen Frankliniealla occidentalis kalifornianripsiäinen Thrips tabaci tupakkaripsiäinen Trhips palmi palmuripsiäinen Parthenothrips dracaenae traakkipuuripsiäinen Tuntomerkit: Pieniä, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla on kaksi paria kapeita, hapsureunaisia siipiä. Väriltään ne ovat joko vaaleita tai tummia lajista riippuen. Elinkaari koostuu munasta, jonka naaras munii kasvisolukon sisälle. Munasta kehittyvä toukka ryömii ulos kasvisolukon sisältä ja alkaa käyttää ravinnokseen erityisesti kasvin nuorimpia osia. Ripsiäisellä on 2 toukkavaihetta ja 2 kotelovaihetta, joiden jälkeen siitä kehittyy aikuinen. Elämänkierto kestää lajista riippuen viikosta noin puoleentoista kuukauteen. Torjunta: Ripsiäisiä on todella hankala torjua, etenkin jos niitä on jo paljon. Viherkasvihuollossa niitä voi yrittää torjua säännöllisellä lehtien pyyhkimisellä, joko vedellä tai laimennetulla mäntysuovalla. Torjunta-aineista voi yrittää käyttää Provadoa, joka tosin ei tuoteselosteen mukaan kuitenkaan tehoa kalifornianripsiäisiin. Kotioloissa voi lisäksi kokeilla esimerkiksi Kukka Raidia tai Spruzit:ia.

2 kilpikirvat Tuntomerkit: Vioitus: Torjunta: Lajeja:
Pseudococcus longispinus kaunokilpikkä Planococcus citri villakilpikkä Parthenolecanium corni kanukkakilpikkä Saissetia oleae oliivikilpikkä Saissetia coffeae valkokilpikkä Ceroplastes cirripediformis oranssikilpikkä Tuntomerkit: Kilpikirvat ovat saaneet nimensä kilvestä, jonka naaraat erittävät itsensä ja jälkeläistensä suojaksi. Kilpi voi olla joko jauhemaisen suomuinen (villakilpikirvat) tai kova ja vahamainen (nappikilpikirvat). Villakilpikirvat näyttävät ja jättävät jälkeensä pieniä pumpulimaisia kasoja kasvin lehdille ja lehtihankoihin. Nappikilpikirvat näyttävät pieniltä ja ovat muodoltaan lajista riippuen pyöreitä, ovaaleita tai pitkulaisia. Niitä löytyy etenkin lehtien alapinnoilla lähellä lehtiruotia. Ne eivät liiku, toisin kuin villakilpikirvojen naaraat, ja ovat tiukasti kiinni lehden pinnassa. Elinkaaren aikana naaras munii kilpensä alle suojaan suuren määrän munia. Munista kuoriutuu toukkia, joilla on kolme tai neljä toukkavaihetta ennen aikuiseksi tuloa. Usein ainoastaan ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva, muut vaiheet pysyttelevät paikallaan ravintokasvilla. Aikuiset naaraat elävät viikkoja tai kuukausia. Koiraat elävät vain muutaman vuorokauden. Vioitus: Nuoruusasteet ja naaraat imevät kasvien solunesteitä ja erittävät kasveja tahraavaa mesikastetta. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja. Torjunta: Viherkasvihuollossa kilpikirvoja voi yrittää torjua pyyhkimällä kasveja vedellä tai laimennetulla mäntysuovalla. Torjunta-aineista Provado on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Kotioloissa voi lisäksi kokeilla Kukka Raidia ja Spruzit:ia.

3 punkit Tuntomerkit: Viotus: Torjunta: Lajeja:
Phytonemus pallidus syklaamipunkki Polyphagotarsonemus latus begoniapunkki Tetranychus urticae vihannespunkki Tetranychus cinnabarinus neilikkapunkki Tyrophagus putrescentiae homepunkki Tyrophagus longior olkipunkki Tuntomerkit: Punkit ovat hämähäkkieläimiä. Aikuisilla ja kahdella aktiivisella nuoruusasteella on neljä jalkaparia. Pää ei erotu selvästi muusta ruumiista, vaan se on sulautunut leveästi vartaloon. Silmiä punkeilla ei yleensä ole, vaan eläin aistii tuntoelimillään, joita sillä on vartalonsa eri osissa. Punkit ovat pääsääntöisesti väriltään vaaleita, mutta myös tummempia, riippuen lajista, vuodenajasta ja isäntäkasvista. Esimerkiksi vihannespunkin molemmissa kyljissä on mustat raidat, jotka tosin voivat vaalentua talvehtimisen ajaksi. Toiset punkit ovat niin pieniä (esim. syklaamipunkki 0,2mm), että niiden näkemiseen tarvitaan jopa 30 kertaa suurentava suurennuslasi. Elinkaari vaihtelee lajeittain. Begoniapunkkinaaras elää vuorokautta ja elämänkierto munasta aikuiseksi kestää vain 4 päivää. Syklaamipunkin elämänkierto munasta aikuiseksi kestää 9 vuorokautta. Vihannespunkkinaaraat elävät noin 50 päivää. Toukat kuoriutuvat munista 4-6 päivän kuluttua ja niillä on elämänkierrossaan 3 kehitysvaihetta ennen aikuisastetta. Vihannespunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 8-10 vuorokautta. Viotus: Punkit imevät kasvien solunesteitä saaden lehdet korkkiutumaan, reikiintymään, laikkuuntumaan ja/tai ruskettumaan. Lisäksi lehdet voivat myös käpristyä. Vioittuneet lehtisilmut kuivuvat, eivätkä avaudu, kuten myös kukkanuput jäävät usein avautumatta. Avautuneiden kukkien terälehdistä tulee epämuotoisia ja laikukkaita. Kasvin kasvu saattaa pysähtyä ja pahimmassa tapauksessa koko kasvi voi kuolla. Punkit kehräävät lehdille myös seittiä, mikä häiritsee kasvin yhteyttämistä. Torjunta: Viherkasvihuollossa säännöllinen kasvien pyyhkiminen vedellä tai laimennetulla mäntysuovalla saattaa auttaa. Torjunta-aineista Provadosta voi olla apua. Kotioloissa voi lisäksi kokeilla Kukka Raidia tai Spruzit:ia.