Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

II KESKIAJAN SUOMI Tehtävien vastaukset Suomen hidas valloitus

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "II KESKIAJAN SUOMI Tehtävien vastaukset Suomen hidas valloitus"— Esityksen transkriptio:

1 II KESKIAJAN SUOMI Tehtävien vastaukset Suomen hidas valloitus
SISÄLLYSLUETTELOON II KESKIAJAN SUOMI Tehtävien vastaukset Suomen hidas valloitus Keskiajan elinkeinot ja arki Ruotsin valtakunnan yhteyteen Pohjolan valtakuntien liitto Kokoavat tehtävät

2 Suomen hidas valloitus
SISÄLLYSLUETTELOON Suomen hidas valloitus Luku II, s. 43

3 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Mitä eroa on Agricolan ja nykytutkimuksen tulkinnoilla kristinuskon tulosta Suomeen? Agricola: Nykytutkimus: Suomi käännytettiin kristinuskoon väkivalloin kolmen ristiretken avulla. Suomen valloitusteoria on kumottu. Kristinuskon katsotaan saapuneen Suomeen 700-luvulta 1300-luvulle ulottuneena ajanjaksona vaiheittain ja rauhanomaisesti. Ensimmäiset vaikutteet kristinuskosta saapuivat idäntietä matkanneiden gotlantilaisten kauppiaiden mukana. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat olivat benediktiinimunkkeja.

4 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mitkä asiat kertovat itäisen ja läntisen kristinuskon vaikutteiden saapumisesta Suomeen? Haudoista löytyneet esineet kertovat yhteyksistä kristittyjen kauppiaiden kanssa: esim. neitsyt Marian kuvat, ristiriipukset ja miekat, joissa oli latinankielisiä sanoja (Amen, Deus meus). Itäisistä vaikutteista kertovat suomen kieleen venäjän kautta tulleet sanat, kuten pappi, risti ja Raamattu. Hautaustapa muuttui 1100-luvulla: siirryttiin ruumishautaukseen hautaan ei enää pantu esineitä vainaja asetettiin hautaan pää länteen päin. Nousiaisiin rakennettiin puinen piispankirkko 1100-luvun puolivälissä luvun alussa kirkko siirrettiin lähelle Turkua Koroisiin, Liedon Vanhalinnan suojapiiriin. Ensimmäiset seurakunnat perustettiin 1200-luvun alkupuolella. Läntinen kirkkokunta vakiinnutti asemansa Suomessa 1200-luvun puoliväliin mennessä, jolloin paavinkirjeessä mainittiin myös Turun piispa. Turun Tuomiokirkko vihittiin käyttöön

5 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miksi Suomen alue oli monen eri ryhmittymän kiinnostuksen kohteena 1000-luvun alussa? Kuninkaat halusivat laajentaa valtaansa ja alueitaan alistamalla uusia alueita paikallisilta johtajilta oman kruununsa hallinnan alle. Kristinuskon vaikutus vahvistui Pohjoismaissa 1000-luvulla, jolloin itäisen ja läntisen kirkon lähetystyö tehostui Suomen alueella. Ruotsalaiset ja novgorodilaiset kiistelivät sekä kuninkaan vallan että kaupallisista etuoikeuksista Suomen alueen rannikkovesillä.

6 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miksi vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha? Mitä vaikutuksia sillä oli? Ruotsalaiset ja novgorodilaiset taistelivat Karjalan hallinnasta 1200-luvun lopulla. Rauha solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välillä Pähkinäsaaren uudessa linnoituksessa Laatokan saaressa lopettamaan valtakuntien väliset sodat ja vihollisuudet. Karjala jaettiin kahden valtakunnan ja kahden kirkkokunnan kesken. Rajasta tuli karkeasti katsottuna läntisen ja itäisen kulttuuripiirin välinen raja Suomessa. Monet tutkijat ovat epäilleet rajalinjan todenmukaisuutta, ja myös rauhan merkityksestä ollaan erimielisiä. Suomen historiassa niin sanotun ristiretkikauden voidaan katsoa päättyneen Pähkinäsaaren rauhaan.

7 Ruotsin valtakunnan yhteyteen
SISÄLLYSLUETTELOON Ruotsin valtakunnan yhteyteen Luku II, s. 51

8 1. Miten katolinen yhtenäiskulttuuri näkyi Suomessa keskiajalla?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten katolinen yhtenäiskulttuuri näkyi Suomessa keskiajalla? Turun hiippakunta oli järjestetty muiden katolisten hiippakuntien tavoin: piispan, tuomiokapitulin ja seurakuntapappien tehtävät olivat samat joka puolella Eurooppaa. Latinan kielen taito ja kirkon virkatehtävät tarjosivat suomalaisille kansainvälisiä mahdollisuuksia. Kirkonmenot, saarnat, opit ja Paavin käskyt olivat samansisältöisiä eri puolilla Eurooppaa, ja kirkollisveroja maksettiin samojen sääntöjen mukaisesti. Tapakulttuuri, juhlapäivät ja kalenteri sitoivat keskiajan Suomea mukaan keskiajan yhtenäiskulttuuriin.

9 2. Millä perusteella piispa oli keskiaikaisen Suomen mahtavin mies?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Millä perusteella piispa oli keskiaikaisen Suomen mahtavin mies? Piispalla oli hengellisen johtajuuden lisäksi paljon maallista valtaa. Piispa saattoi osallistua sisä- ja ulkopolitiikkaan, sillä hän istui kuninkaan neuvostossa. Piispa oli maan rikkain mies. Omaisuutta piispalle kertyi kirkollisveroista (kolmannes), piispankartanoista, jokien lohenkalastusosuuksista, vuokratiloista sekä kaupankäynnistä.

10 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten Maunu Eerikinpojan julkaisema valtakunnan laki sitoi Suomea tiukemmin Ruotsiin? Vuonna 1350 julkaistu valtakunnan laki toi koko yhteiskunnan kirjoitetun lain piiriin. Vanha tapaoikeus alkoi jäädä taustalle, ja Ruotsin valtakunnan lait ja määräykset tulivat käytäntöön myös paikallisella tasolla. Laki määritteli kuninkaan, virkamiesten ja alamaisten oikeudet ja velvollisuudet. Suomi sai oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin vuonna 1362. Alamaisille laki tehtiin tiettäväksi käräjillä, joilla kruunun virkamies neuvotteli talonpoikien kanssa maksuista ja käytänteistä.

11 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla. a) Miten maallinen rälssi eli yläluokka muotoutui? Kuningas Mauno Ladonlukko antoi vuonna 1280 Alsnön säännön. Sen mukaan ylimys tai talonpoika, joka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai omalle tilalleen rälssin eli verovapauden. Tästä syntyi sotapalveluun perustuva uskollinen yläluokka eli rälssisääty.

12 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla. b) Mikä oli ritareiden rooli rälssijärjestelmässä? Rälssimiehistä ansioituneet ja kuninkaan lähimmät neuvonantajat erottautuivat johtavaksi sotilasryhmäksi eli ritaristoksi. Ritari sai koulutuksen tehtäviinsä, ja hänet vihittiin erityisin menoin. Ritaristosta kehittyi yhteiskunnan johtava kerros eli aatelisto, jonka jäsenet saivat tärkeimmät ja tuottoisimmat kruunun tehtävät, kuten linnanvoudin ja tuomarin toimet.

13 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla. c) Mitä tarkoitetaan hengellisellä rälssillä? Myös papisto vapautettiin verotuksesta (maallisen rälssin ohella), ja papistoa ryhdyttiin kutsumaan hengelliseksi rälssiksi. Kirkolla oli yhtä paljon verovapaita tiloja kuin maallisella rälssillä ja lisäksi oma kymmenysveronsa. Nämä vahvistivat kirkon taloudellista mahtia keskiajalla.

14 SISÄLLYSLUETTELOON 5. Mikä oli valtaneuvosto? Mitä kuului maan tärkeimpien virkamiesten marskin, drotsin ja kanslerin toimenkuviin? Mikä oli valtaneuvosto? Mitä kuului maan tärkeimpien virkamiesten marskin, drotsin ja kanslerin toimenkuviin? Valtaneuvosto toimi kuninkaan tukena hallinnossa ja päätöksenteossa. Se koostui linnanvoudista, piispoista ja kuninkaan lähimmistä neuvonantajista. Kuningas oli riippuvainen valtaneuvoston suosioista, sillä kuninkuus ei ollut perinnöllinen. Kuninkaan valta olikin johtavien sukujen valtaa. Marski vastasi sota-asioista, drotsi valvoi oikeuslaitoksen toimintaa ja kansleri hoiti kuninkaan kansliaa, joka vastasi verotuksesta ja hallinnosta.

15 Hengellinen rälssi eli papisto:
6. Kokoa käsitekartta Suomen keskiaikaisesta sääty-yhteiskunnasta. Selvitä sen avulla aateliston, papiston ja porvariston tehtävät ja etuoikeudet sekä talonpoikien asema ja tehtävät. SISÄLLYSLUETTELOON Hengellinen rälssi eli papisto: etuoikeutena ja vallan perustana verovapaus verotusoikeus (kymmenykset) oma tuomiovalta (kanoninen oikeus) nimitysoikeus (virkailijat, tuomiokapituli). Maallinen rälssi eli aatelisto: etuoikeutena verovapaus (ajan myötä perinnöllinen) ja suuri maaomaisuus tehtävänä ratsupalveluksen suorittaminen aateliskartanoita lähinnä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Satakunnassa tunnettuja aatelissukuja esim. Fleming, Tott, Kurki, Tavast, Horn ja Särkilahti. Talonpojat: turkiskaupan vähentyessä suomalaisesta yhteiskunnasta talonpoikaisvaltaisempi oikeutena mahdollisuus vaikuttaa paikallishallinnossa rasituksina verotus (kuninkaalle ja kirkolle), sotalaitos sekä työsuoritukset (kyyditys- ja kestikievarilaitos, teiden, kirkkojen ym. rakentaminen) suomalainen talonpoika useita eurooppalaisia talonpoikia itsenäisempi ja vapaampi Länsi-Suomessa viljelymuotona peltoviljely (sarkajako) ja ryhmäkyläasutus Itä-Suomessa viljelymuotona kaskiviljely ja haja-asutus. Porvaristo: kaupungin hallintoon saivat osallistua vain kauppiaat, joilla oli porvarisoikeus kaupunkien syntyminen usein muinaissuomalaisten entisille kauppapaikoille (vesistöt) kaupunkien hallinto (raati, pormestarit) suomalaisten kauppiaiden ja käsityöläisten osuus porvaristossa vahvistui keskiajan mittaan.

16 Keskiajan elinkeinot ja arki
SISÄLLYSLUETTELOON Keskiajan elinkeinot ja arki Luku II, s. 62

17 Itäinen maanviljelykulttuuri Läntinen maanviljelykulttuuri
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten Suomen sisä- ja itäosien maanviljelykulttuurit erosivat toisistaan keskiajalla ja millaisia vaikutuksia sillä oli maatalouteen? Itäinen maanviljelykulttuuri Läntinen maanviljelykulttuuri Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa kaskeaminen oli peltoviljelyä yleisempää. Kaskeaminen vaati paljon työvoimaa, ja siitä saatiin peltoa parempi sato. Kaski köyhtyi kuitenkin nopeasti, ja kasvi piti uusia usein. Käyttöön otettiin kaskikiertoviljely. Asuinpaikkaa vaihdettiin usein, talot olivat erillään toisistaan, eikä tiiviitä kyliä syntynyt. Poltettuun viljelyalustaan kylvettiin aluksi ruista ja ohraa ja kolmantena vuotena kauraa tai naurista. Sarkajako yleistyi 1300-luvulta lähtien. Pellot jaettiin kapeisiin sarkoihin, ja kullekin talolle osoitettiin varoja vastaava määrä peltoa. Jakokuntalaitos eli pakollinen yhteisviljely muokkasi voimakkaasti maalaismaisemaa. Viljelytapa synnytti kyläryhmiä, joiden ympärillä oli laajat peltoaukeamat. Taloryhmä muodosti jakokunnan, jonka pellot viljeltiin yhteistyössä. Käytössä oli kaksivuoroviljely: toinen puoli pellosta viljeltiin ja toinen jätettiin kesannolle lepäämään.

18 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Perustele, millainen merkitys karjataloudella, metsästyksellä ja kalastuksella oli keskiajan elinkeinona. Karjatalous Karjatalous ei ollut keskiajalla pääelinkeino. Talossa oli yleensä muutama lehmä, joiden tärkein tuotos oli lanta, ei maito. Vetoeläiminä käytettiin härkää tai hevosta. Suurta karjaa ei kannattanut pitää, koska se tuotti maitoa vain kesällä mutta vaati ruokintaa ympäri vuoden. Kirnuttua maitoa eli voita käytettiin pääosin vaihtokaupan välineenä. Eläimistä saatiin vain vähän lihaa syötäväksi, mutta rannikolla riitti voita, nahkoja ja juustoa kaupattavaksi ulkomaille.

19 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Perustele, millainen merkitys karjataloudella, metsästyksellä ja kalastuksella oli keskiajan elinkeinona. Metsästys Pääelinkeinona metsästys ja eränkäynti säilyi pisimpään lappalaisten ja Pohjanlahden perukan talonpoikien elämässä 1300-luvulle saakka. Metsästys ja turkiskauppa eivät kuitenkaan loppuneet, vaikka peltoviljely yleistyi. Metsästystä tehtiin turkisten vuoksi (ilves, kärppä, kettu, orava). Turkiksilla maksettiin veroja, ja niitä käytettiin maksuvälineinä kaupanteossa. Karhut ja hirvet olivat tärkeää suurriistaa, ja susia tapettiin haittavaikutusten takia.

20 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Perustele, millainen merkitys karjataloudella, metsästyksellä ja kalastuksella oli keskiajan elinkeinona. Kalastus Kala oli tärkeä kauppatarvike ja elintarvike. Sisämaassa kalastettiin kotitarpeiksi ahvenia, lahnoja ja haukia. Kalasta saatiin ruokaa ympäri vuoden, kun sitä suolattiin, hapatettiin ja kuivattiin. Kuivattua kalaa käytettiin myös veronmaksuun. Lohia pyydettiin yhdessä rakennetuilla lohipadoilla, ja tuottoiset lohikosket ajautuivat usein rälssimiesten omistukseen.

21 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten suomalaiset kävivät keskiajalla kauppaa a) ulkomaiden kanssa b) kaupunkien ja maaseudun välillä? a) Ulkomaiden kanssa: b) Kaupunkien ja maaseudun välillä: Itämeren kaupan laajetessa suomalaiset kaupungit syntyivät rannikolle. Saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset hallitsivat kauppaa, ja kielenä käytettiin saksaa. Hansaliitto rajoitti suomalaisten kaupankäyntiä määräyksillään ja sopimuksillaan, mutta tarjosi samalla suomalaisille hyvät kauppayhteydet Eurooppaan  kuten Tallinnaan, Riikaan, Lyypekkiin ja Danzigiin. Suomessa vain Turulla ja Viipurilla oli oikeudet käydä ulkomaankauppaa, mutta talonpoikaispurjehdus oli yleistä. Maalaiset saivat kaupungeista suolaa sekä metalli-, nahka- ja puutavaroita. Kaupunkilaiset hankkivat maaseudulta elintarvikkeita, jauhoja ja ulkomaille myymänsä tavarat. Kauppaa käytiin velkasopimuksilla tai tavaranvaihtona yleensä vakituisten kauppakumppanien kanssa. Maaseudulla pidettiin myös markkinoita ja myytiin laittomasti käsityötarvikkeita, vaikka ne olivat muuten kaupunkien käsityöläisten erioikeus. Monet olivat maaseudulla pakotettuja hankkimaan näin elantonsa. Hidasti kaupunkien syntyä.

22 4. Mitä tuotteita Suomesta vietiin ja mitä Suomeen tuotiin?
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Mitä tuotteita Suomesta vietiin ja mitä Suomeen tuotiin? Suomesta vietiin Suomeen tuotiin suolakalaa kuivattua kalaa nahkoja ja turkiksia. Myös puun ja tervan vientiä aloiteltiin keskiajalla. vuosittain miljoonia kiloa suolaa (joka oli keskiajan tärkein kauppatavara) rautaa kulutustavaroita (esim. kankaita, huonekaluja, paperia, koriste-esineitä ja viiniä).

23 Kristinuskon merkitys keskiajan arjessa
SISÄLLYSLUETTELOON 5. Laadi käsitekartta kristinuskon merkityksestä keskiajan arjessa. Avainsanoiksi voit kirjoittaa: kaste ja nimistö, kuolema, juhlakulttuuri sekä ruokakulttuuri. Kaste ja nimistö Juhlakulttuuri Kristinuskon merkitys keskiajan arjessa Kuolema Ruokakulttuuri

24 Alkuruoka: sienipiirasta
SISÄLLYSLUETTELOON 6. Olet kisaamassa Mestarikokki-ohjelmassa ja saat tehtäväksesi laatia keskiajan itäsuomalaiseen ja länsisuomalaiseen perinteeseen nojaavat ruokalistat. Millaiset menut laadit? Itäsuomalaisen perinteen menu Länsisuomalaisen perinteen menu Alkuruoka: sienipiirasta Pääruoka: karjalanpaistia, tuoretta hapatettua limppua ja nauriita Jälkiruoka: marjapiirakkaa Alkuruoka: tuoretta makeaa limppua, kutunmaitojuustoa ja suolakalaa Pääruoka: savustettua jänistä, säilöttyä kaalia ja lanttua Jälkiruoka: säilöttyjä marjoja

25 Pohjolan valtakuntien liitto
SISÄLLYSLUETTELOON Pohjolan valtakuntien liitto Luku II, s. 68

26 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miksi kolme pohjoista valtakuntaa Ruotsi, Norja ja Tanska yhdistivät voimansa ja solmivat Kalmarin unionin? Saksalaisten valta kaupankäynnissä ja Itämeren piirin kaupunkien hallinnossa oli kasvanut. Hansakauppiaat hallitsivat koko Itämeren kauppaa 1300-luvulla. Muodostettu liitto nojautui valtakuntien samankaltaisuuteen, yläluokan vahvoihin sukusiteisiin ja yhteisiin etuihin.

27 2. Mistä syistä ikuiseksi aiottu Kalmarin unioni hajosi?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mistä syistä ikuiseksi aiottu Kalmarin unioni hajosi? Tanskan ja Kööpenhaminan vaikutusvalta vahvistui koko Pohjolassa Eerik Pommerilaisen aikana. Ruotsin rälssimiehet katsoivat tanskalaisten syrjäyttäneen heidät asemastaan. Tanskan käymät sodat rasittivat kaikkia osapuolia, mutta hyödynsivät vain Tanskaa. Tyytymättömyys puhkesi kapinoiksi ja veronmaksulakoiksi unionimaissa. Unionin hallitsijan asemasta syntyi kilpailua, ja lopulta Ruotsi erosi liitosta.

28 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Perustele seuraava väite: ”Unioniajan alkuaika oli Suomelle suotuisaa aikaa, mutta loppuaika ei.” 1400-luvun alussa Eerik Pommerilainen kehitti Suomen oloja. Suomi jaettiin kihlakuntiin, ja Turkuun perustettiin maaoikeus. Suomi sai myös ensimmäiset omat rahat, Turun äyrityisen ja penningin. Unioniajan loppupuoli oli jatkuvien sisäisten levottomuuksien aikaa, kun ylimykset kamppailivat keskenään vallasta. Moskovan suuriruhtinas Iivana III alisti Novgorodin valtansa alle ( Venäjän synty) ja vaati Pähkinäsaaren rajan tarkistusta. Tämä johti venäläisten tekemiin hävitysretkiin Suomen Karjalassa ja tanskalaiskuninkaiden kanssa käytyihin valtataisteluihin yli kahdenkymmenen vuoden ajaksi.

29 Kokoavien tehtävien vastausohjeet
SISÄLLYSLUETTELOON Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku II, s. 7071

30 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Ohessa on kuva ruotsalaisen Olaus Magnus Gothuksen kirjasta Pohjoisten kansojen historia (Historia de gentibus septentrionalibus), joka ilmestyi vuonna a) Arvioi kuvan antamaa tulkintaa veronkannosta keskiajan Suomessa. (2 p.) b) Miten Suomesta tuli osa Ruotsin valtakuntaa keskiajan kuluessa? (4 p.)

31 SISÄLLYSLUETTELOON a) Arvioi kuvan antamaa tulkintaa veronkannosta keskiajan Suomessa. (2 p.) Erittele kuvan yksityiskohtia. Kiinnitä huomiota veronkerääjien varusteisiin ja elekieleen. Tarkastele myös veronmaksajien tuomisia. Tämän jälkeen sinun tulisi arvioida, miten osuvasti kuva kertoo veronkantojärjestelmästä Suomessa keskiajalla. Millä verot maksettiin, ja vastasiko jokainen talous omasta verotuksestaan?

32 SISÄLLYSLUETTELOON b) Miten Suomesta tuli osa Ruotsin valtakuntaan keskiajan kuluessa? (4 p.) Huomioi kysymyksen ajallinen rajaus keskiaikaan. Voit aloittaa vastauksen tuomalla esiin niitä taloudellisia, poliittisia ja uskonnollisia syitä, joiden takia Ruotsi kiinnostui Suomesta 1100-luvulla. Selvitä, kuinka keskiajan kauppa ja hallinto sitoivat Suomen osaksi Ruotsia. Tuo esiin esimerkiksi verotuksen järjestäminen, kaupan valvonta sekä hallinnon järjestäminen linnaläänien ja pitäjänhallinnon avulla. Kuvaile myös katolisen kirkon hallintoa Suomessa. Yhteenvetokappaleessa voit tuoda esiin nykytutkimuksen ja perinteisen näkemyksen välisen ristiriidan siitä, miten Suomi liitettiin osaksi Ruotsia. Perinteisin käsityksen mukaan Ruotsi otti Suomen haltuunsa ristiretkien kautta vuosina 1155–1293. Nykytutkimuksen mukaan ruotsalaisvaikutus levisi Suomeen vähitellen ja katolinen usko tuli maahan rauhanomaisesti eikä yksittäisten ristiretkien kautta.

33 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Oheinen piirros on osa kuvasarjasta, jonka Turun piispa Maunu Tavast tilasi piispa Henrikin (pyhä Henrik) hautaa varten 1420-luvulla. Se esittää Henrikin ja Ruotsin kuninkaan Eerikin saapumista Suomeen niin sanotulla ensimmäisellä ristiretkellä. a) Tarkastele kuvan antamaa tulkintaa ristiretkestä ja pohdi kuvan historiallista lähdearvoa. (3 p.) b) Miten ristiretket vaikuttivat kehitykseen Suomen alueella? (3 p.) (Kevät 2010)

34 SISÄLLYSLUETTELOON a) Tarkastele kuvan antamaa tulkintaa ristiretkestä ja pohdi kuvan historiallista lähdearvoa. (3 p.) Maalliset sotajoukot ja kuningas on kuvattu saapuvaksi omalla laivallaan ja hengelliset joukot (piispa, munkit ja lähetystyöntekijät) omallaan. Toisessa laivassa on kuningas Eerik (Ruotsin Tre kronor -lippu) ja toisessa piispa Henrik seurueineen (ristisauva, piispan päähine). Suomalaiset on kuvattu järjestäytyneiksi joukoiksi ja sotilaallisesti vahvoiksi. Suomalaisten lipussa ei ole kristillistä tunnusta vaan pakanallinen lohikäärmelippu. Todellisuudessa Suomessa oli jo vaikutteita kristinuskosta Eerikin retken aikoihin, mutta ei järjestäytynyttä sotalaitosta. Kuvassa on 1400-luvulle tyypillisiä piirteitä: laivat, aseet, kypärät, koristeet ja ritarien varustus. Piirros on tehty 1430-luvulla eli 300 vuotta tapahtumaa myöhemmin. Se heikentää kuvan historiallista lähdearvoa, mutta kuva kertoo siitä, kuinka kristinuskon saapuminen Suomeen haluttiin nähdä 1420-luvulla. Kuva on tilattu pyhän Henrikin hautaa varten, mikä on saattanut vaikuttaa kuvan sisältöön.

35 b) Miten ristiretket vaikuttivat kehitykseen Suomen alueella? (3 p.)
SISÄLLYSLUETTELOON b) Miten ristiretket vaikuttivat kehitykseen Suomen alueella? (3 p.) Vastauksessa on hyvä nostaa esiin seuraavia asioita: Ristiretkiaikakauden ajoitus. Ristiretkien vaikutuksesta Suomen alue liitettiin vähitellen Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon yhteyteen. Ristiretkiajalla Ruotsi ja Novgorod kiistelivät Suomen alueesta ja solmivat lopulta rauhan Pähkinäsaaressa. Suomi liittyi osaksi läntistä kulttuuripiiriä. Vastaukessa tulee ymmärtää ristiretki-käsitteen ongelmallisuus sekä ristiretkien ajoitukseen ja nimitykseen liittyvien tulkintojen monikerroksisuus.

36 3. Suomen keskiaikainen kauppa ja kaupankäynti (esseetehtävä)
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Suomen keskiaikainen kauppa ja kaupankäynti (esseetehtävä) Vastauksen alkuun Suomen keskiajan ajoitus. Vastauksessa on hyvä tuoda esiin erilaisia näkökulmia keskiaikaiseen kauppaan: kaupunkien synty ja merkitys kaupankäynnille keskiajalla saksalaisten kauppiaiden ja käsityöläisten vaikutus kaupankäyntiin ja kaupunkeihin keskiajalla sekä kaupankäyntiä koskevat rajoitukset kauppareitit ja kauppatavarat ulkomaankaupassa sekä kaupunkien ja maaseudun välinen kauppa.


Lataa ppt "II KESKIAJAN SUOMI Tehtävien vastaukset Suomen hidas valloitus"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google