30.9.2017 Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö.

Esitys aiheesta: "30.9.2017 Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö."— Esityksen transkriptio:

1 Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Yleissopimuksen tarkoitus (1 artikla)
Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkä-aikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

3 Yleissopimuksen tausta
Yleissopimuksen tausta IO-julistus (1948), KP-sopimus (1966), TSS-sopimus (1966) (International Bill of Human Rights) ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset Kehitysvammaisten oikeuksien julistus (1971) ja vammaisten oikeuksien julistus (1975) Kansainvälinen vammaisten vuosi 1981 ja vammaisia koskeva yleismaailmallinen toimintaohjelma (1982) YK:n vammaisten vuosikymmen ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet (1993) Seuranta (ml. erityisraportoija) Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

4 Yleissopimuksen tausta (jatkuu)
YK:n ihmisoikeussopimuksilla kaikille taattujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutuminen on vammaisten henkilöiden osalta ollut silti usein puutteellista. YK:n yleiskokous perusti joulukuussa 2001 ad hoc -komitean valmistelemaan yleissopimusta. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

5 Yleissopimuksen valmistelu
Komitea kokoontui 8 kertaa vuosina Komitean työskentelyyn osallistui laajasti kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia (kansalliset ja kansainväliset vammaisjärjestöt). Suomi osallistui neuvotteluihin ulkoasiainministeriön johdolla. Neuvotteluissa mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö ja vammaisjärjestöjen edustajia. Vammaisjärjestöt osallistuivat myös kansallisten kantojen valmisteluun. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

6 Yleissopimuksen hyväksyminen, allekirjoittaminen ja voimaantulo
YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja avattiin allekirjoitettavaksi Suomi ja yli 80 muuta YK:n jäsenvaltiota allekirjoittivat yleissopimuksen. Suomi ja yli 40 muuta YK:n jäsenvaltiota allekirjoittivat pöytäkirjan. Yleissopimus ja pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

7 Yleissopimuksen hyväksyminen, allekirjoittaminen ja voimaantulo (jatkuu)
Yleissopimuksella on tällä hetkellä 168 osapuolta ja pöytäkirjalla 92. Yksi maailman nopeimmin rafioiduista ihmisoikeussopimuksista. EU-maista kaikki paitsi Irlanti ovat yleissopimuksen osapuolia. EU on yleissopimuksen osapuoli (2011). Suomi ratifioi toukokuussa 2016: Yleissopimus ja pöytäkirja tulivat Suomessa voimaan Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

8 Yleissopimuksen läpileikkaava periaate
5 artikla: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yleissopimuksen keskeisimpänä ajatuksena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertaisuus ja kieltää kaikkinainen syrjintä -> kohtuulliset mukautukset Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

9 Yleissopimuksen yleiset periaatteet (3 art.)
synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden kunnioittaminen; syrjimättömyys (yhdenvertaisuus); täysmääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan; erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa; mahdollisuuksien yhdenvertaisuus; esteettömyys ja saavutettavuus; miesten ja naisten välinen tasa-arvo; vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja identiteetin kunnioittaminen Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

10 Vammaissopimuksen sisältö (jatkuu)
Valtioilla on yleinen velvoite varmistaa kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräinen toteutuminen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistää sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella mm. lainsäädännöllisin ja hallinnollisin toimenpitein, edistämällä koulutusta jne. (4 artikla) Vammaisten henkilöiden osallistaminen Kohtuulliset mukautukset (2 artikla) Esteettömyys ja saavutettavuus (9 artikla) Vammaiset naiset ja lapset (6 ja 7 artikla) Läpileikkaavat artiklat (1-9) Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

11 Yleissopimuksen sisältö (jatkuu)
Tarkempia määräyksiä kansallisesta täytäntöönpanosta (10-31 artikla): oikeustoimikelpoisuus (12 artikla); vapaus ja turvallisuus sekä ruumiillinen koskemattomuus (14-17 artikla); liikkumisvapaus (18 artikla) ja itsenäinen elämä (19 artikla); koulutus (24 artikla); terveys (25 artikla) ja kuntoutus (26 artikla); työ ja työllisyys (27 artikla). Kansainvälinen yhteistyö (32 artikla); Yleissopimuksen kansallinen seuranta (33 artikla); Vammaisten henkilöiden komitea ja määräaikaisraportointi ( artikla). Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

12 Yleissopimuksen täytäntöönpanon kansainvälinen seuranta
Yleissopimusta valvotaan kansainvälisesti ja kansallisesti. Kansainvälisellä tasolla: Sopimuspuolten määräaikaisraportointi - vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Valvontaa täydentää valinnainen pöytäkirja, jolla perustetaan yksilövalitusoikeus yleissopimuksen kattamista oikeuksista sekä tutkintamenettely väitetyistä yleissopimuksen määräysten vakavista tai järjestelmällisistä loukkauksista (opt-out). Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

13 Sopimuksen kansainvälinen valvonta
Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea, jossa on 18 riippumatonta asiantuntijajäsentä henkilökohtaisessa ominaisuudessaan Määräaikaisraportointi ja rakentava vuoropuhelu – kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraportit Suomen 1. raportti annettava Tämän jälkeen 4 vuoden välein Yksilövalitukset – väliaikaismääräykset Tutkintamenettely Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

14 Kansallinen täytäntöönpanon seuranta
Yleissopimuksen 33 artikla Yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten On nimetty kansallinen yhteystaho (focal point) UM + STM + vammaisjärjestöjen edustaja (koordinaatiomekanismista) sekä perustettu koordinaatiojärjestelmä helpottamaan toimintaa eri aloilla ja tasoilla. STM:n yhteyteen perustettu Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (Valtakunnallisen vammaisneuvoston tilalle). Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

15 Kansallinen täytäntöönpanon seuranta (jatkuu)
Lisäksi - ja erityisesti - yleissopimus edellyttää rakennetta, johon kuuluu yksi tai useampi riippumaton järjestelmä ja, jonka avulla edistetään ja seurataan sopimuksen täytäntöönpanoa. Pariisin periaatteiden noudattaminen Eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta (kansallinen ihmisoikeusintituutio) Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä, uusi 19 f § Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen ja osallistaminen Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus

16 Kiitos! Eveliina Pöyhönen eveliina.poyhonen@stm.fi
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus