Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus"— Esityksen transkriptio:

1 Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
Verohallinto

2 Sisältö Yleistä Osakeyhtiön tuloverotus
Sisältö Yleistä Osakeyhtiön tuloverotus Nettovarallisuuden laskeminen Osakkeen matemaattinen arvo Osakeyhtiön suoritukset osakkeenomistajille Osakeyhtiön maksama palkka Osakeyhtiön antama osakaslaina Osakeyhtiöstä saatu osinko Varojenjako osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta Osuuskunnan tuloverotus  Osuuskunnan suoritukset jäsenille ja osuuksien ja osakkeiden omistajille Osuuskunnasta saatu ylijäämä Varojenjako osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta Osuuskunnasta saadut verovapaat ylijäämät ja edut

3 Yleistä 1/2 Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden saama tulo verotetaan osakeyhtiön ja osuuskunnan tulona. Osakeyhtiön ja osuuskunnan verotus ei vaikuta yksittäisen osakkaan tai jäsenen verotukseen. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tulos lasketaan niin, että veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Tulot > menot vahvistetaan verotettava tulo Menot > tulot vahvistetaan tappio Verotettavan tulon tai vahvistettavan tappion laskeminen Tuloverolait (tuloverolaki, laki elinkeinotulon verottamisesta ja maatilatalouden tuloverolaki) sääntelevät, mitkä tulot ovat veronalaisia ja mitkä menot ovat vähennyskelpoisia. Elinkeinoverolain (EVL) mukainen verotettava tulo Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Tulo luetaan sen verovuoden tuotoksi, jonka aikana raha, rahanarvoinen etu tai saaminen on saatu. Tässä ns. suoriteperusteisessa järjestelmässä ei ole merkitystä sillä, milloin esimerkiksi maksu on yrityksen tilillä, vaan tulo on sen verovuoden tuloa, jolloin oikeus saamiseen on syntynyt. Vähennyskelpoisia menoja ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, vahvistetaan verotettava tulo. Jos menot ovat suuremmat, kyseiselle verovuodelle vahvistetaan tappio. Verotettavan tulon laskeminen perustuu kirjanpitoon, mutta kirjanpidon ja verotuksen eroavaisuuksien vuoksi verotettava tulo voi poiketa kirjanpidon tuloksesta.

4 Yleistä 2/2 Osakeyhtiöt ja osuuskunnat maksavat tuloveroa 20 % verotettavasta tulostaan. Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ilmoittavat Verohallinnolle tiedot tuloverotusta varten veroilmoituslomakkeella 6B. Veroilmoitus annetaan kultakin tilikaudelta erikseen. Veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Verohallinto suosittelee, että veroilmoitus annetaan sähköisesti. Veroilmoitus Veroilmoituslomake sisältää tuloverolaskelman, jossa tuotot ja kulut ilmoitetaan sekä kirjanpidon mukaisina että sen mukaan, ovatko ne veronalaisia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Kaikki osakeyhtiöt ja osuuskunnat antavat veroilmoituksen kultakin tilikaudelta erikseen. Veroilmoitus on annettava myös silloin, kun osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla ei esimerkiksi aloittamisvuonna ole ollut varsinaista toimintaa tai yhtiö on asetettu konkurssiin. Veroilmoitus on lisäksi annettava aina, jos Verohallinto sitä erikseen pyytää. Mikä on verovuosi? Verotus toimitetaan verovuodelta. Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. Veroilmoitus on annettava kultakin tilikaudelta erikseen. Osakeyhtiön ja osuuskunnan verotuksen päättyminen on sidottu tilikauden päättymiseen. Verotus päättyy kymmenen kuukautta tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen. Lisätietoa vero.fi-sivuilla: Veroilmoitus 6B sähköisesti - osakeyhtiö ja osuuskunta

5 Osakeyhtiön tuloverotus
Osakeyhtiön tuloverotus Osakeyhtiöllä voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotulolähde maatalouden tulolähde henkilökohtainen tulolähde voi muodostua esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, joka ei välittömästi tai välillisesti palvele elinkeinotoimintaa. Osakeyhtiön kunkin tulolähteen verotettava tulo lasketaan erikseen vähentämällä verovuoden tulosta aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut saman tulolähteen tappiot. Tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan yhteen ja verotetaan yhtiön tulona. Yhtiö maksaa yhteisön tuloveroa. Tappioiden vähentäminen Verotuksessa vahvistetut tappiot vähennetään 10 seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy. Tappiot vähennetään sen tulolähteen tuloksesta, jossa ne ovat syntyneet.

6 Nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo
Nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo Osakeyhtiön tuloverotuksessa vahvistetaan nettovarallisuus, jonka perusteella lasketaan yhtiön osakkeen matemaattinen arvo. Osakkeen matemaattista arvoa käytetään laskettaessa, miten listaamattomista yhtiöistä saadut osingot jakautuvat osakkaan verotuksessa verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon. Listaamaton yhtiö = muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö.

7 Nettovarallisuuden laskeminen 1/2
Nettovarallisuuden laskeminen 1/2 Nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Osakeyhtiön nettovarallisuuteen luetaan mukaan yhtiön kaikkien eri tulolähteiden varat ja velat: myös yhtiön maatalouden tulolähteeseen ja henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluva varallisuus ja velat. Nettovarallisuuden laskeminen Osakeyhtiön nettovarallisuuden laskemisesta on yksityiskohtaiset ohjeet ns. arvostamislaissa (laki varojen arvostamisesta verotuksessa, 1142/2005).

8 Nettovarallisuuden laskeminen 2/2
Nettovarallisuuden laskeminen 2/2 Varoja ovat käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus. Varoihin ei lueta laskennallisia verosaamisia eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa. Velkoja ovat taseen vastattaviin vieraaseen pääomaan merkityt erät. Myös pääomalaina on velkaa silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa. Velkana ei pidetä laskennallisia verovelkoja. Osakeyhtiön nettovarallisuuden perusteella lasketaan sekä osakkeen matemaattinen arvo että vertailuarvo. Vertailuarvoa laskettaessa yhtiön nettovarallisuudesta vähennetään tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko. Vertailuarvo Nettovarallisuuden perusteella lasketaan myös osakkeen vertailuarvo. Vertailuarvoa käytetään silloin, kun osakkeiden omistajana on toinen yritys. Vertailuarvo vaikuttaa tämän yrityksen oman nettovarallisuuden laskemiseen ja yrityksen jakaman osingon verotukseen.

9 Osakkeen matemaattinen arvo 1/2
Osakkeen matemaattinen arvo 1/2 Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan niin, että yhtiön tarkistettu nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Matemaattisen arvon laskenta perustuu tilinpäätöksen mukaiseen tarkistettuun nettovarallisuuteen, joka yhtiöllä on ollut verovuotta edeltävänä vuonna. Verovuoden matemaattisen arvon perusteella saman verovuoden aikana saatu osinko jaetaan verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon. Esimerkki päättyneen tilikauden perusteella lasketaan matemaattinen arvo verovuodelle Matemaattisen arvon perusteella määräytyy osakkaan vuonna 2017 saaman osingon verovapaa osuus sekä pääomatulona ja ansiotulona verotettava osuus. Ulkona olevat osakkeet = osakeyhtiön osakkeet, joita yhtiö ei ole lunastanut tai jotka eivät ole sen hallussa.

10 Osakkeen matemaattinen arvo 2/2
Osakkeen matemaattinen arvo 2/2 Yrittäjäosakkaan osakkeiden matemaattista arvoa oikaistaan ennen kuin osingot jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osinkoihin. Osakkeiden arvosta vähennetään yrittäjäosakkaan tai hänen perheenjäsenensä yhtiöstä ottama osakaslaina. Tässä tilanteessa kyseessä on yrittäjäosakas, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. osakkaan tai hänen perheensä käytössä olleen asunnon arvo, jos asunto kuuluu yhtiön varoihin. Tässä tilanteessa kyseessä on yrittäjäosakas, jos osakas ei ole työntekijäin eläkelain mukaan työsuhteessa osinkoa jakavaan yhtiöön.

11 Osakeyhtiön suoritukset osakkeenomistajille
Osakeyhtiön suoritukset osakkeenomistajille Osakeyhtiön osakkaita verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä. Tuloa voidaan nostaa palkkana, osakaslainana, osinkona tai varojenjakona vapaan oman pääoman rahastosta. Mitkään yksityisotot eivät ole osakeyhtiössä mahdollisia. Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä oikeustoimissa on aina noudatettava ehtoja, joita voidaan pitää kohtuullisina ja tavanomaisina. Esimerkiksi jos yhtiö myy auton osakkaalleen, kauppahintana on käytettävä käypää hintaa. Yhtiön ja osakkaan välisistä oikeustoimista on tehtävä viipymättä asianmukainen asiakirja.

12 Osakeyhtiön maksama palkka
Osakeyhtiön maksama palkka Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja antaa luontoisetuja, jotka on käsiteltävä myös yhtiön palkkakirjanpidossa palkkana. Jos näin ei ole toimittu, etu katsotaan peitellyksi osingoksi todellisten kustannusten suuruisena. Myös palkansaajan päivärahan ja kilometrikorvausten maksaminen osakkaille on mahdollista. Osakkaalle maksetun palkan ja luontoisetujen tulee olla tehtyyn työhön nähden kohtuulliset. Kohtuullista suurempien etuuksien antaminen osakkaalle voi johtaa niiden verotukseen peiteltynä osinkona.

13 Osakeyhtiön antama osakaslaina 1/2
Osakeyhtiön antama osakaslaina 1/2 Osakeyhtiö voi myöntää osakkailleen ja näiden lähisukulaisille osakaslainoja. Osakkaalle annettu rahalaina katsotaan verotuksessa osakkaan pääomatuloksi, jos hän ei ole maksanut lainaa takaisin yhtiölle verovuoden loppuun mennessä. Edellytyksenä pääomatulon verotukselle on, että osakas, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 % osakkeista suoraan tai välillisesti.

14 Osakeyhtiön antama osakaslaina 2/2
Osakeyhtiön antama osakaslaina 2/2 Pääomatulon veroprosentti on 30 %. Jos verotettavan pääomatulon määrä ylittää euroa, ylittävästä osasta menee veroa 34 %. Jos osakas maksaa lainan takaisin viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen, hän saa vähentää takaisin maksetun määrän pääomatuloistaan.

15 Osinkotulon verotus 1/2 Osakeyhtiö voi päättää jakaa osinkona osan viimeksi kuluneen tilikauden voitosta. Osinkona voidaan jakaa enintään se määrä, joka jää jäljelle, kun tilinpäätöksen taseesta on vähennetty tappiot tietyt pakolliset menot, kuten mahdolliset yhtiöjärjestyksen mukaiset siirrot vararahastoihin. Osinkoa voidaan jakaa aina, kun yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa. Voitonjaon edellytyksenä ei ole nimenomaan edellisen tilikauden voitollisuus. Osinkoa voidaan jakaa vain tilikauden hyväksymisestä päättävässä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Osingonjakopäätös Osingonjako perustuu yhtiön viimeksi vahvistettuun ja tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Osingonjaossa on otettava huomioon, että yhtiön täytyy jaosta huolimatta säilyttää maksukykynsä. Pääsäännön mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että osakkeet poikkeavat toisistaan esimerkiksi tuottamansa äänimäärän tai osinko-oikeuden suhteen. Näitä lain ja yhtiöjärjestyksen säännöksiä noudatetaan myös verotuksessa, ja osinko verotetaan osingonsaajan tulona. Palkan maksaminen osakkaille heidän tekemästään työstä ei ole välttämätöntä, joten varsinkin yhden miehen yhtiöissä ja perheyhtiöissä osingon maksaminen saattaa korvata palkanmaksun.

16 Osinkotulon verotus 2/2 Julkisesti noteeratuista (= listatuista) yhtiöistä saadut osingot ovat saajalleen osittain veronalaista tuloa ja osittain verovapaata tuloa. Muissa kuin julkisesti noteeratuissa (= listaamattomissa) yhtiöissä osakkailla on mahdollisuus nostaa yhtiöstä osinkoa seuraavasti: Osinko jaetaan verovapaaseen tuloon sekä veronalaiseen pääomatuloon ja ansiotuloon osakkeiden matemaattisen arvon perusteella. Matemaattinen arvo perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Osingon jakaminen ei aiheuta veroseuraamuksia osinkoa jakavalle yhtiölle. Listatusta yhtiöstä saatu osinkotulo Listatusta yhtiöstä (= yhtiöstä, jonka osakkeet noteerataan julkisesti pörssi- tms. listalla) saatu osinko jaetaan luonnollisen henkilön verotuksessa verovapaaseen tuloon ja pääomatuloon. Veronalaista pääomatuloa on verovuodesta 2014 alkaen 85 % ja verovapaata tuloa 15 % osingosta. Osingon verovapaus tai veronalaisuus ei riipu osakkeen arvosta. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo verovuodesta 2014 lähtien Tavallisen, listaamattoman osakeyhtiön jakaman osingon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osinko Osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Ansiotulo-osinko 8 %:n vuotuisen tuoton ylittävä osa osingosta on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.

17 Listaamattomasta yhtiöstä saadun osinkotulon verotus kaaviona
Listaamattomasta yhtiöstä saadun osinkotulon verotus kaaviona Osakeyhtiön toiminta Liikevaihto - kulut = voitto Maksetaan yhteisöveroa 20 % Osinko Osakeyhtiössä voidaan päättää: jakaa osinkoa = osinkotuloa jättää rahaa yhtiöön = kasvattaa varallisuutta Pääomatulo-osinko osingon määrä vastaa enintään 8 %:n tuottoa 25 % veronalaista / 75 % verovapaata osinkojen yhteismäärä ylittää euroa ylimenevästä osasta 85 % veronalaista / 15 % verovapaata Ansiotulo-osinko 8 %:n vuotuisen tuoton ylittävä osa osingosta = ansiotuloa 75 % veronalaista / 25 % verovapaata

18 Varojenjako osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta
Varojenjako osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta Listatusta yhtiöstä saatu varojenjako pidetään osinkona ja verotetaan kuten osinkotulo (ks. dia 16) Listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako pidetään pääsääntöisesti osinkona ja verotetaan kuten osinkotulo (ks. diat 16-17) pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja verovelvollinen esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen Tuloverolakiin on 2013 lisätty (1237/2013) säännökset osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta varojenjaosta vapaan oman pääoman rahastosta. Säännökset ovat tulleet voimaan pääsääntöisesti verovuodesta 2014 lähtien. Uusien säännösten mukaan tällaista varojenjakoa verotetaan aina osinkotulosäännösten mukaisesti, kun kyseessä on listatusta yhtiöstä saatu varojenjako. Jos kyseessä on listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako, sovelletaan pääsääntöisesti osinkotulosäännöksiä. Tietyin edellytyksin varojenjakoon sovelletaan luovutusvoittoa koskevia säännöksiä.

19 Osuuskunnan tuloverotus
Osuuskunnan tuloverotus Osuuskuntaa verotetaan erillisenä verovelvollisena osakeyhtiön tavoin, jos osuuskunta on merkitty kaupparekisteriin ennen tilikauden päättymistä. Rekisteröimätöntä osuuskuntaa verotetaan elinkeinoyhtymää koskevien säännösten mukaan. Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Yhtymälle vahvistetaan kuitenkin elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Myös osuuskunnalla voi olla elinkeinotulolähde, maatalouden tulolähde sekä henkilökohtainen tulolähde. Osuuskuntalaki (421/2013) mahdollistaa osuuskunnan toiminnan osakeyhtiömäisesti.

20 Osuuskunnan suoritukset jäsenille sekä osuuksien ja osakkeiden omistajille Osuuskunnan jäsenet voivat nostaa palkkaa osuuskunnan hyväksi tekemästään työstä. Osuuskunta voi jakaa ylijäämää tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta.

21 Osuuskunnasta saatu ylijäämä
Osuuskunnasta saatu ylijäämä Ylijäämä = osuuspääoman korko ja muu osuuskunnan jakama ylijäämä Julkisesti noteeratuista (= listatuista) osuuskunnista saadut ylijäämät ovat saajalleen osittain veronalaista tuloa ja osittain verovapaata tuloa. Muista kuin julkisesti noteeratuissa (= listaamattomissa) osuuskunnista saadut ylijäämät verotetaan seuraavasti: ylijäämä jaetaan verovapaaseen tuloon sekä veronalaiseen pääomatuloon ja ansiotuloon Osuuskunnasta saadun ylijäämän verotusta koskevat tuloverolain uudet säännökset (1399/2014) ovat tulleet voimaan lähtien. Ylijäämän verotus toimitetaan pääsääntöisesti samoin perustein kuin osakeyhtiöstä saadun osinkotulon verotus. Listatusta osuuskunnasta saatu ylijäämä Listatusta osuuskunnasta (= osuuskunta, jonka osuudet tai osakkeet noteerataan julkisesti pörssi- tms. listalla) saatu ylijäämä jaetaan luonnollisen henkilön verotuksessa verovapaaseen tuloon ja pääomatuloon. Veronalaista pääomatuloa on verovuodesta 2015 alkaen 85 % ja verovapaata tuloa 15 % ylijäämästä. Listaamattomasta osuuskunnasta saatu ylijäämä Pääomatulona verotettava ylijäämä ylijäämästä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa euron vuotuiseen yhteismäärään saakka. jos ylijäämän saajan verovuonna saamien tällaisten ylijäämien yhteismäärä ylittää euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. 5 000 euron lievennys on verovelvolliskohtainen ja sen saa vain kertaalleen. Ansiotulona verotettava ylijäämä ylijäämästä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa, jos osuuskunnassa on ylijäämän jaosta päättämistä edeltävän tilikauden lopussa alle 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä ja saatu ylijäämä ylittää määrän, joka vastaa 8 % vuotuista tuottoa verovelvollisen kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista ja osakkeista ylijäämän jaosta päättämistä edeltävän tilikauden lopussa osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle ansiotulona verotettaviin ylijäämiin ei sovelleta em euron lievennystä.

22 Listaamattomasta osuuskunnasta saadun ylijäämän verotus kaaviona
Listaamattomasta osuuskunnasta saadun ylijäämän verotus kaaviona Osuuskunnan toiminta Liikevaihto - kulut = ylijäämä Maksetaan yhteisöveroa 20 % Ylijäämä Osuuskunnassa voidaan päättää: jakaa ylijäämää jättää rahaa osuuskuntaan = kasvattaa varallisuutta Pääomatulo-ylijäämä 5 000 euroon saakka 25 % veronalaista / 75 % verovapaata ylijäämien yhteismäärä ylittää euroa ylimenevästä osasta 85 % veronalaista / 15 % verovapaata Ansiotulo-ylijäämä 75 % veronalaista / 25 % verovapaata, jos osuuskunnassa on alle 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä ja saatu ylijäämä ylittää määrän, joka vastaa 8 % vuotuista tuottoa verovelvollisen kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista ja osakkeista osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle

23 Varojenjako osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta
Varojenjako osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta Listatusta osuuskunnasta saatu varojenjako pidetään ylijäämänä (ks. dia 22) Listaamattomasta osuuskunnasta saatu varojenjako pidetään pääsääntöisesti ylijäämänä (ks. diat 22-23) pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja verovelvollinen esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen Osuuskunnasta erotessa saatu varojenjako osuusmaksun palautuksen sijaan saatua varojenjakoa pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin suoritus vastaa maksettua osuusmaksua Tuloverolakiin on 2014 lisätty (1399/2014) säännökset osuuskuntalain 16 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta varojenjaosta vapaan oman pääoman rahastosta. Säännökset ovat tulleet voimaan verovuodesta 2015 lähtien. Uusien säännösten mukaan tällaista varojenjakoa verotetaan aina ylijäämää koskevien säännösten mukaisesti, kun kyseessä on listatusta osuuskunnasta saatu varojenjako. Jos kyseessä on listaamattomasta osuuskunnasta saatu varojenjako, sovelletaan pääsääntöisesti ylijäämää koskevia säännöksiä. Tietyin edellytyksin varojenjakoon sovelletaan luovutusvoittoa koskevia säännöksiä.

24 Osuuskunnasta saadut verovapaat ylijäämät ja edut
Luonnollisen henkilön osuuskunnasta ostojensa suhteessa saama ylijäämänpalautus siltä osin kuin palautettava ylijäämä on muodostunut palautuksen saajan elantomenoihin liittyvistä ostoista. Luonnollisen henkilön osuuskunnasta jäsenyyden perusteella elantomenojen vähentymisenä saama etu, joka muodostuu ostoista käypää hintaa alempaan hintaan, joka ei alita osuuskunnalle hyödykkeiden tai palveluiden tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Kuluttaja-asiakkaan ostojensa perusteella saamat tavanomaiset bonukset ja asiakashyvitykset eivät siten ole veronalaista tuloa.


Lataa ppt "Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google