Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

PSYKOSOSIAALINEN TOIMINTAKYKY

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "PSYKOSOSIAALINEN TOIMINTAKYKY"— Esityksen transkriptio:

1 PSYKOSOSIAALINEN TOIMINTAKYKY
Mitä sillä itse kukin tarkoittaa?

2 TÄSSÄ MUUTAMIA KÄSITYKSIÄ JA MÄÄRITELMIÄ TOIMINTAKYVYSTÄ
WHO painottaa toimintakykyä positiivisena käsitteenä, nimenomaan KYKYNÄ, puutteista käytetään nimitystä rajoite. ICF-luokitus kuvaa toimintakyvyn moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Luokitus kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. THL: Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää. 

3 jatkuu Kela: Keskittyy määrittelemään työkykyä ja opiskelukykyä sekä kuntoutuksen eri muotoja, vammaisuutta ja tukia perustaen arviointeja eri mittareihin. Esim: Elämänlaatuun liitetään usein onnellisuuteen, hyvinvointiin, elämän tyytyväisyyteen ja toimintakykyyn. Elämänlaadun osatekijöiden ja kokonaisvaltaisen elämänlaadun arvioinnissa korostuu elämänlaadun kokemuksellinen luonne. Elämänlaatua arvioidaan WHO:n kehittämällä WHOQOL-BREF –mittarilla, joka arvioi ihmisen tyytyväisyyttä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön. Kela arvioi työkykyä Työkyky –kyselyllä. Kyselyyn on koottu Työkykyindeksistä kaksi kysymystä, jotka kuvaavat työntekijän omaa arviota nykyisestä ja tulevasta työ tai opiskelukyvystä (kysymykset 1-2).   Lisäksi kyselyssä on Kelan työhön kuntoutushankkeessa kehitetty kysymys (kysymys 3) omasta arviosta työstä tai opiskeluista selviämisestä. Mikäli kuntoutuja ei ole työssä tai opiskele, hän käyttää kysymyksen 3. vastausvaihtoehtona numeroa 5. Kysymyksiin 1-3 vastaa kuntoutuja ja niissä kuntoutuja arvioi omaa tilannettaan ennen ja jälkeen kuntoutuksen.

4 Mitä sinä pidät tärkeänä kun puhut toimintakyvystä?
Onko se kykyjä ja voimavaroja, joilla selvitään elämästä? Onko se standardi, johon verrataan kunkin yksilön suoriutumista? Onko se tavoite, jota kohti pyritään? Vai onko se tyhjänpäiväinen käsite, joka voidaan määritellä vain sen puutteen kautta?

5 SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY (Keltikangas-Järvinen)
Temperamenttipiirre sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot eivät ole sama asia! Ihmiset tarkoittavat puhuessaan sosiaalisuudesta eri asioita. Temperamenttipiirteet jakautuvat Gaussin käyrän mukaan, suurin osa on keskellä (näissä ominaisuuksissa keskellä oleminen tekee elämästä helpompaa). Sosiaalisuus edesauttaa sosiaalisten taitojen hankkimista, mutta ei takaa niiden olemassaoloa eikä ole niiden saavuttamisen edellytys. Temperamenttipiirre vaikuttaa palautteeseen ja kasvatukseen. Sosiaalisten taitojen määritteleminen on sidoksissa aikakauteen ja kulttuuriin ja niihin liittyy kiinteästi myös eettinen ja moraalinen aspekti.

6 SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY
Toimia: Potentiaalinen sosiaalinen toimintakyky muodostuu yksilön sekä erilaisten yksilötekijöiden (esim. sosiaaliset taidot, temperamentti, motiivit, tavoitteet, arvostukset) ja sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden puitteissa. Aktuaalinen sosiaalinen toimintakyky ilmenee toimijuutena mm. vuorovaikutuksessa sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina.

7 SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN
Toimia: Suosituksessa esitetään seuraavat ulottuvuudet, jotka tulisi ottaa huomioon sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa: 1) sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys, 2) sosiaalinen yhteisyys, 3) yksinäisyys, 4) sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen, 5) sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat.

8 Mitä sinä tarkoitat kun puhut sosiaalisuudesta tai sosiaalisesta toimintakyvystä?
Ajatteletko silloin yksilön toimintaa toisten ihmisten kanssa? Onko mielessäsi yhteisöjen tuottama sosiaalinen pääoma ja sen vaikutus hyvinvointiin? Pohditko tämän päivä kulttuurimme vaatimuksia ja antamia mahdollisuuksia/ rajoitteita? Millainen olisi unelmiesi kanssakäyminen ja ne yhteisöt, jossa haluaisit olla?

9 ITSESI KALTAISTEN KANSSAKO TULET PARHAITEN TOIMEEN?
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen ryhmä tutkii, ylikorostuuko opettajakunnassa jokin temperamentti, joka vaikuttaa koulumaailmaan ja vääristää suhtautumista oppilaisiin. – Ensimmäinen tutkimustulos, joka nousee esiin ja mahdollisesti myös selittää joitakin asioita, on se, että opettajaopiskelijoiden sosiaalisuus on merkittävästi korkeampi kuin mikä on väestön odotusarvo. Tämä ei ole suuri yllätys, sillä sosiaalisuutta arvostetaan yhteiskunnassamme muutenkin. Opettajakunnassa pitäisi hänen mielestään kuitenkin olla samanlainen kirjo temperamentteja kuin on väestössäkin, koska sillä on vaikutusta oppilaiden saamaan opetukseen, arvostukseen ja arvosanoihin.

10 PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY VAI HYVINVOINTI?
Ihmisen mielen hyvinvointia voidaan kuvata tilana, jossa ihmisen tunteet elämäänsä kohtaan ovat positiivisia ja jossa hän toimii hyvin (Psykologia, 2008 nro 4). Osa-alueita ovat: * itsensä hyväksyminen * elämän tarkoitus *henkilökohtainen kasvu * positiiviset suhteet * autonomia * ympäristön hallinta Fyysinen hyvinvointi sisältää tunteen omasta terveydestä ja perustarpeiden tyydyttyneisyydestä.

11 jatkuu Hyvinvointiin liitetään käsite elämän hallinta meidän kulttuurissamme ja nykyisenä aikana. Antonovsky on määrittänyt tätä KOHERENSSIN käsitteen avulla: 1. Elämään tulevat sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet ovat jäsentyneitä, ennustettavia ja selittäviä = YMMÄRRETTÄVÄÄ 2. Ihmisellä on käytössään voimavaroja, jotta hän pystyy kohtaamaan näiden ärsykkeiden asettamia vaatimuksia = HALLITTAVAA 3. Vaatimukset ovat sen arvoisia haasteita, että ihmisellä on halua sitoutua niihin = MIELEKÄSTÄ

12 PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY
WHO: Psyykkisen toimintakyvyn käsite liittyy ihmisen elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Itsearvostus, mieliala, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviäminen kuuluvat psyykkisen toimintakyvyn kokonaisuuteen. Kognitiivinen toimintakyky: (vrt.TTL: kognitiivinen ergonomia!) päättelykyky: kyky tehdä havaintoja itsestään ja ympäristöstään sekä tehdä niistä johtopäätöksiä ongelmien ratkaisu: kyky ymmärtää, mistä kulloisessakin tilanteessa on kyse ja mitä siitä selviytymiseksi pitää tehdä monimutkaisten asiayhteyksien ymmärtäminen ja kokemuksesta oppiminen: edellyttää mm. kykyä pitää monta asiaa mielessään samanaikaisesti ja kykyä painaa mieleen tärkeitä oppimiskokemuksia oman toiminnan suunnittelu: vaatii keskittymiskykyä, olennaisen ja epäolennaisen erottamista toisistaan, tehtävien osittamista ja kykyä pysyä asiassa, vaikka esteitä tulisikin.

13 MITEN PSYYKKISTÄ TOIMINTAKYKYÄ MITATAAN, TAI KUKA?

14 PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN
Toimia: Psyykkisen toimintakyvyn käsite on laaja eikä sille ole olemassa yleistä yhtenäistä määritelmää. Tässä esityksessä psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja. Psyykkistä toimintakykyä voidaan operationalisoida mielialan, persoonallisuuden ja psyykkisten elämänhallinnan voimavarojen näkökulmasta. Suomessa on käytössä useita vakiintuneita mittareita, jotka liittyvät psyykkiseen terveyteen ja positiiviseen käsitykseen omasta itsestä sekä käsitykseen itseä koskevien tärkeiden asioiden hallinnasta.

15 KANNATTAAKO PSYYKKISTÄ TOIMINTAKYKYÄ KÄSITELLÄ ERILLISENÄ?
Suurin osa askeleistamme lähtee keskushermostosta – Mitä hyödyttää puhua fyysisestä toimintakyvystä erillisenä? Mitä ajatteluun tuottaa biopsykososiaalinen toimintakyky? Mitä yksinkertaisempi mitattava, sen helpompi löytää mittareita – miten tämä vaikuttaa ammattilaisen toimintaan?

16 BPS-ICF-MALLI? (Erillinen kuvio Moodlessa)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/7853/katsauksia73netti.pdf?sequence=1 Syrjäytymisvaarassa olevien vajaakuntoisten nuorten kuntoutustarpeen arviointi

17 TOIMINTAKYKY VAI TOIMIJUUS?
Sosiologi Jyrki Jyrkämän (2007) toimijuuskeskustelu: Tarkoituksena oli irrottautua fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn jaottelusta ja siirtyä toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tarkasteluun toimijuuden modaliteettien avulla. Tällöin toimintakykyä tarkastellaan toisiinsa kytkeytyvinä ulottuvuuksina: osata, kyetä, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Toimintakyky näyttäytyy kontekstuaalisena kykyjen ja osaamisen tavoitteellisena käyttönä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja toimintakäytännöissä, toiminnassa. Toiminnan voidaan nähdä tuottavan niin toiminnan esteitä ja mahdollisuuksia, mutta myös tunteita.


Lataa ppt "PSYKOSOSIAALINEN TOIMINTAKYKY"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google