Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan 14.11.2016 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.

Esitys aiheesta: "Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan 14.11.2016 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon."— Esityksen transkriptio:

1 Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan
Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon yhteisten palvelujen ja infrastruktuurin strategisesta kehittämisestä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa ja edistää tasavertaista tiedonsaantia yhteiskunnassa. Tulosalue vastaa digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristön sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue kehittää palveluja muille muistiorganisaatioille. Esityksen aloitusdia, vaihtoehto 2. Valitse tämä tai vaihtoehto 1 esityksesi alkuun.

2 Tietolähteiden mappaus-asetukset
… aineistotyypit.map YKSA sijainnit.map Tietolähde (Musketti) (DSpace) (SLS) Yhteinen indeksi Solr finna.fi, hkm.finna.fi,… Käyttöliittymä VuFind RecordManager Haravointi (OAI-PMH) Indeksointi Dublin Core LIDO EAD Musketti sijainnit.map Tietolähteiden mappaus-asetukset OAI-PMH-rajapinta MARC21 OAI-PMH-rajapinta Tietolähde (Aurora) Tietolähde (Voyager) OAI-PMH-rajapinta

3 Haravointi, tuplakontrolli ja indeksointi
Kansalliskirjasto tekee keskitetysti Haravoidaan ja indeksoidaan ensin testi-indeksiin Kun testi-indeksissä olevia tietueita on tarkasteltu testipuolella ja kuvailutiedot näkyvät oikein (mm. faseteissa ja tietuenäytöllä) voidaan suunnitella haravointi ja indeksointi tuotantoindeksiin Vain tuotantoindeksin aineisto näkyy julkisessa Finnassa

4 Tietolähteen asetukset Finnassa
Kansalliskirjasto tekee keskitetysti niiden tietojen avulla, joita kysytty mm. asiakastietolomakkeissa Määritellään esim. tietolähteen formaatti, palautesähköposti, toimiala-fasetti, käytettävät mappaustaulut jne. Palautesähköposti määritetään tietolähdekohtaisesti = kaikki samasta tietolähteestä tulevat tietueet saavat saman palautesähköpostiosoitteen! Esimerkki: [tietolähteen_nimi] feedback = mainView = joku/default url = set = normal metadataPrefix = lido institution = JOKU format = lido ;componentParts = merge_non_earticles dedup = false building_mapping = building_joku.map format_mapping = lido_resource_type.map extrafields[] = sector_str_mv:mus

5 Haravointi Tietueet haravoidaan tietolähteen OAI-PMH –rajapinnan kautta Edellytys aineistojen tuonnille Finnaan! Testi-indeksiin vain pyydettäessä Tuotantoindeksiin automaattisesti ajastettuna Haravointi on vähittäistä: Vain ensimmäisessä haravoinnissa ja uudelleenharavoinnissa kaikki tietueet Päivitysharavoinnissa vain uudet, muuttuneet ja poistetut tietueet Ensimmäinen haravointi ja uudelleenharavointi kestävät pitkään Jos haravoitavan kuvailutiedon formaattiin tulee muutoksia, on tehtävä uudelleenharavointi

6 Sijaintien ja aineistotyyppien mappaukset
Tietueiden aineistotyypit tai kokoelmien sijaintitiedot voidaan mapata hierarkkisissa faseteissa uudestaan Mappaustaulujen tietoja käytetään indeksoinnissa Sama mappaus voimassa kaikissa eri näkymissä Esim. Suomen merimuseon aineisto on mapattu omaksi organisaatioksi, vaikka LIDO:ssa merkitty Kansallismuseon Suomen merimuseon kuvakokoelmaksi Esim. Kokoelmien ryhmittely paikkakunnittain

7 Indeksointi Tuplakontrollin jälkeen (kirjasto-aineistot)
Tuotantoindeksissä tapahtuu jatkuvasti Indeksoidessa tietoja viedään tiettyihin Solr-kenttiin Kukin formaatti indeksoidaan erikseen! (RecordManagerin formaattiajurit) Dokumentti eri formaattien indeksoinnista: an+indeksiin Mm. Haettavat kentät ja fasetteihin menevät kentät Kaikki erilaiset formaatit yhdessä isossa indeksissä = mm. Fasettien, haettavien kenttien, aineistotyyppien jne. kanssa paljon yhteensovittamista Indeksiin viedään myös alkuperäinen tietue sellaisenaan!

8 VuFind – Record Driver Kullakin formaatilla oma Record Driver
Rakentaa tietuenäytön sisällön (hakutuloslistoissa ja tietuesivulla näytettävät tiedot) Voi poimia mitä tahansa alkuperäisestä tietueesta, joka on haravoitu Finnaan Kuvailun tekeminen yhteisten sääntöjen mukaan tärkeää Poikkeusten ylläpito Finnassa muuttuisi nopeasti hallitsemattomaksi

9 Kun omat aineistot näkyvät puutteellisesti
Onko puuttuva tieto saatavissa alkuperäisestä Finnaan haravoidusta tietueesta? (ks. henkilökuntanäyttö) Ei - Jos jotain olemassa olevaa kuvailutietoa puuttuu Finnaan haravoidusta tietueesta, täytyy useimmiten selvittää järjestelmän ylläpitäjältä Kyllä - Jos Finnaan haravoitu kuvailutieto ei näy ollenkaan, tai ei näy oikein Finnassa > finna-posti. Selvitetään voidaanko korjata Record Driverissa

10 Kuvailutiedon laadun kriteerejä käytettävyyden näkökulmasta: Metadatan “liikennevalot”
Metadatan määrä ja laatu vaikuttaa aineistojen löydettävyyteen ja käytettävyyteen merkittävästi Kaikki tieto ei ole loppukäyttäjälle kuitenkaan suoraan tarpeellista, eikä kaiken tarvitse olla näkyvissä käyttöliittymässä Kullakin sektorilla on jo omat metadatan laatukriteerinsä, ei ole tarkoitus muuttaa niitä Finnan kriteeristö toimii itsearviointivälineenä organisaatioille Kriteeristö on suuntaa-antava: tietueen kokonaisvaikutelma ratkaisee

11 HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO
Metadatan laadun kriteerejä Finnan käytettävyyden näkökulmasta (1/2) HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO Metadatan määrä ja laatu Tietueisiin liittyy kattavasti laadukasta metadataa. Metadata on standardinmukaista  Tietueisiin liittyy kohtalaisesti metadataa. Sitä voisi olla enemmän tai se voisi olla tarkempaa tai standardin-mukaisempaa  Suurin osa metadatasta puuttuu  Tietueiden otsikointi Metadatasta nousee selkeästi jokin osio otsikoksi ja otsikko on käyttäjän kannalta järkevä  Metadatasta saadaan nostettua otsikko, mutta otsikko voisi olla selkeämpi  Tietueiden otsikot puuttuvat tai ne ovat hyvin epäselviä 

12 HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO
Metadatan laadun kriteerejä Finnan käytettävyyden näkökulmasta (2/2) HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO Esikatselukuvat Esikatselukuvat ovat selkeitä, sopivan kokoisia ja vesileimattomia. Kuvien käyttöoikeudet on ilmaistu selvästi  Esikatselukuvissa saattaa olla vesileima, mutta kuvasta erottaa silti olennaisen  Esikatselukuvat puuttuvat, ovat liian pieniä, epäselviä tai häiritsevästi vesileimattuja  Kokoelmat ja arkistot Kokoelmien ja arkistojen kuvauksessa on koko sisällöstä kertovaa tietoa  Kokoelmien kuvauksessa on kohtalaisesti koko sisällöstä kertovaa tietoa. Kuvausta voisi selventää ja/tai tarkentaa  Kokoelman kuvaus puuttuu tai on epäselvä 

13 Esityksen lopetusdia. Lopetusdiaa ei saa peittää eikä poistaa, vaan jokaisen esityksen pitää päättyä siihen. Kansalliskirjaston nykyisen yhteisötunnuksen on laatinut professori Erik Bruun 2000-luvun alussa. Bruun myös muokkasi tunnusta Kansalliskirjaston nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 2006. Tunnus muodostuu merkistä ja logosta ”Kansalliskirjasto” (kirjasintyyppi Garamond). Merkkiosassa on korinttilaisen pylvään pää sekä sen vasemmalle ja oikealle puolelle jaettuna kirjaston perustamisvuosi 1640. Pylväänpää symboloi akateemisuutta ja historiaa. Se viittaa myös Kansalliskirjaston päärakennuksen suuriin saleihin, joissa kaikissa on korinttilaispylväiköt. Vuosiluku kertoo kirjastotoiminnan juurista, jotka ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.