Järjestöjen näkökulma ja tavoitteet sote-uudistuksen valmistelussa 19

Esitys aiheesta: "Järjestöjen näkökulma ja tavoitteet sote-uudistuksen valmistelussa 19"— Esityksen transkriptio:

1 Järjestöjen näkökulma ja tavoitteet sote-uudistuksen valmistelussa 19
Järjestöjen näkökulma ja tavoitteet sote-uudistuksen valmistelussa Erityisasiantuntija Minttu Ojanen, SOSTE

2 Sote-järjestökentän tunnuslukuja
Rekisteröityjä yhdistyksiä noin , valtakunnallisia järjestöjä noin 200, niillä noin 300 piiri- ja paikallisyhdistystä Jäseninä 1,3 miljoonaa suomalaista Vapaaehtoisina toimii noin puoli miljoonaa – panos vastaa henkilötyövuotta Vertaistoiminnassa mukana henkilöä Järjestöjen palvelut työllistävät työntekijää Työllistävät työllistämistuilla vuodessa noin ihmistä - merkittävä väylä osatyökykyisten työllistämisessä

3 sote-järjestöt maakunnat tulevaisuuden kunnat
ei ostopalvelua? ei kilpailutettua? järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut miten tilataan? kilpailutettua ostopalvelua mitä on yleishyödyllisyys? miten rahoitetaan? palvelut ↔ hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen markkinaehtoinen ↔ yleishyödyllinen ammattimainen palkattu työ ↔ vapaaehtoiset ostopalvelut, hankinnat ↔ avustukset voittoa tavoitteleva ↔ voittoa tavoittelematon ↔ ei-taloudellinen

4 Moninainen sote-järjestöjen palvelutoiminta
Raha-automaattiyhdistys rahoitti vuonna 2016 varsinaissuomalaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä eurolla Kaupungit ja kunnat, jotka sijoittavat järjestötoimintaan, saavat usein myös enemmän tukea RAY:lta. Osataanko mahdollisuus hyödyntää myös tulevaisuuden kunnissa? Esimerkkejä kuntien ja RAY:n yhteisrahoituksessa olevista toimijoista: Klubitalot, Kriisikeskukset, A-killat, Nuorten turvatalot Mikä taho on jatkossa järjestöjen kumppani, kunta vai maakunta? Ei koske järjestöjen kilpailluille markkinoille tuottamia palveluita!

5 Järjestöille keskeisiä kysymyksiä uudistuksessa
Asiakaslähtöisyys, asiakasosallisuus, asiakkaiden kuuleminen – miten tapahtuu, miten pitäisi tapahtua, hyviä toimintamalleja? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapinta ja roolit – kenen vastuulla, kenellä resurssit, miten järjestöt mukaan, miten voitaisiin toimia? Maakunnallinen hyte-ohjausryhmä, jossa järjestöedustus Palveluohjauksen merkitys ja rooli – miten toteutuu, miten pitäisi toteutua, kuka tekee, miten järjestötieto mukaan? Palveluiden saavutettavuus, mm. matala kynnys, digitalisaatio, välimatkat, portinvartijuus – miten toteutuu, miten pitäisi toteutua, järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa? Järjestölähtöisen palveluntuotannon turvaaminen, arvot ja laatu näkyviin (käänteinen kilpailutus = hinta määritelty, kilpailu laadulla)

6 Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen – Sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien kokemuksia ja näkökulmia Sosiaali-ja terveyspolitiikkaan ja –palveluihin sekä erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnin erityiskysymyksiin liittyvää sisällöllistä (ammatillista) asiantuntemusta Sosiaali- ja terveysalalla tehtävää vapaaehtoistyötä ja vertaistukea Järjestölähtöistä palvelutuotantoa Järjestölähtöistä kansanterveystyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Eettisesti, intressi- ja arvopohjaisesti arvioituna, ihmiskeskeistä kansalaisnäkökulmaa ja asiakaslähtöisyyttä

7 Selvitys järjestöjen palveluista 2016
Minttu Ojanen

8 Lähteet Palvelut: Valviran Valveri-rekisteri v. 2015
Järjestöjen yhtiöistä ei rekisteritietoa, koottiin itse ja lähetettiin Valviraan sekä Tilastokeskukseen. Lähtökohtana mm. SOSTEn valtakunnalliset jäsenjärjestöt ja Sosiaalibarometrin tiedot yhtiöittäneistä järjestöistä. Minttu Ojanen

9 Palvelun määritelmä Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrittely noudattaa laissa käytettyjä määritelmiä ja niihin perustuvaa Valviran Valveri-rekisterin toimialaluokitusta. (Yhtenä kriteerinä maksullisuus) Selvityksen ulkopuolelle jäävät esim. erilaiset järjestölähtöisen maksuttoman auttamisen, tuen, neuvonnan ja vapaaehtoistoiminnan muodot. Minttu Ojanen

10 Järjestöjen suoraan itse tuottamat palvelut
Sosiaalipalvelut Järjestöjä: 822 Yksiköitä: 1 684 Palveluita: 2 855 Palveluja suoraan itse tuottavat järjestöt yhteensä: 930 Terveyspalvelut Järjestöjä: 207 Yksiköitä: 370 Palveluita: 1 897 Minttu Ojanen

11 Järjestöjen yhtiöitetyt palvelut
Sosiaalipalvelut Yhtiöitä: 49 Yksiköitä: 392 (19 %) Palveluita: 709 (20 %) Järjestöjen palveluja tuottavat yhtiöt: 69 Terveyspalvelut Yhtiöitä: 46 Yksiköitä: 165 (31 %) Palveluita: (37 %) Alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä yht. 10% Minttu Ojanen

12 Yleisimmät sosiaalipalvelut
Järjestöjen palvelut yhteensä Järjestöjen suoraan itse tuottamat palvelut Järjestöjen yhtiöitetyt palvelut Asumispalvelut (LV) 728 532 (73%) 196 (27%) Päivätoiminta (IV) 616 554 (90%) 62 (10%) Asumispalvelut (IV) 551 404 (73%) 147 (27%) Sosiaalialan muut palvelut (IV) 407 341 (84%) 66 (16%) Lasten päivähoito (IV) 399 357 (89%) 42 (11%) Kotipalvelu (IV) 393 272 (69%) 121 (31%) Muut rekisteröitävät palvelut (IV) 288 240 (83%) 48 (17%) Laitoshoito (LV) 116 98 (84%) 18 (16%) Muut luvanvaraiset palvelut (LV) 66 57 (86%) 9 (14%) Yhteensä 3564 2855 (80%) 709 (20%) Minttu Ojanen

13 Yleisimmät terveyspalvelut
Järjestöjen palvelut yhteensä Järjestöjen suoraan itse tuottamat palvelut Järjestöjen yhtiöitetyt palvelut Fysioterapeuttinen toiminta 615 368 (60%) 247 (40%) Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palvelut 492 317 (64%) 175 (36%) Muu terveydenhuollon toiminta 399 272 (68%) 127 (32%) Terapeuttinen toiminta 340 174 (51%) 166 (49%) Lääkärin vastaanottotoiminta 302 193 (64%) 109 (36%) Laboratoriotoiminta 267 201 (75%) 66 (25%) Erikoislääkärin vastaanottotoiminta 183 132 (72%) 51 (28%) Työterveyshuoltolain mukaiset palvelut 161 85 (53%) 76 (47%) Radiologiset kuvantamistutkimukset 67 27 (40%) 40 (60%) Hieronta 66 37 (56%) 29 (44%) Kuntoutuslaitostoiminta 48 32 (67%) 16 (33%) Hammaslääkäripalvelut 33 32 (97%) 1 (3%) Sairaalatoiminta (lääkärijohtoinen) 21 15 (71%) 6 (29%) Hammashuollossa tehtävät radiologiset kuvantamistutkimukset 11 11 (100%) 0 (0%) Sairaankuljetuspalvelut 1 1 (100%) Yhteensä 3006 1897 (63%) 1109 (37%) Minttu Ojanen

14 Sosiaalipalvelut kohderyhmittäin
Järjestöjen suoraan itse tuottamat ja yhtiöitetyt palvelut yhteensä Järjestöjen suoraan itse tuottamat palvelut Järjestöjen yhtiöitetyt palvelut vanhukset 788 616 (78 %) 172 (22 %) lapset/nuoret 621 525 (85 %) 96 (15 %) kehitysvammaiset 490 364 (74 %) 126 (26 %) mielenterveyskuntoutujat 419 339 (81 %) 80 (19 %) päihdekuntoutujat 375 343 (91 %) 32 (9 %) muut vammaiset 341 207 (61 %) 134 (39 %) muut 261 238 (91 %) 23 (9 %) lapsiperheet 246 210 (85 %) 36 (15 %) ei tiedossa 8 8 (100%) 0 (0 %) muistisairaat 4 4 (100 %) muut sosiaalipalvelut 11 1 (9 %) 10 (91%) yhteensä 3564 2855 (80 %) 709 (20 %) Minttu Ojanen

15 Sosiaalipalvelut maakunnittain
Maakunta Toimintayksiköt yht Järjestöt Palveluja suoraan itse tuottavien järjestöjen toimintayksiköt Järjestöjen yhtiöt Järjestöjen yhtiöiden toimintayksiköt Uusimaa 701 283 583 (83%) 21 118 (17%) Pirkanmaa 194 73 144 (74%) 9 50 (26%) Pohjois-Pohjanmaa 136 44 81 (60%) 8 55 (40%) Kymenlaakso 121 42 118 (98%) 2 3 (2%) Varsinais-Suomi 118 51 74 (63%) 11 44 (37%) Keski-Suomi 114 46 87 (76%) 27 (24%) Pohjois-Savo 101 41 90 (89%) 5 11 (11%) Etelä-Pohjanmaa 74 34 61 (82%) 4 13 (18%) Etelä-Savo 39 67 (91%) 7 (9%) Päijät-Häme 70 36 66 (94%) 4 (6%) Kanta-Häme 67 26 54 (81%) 13 (19%) Pohjanmaa 56 37 54 (96%) 1 2 (4%) Pohjois-Karjala 55 28 49 (89%) 6 (11%) Lappi 24 34 (74%) 7 12 (26%) Etelä-Karjala 45 29 40 (89%) 3 5 (11%) Keski-Pohjanmaa 17 37 (95%) 2 (5%) Satakunta 38 26 (68%) 12 (32%) Kainuu 27 15 19 (70%) 8 (30%) Koko maa 2076 822* 1684 (81%) 49* 392 (19%) Minttu Ojanen

16 Terveyspalvelut maakunnittain
Maakunta Toimintayksiköt yht Järjestöt Palveluja suoraan itse tuottavien järjestöjen toimintayksiköt Järjestöjen yhtiöt Järjestöjen yhtiöiden toimintayksiköt Uusimaa 137 48 76 (55%) 22 61 (45%) Pirkanmaa 53 24 38 (72%) 8 15 (28%) Pohjois-Pohjanmaa 46 23 33 (72%) 9 13 (28%) Kymenlaakso 43 14 18 (42%) 25 (58%) Varsinais-Suomi 38 33 (87%) 4 5 (13%) Keski-Suomi 31 15 24 (77%) 7 (23%) Pohjois-Savo 26 21 (81%) 5 5 (19%) Etelä-Pohjanmaa 12 23 (96%) 1 1 (4%) Etelä-Savo 13 17 (74%) 6 (26%) Päijät-Häme 21 19 (90%) 2 2 (10%) Kanta-Häme 17 8 (47%) 9 (53%) Pohjanmaa 16 14 (87,5%) 2 (12,5%) Pohjois-Karjala 11 11 (85%) 2 (15%) Lappi 10 10 (77%) 3 3 (23%) Etelä-Karjala 10 (92%) 1 (9%) Keski-Pohjanmaa 7 (64%) 4 (36%) Satakunta 7 4 (57%) 3 (43%) Kainuu 4 (80%) 1 (20%) Koko maa 535 207* 370 (69%) 46* 165 (31%) Minttu Ojanen

17 Sosiaalipalveluita Varsinais-Suomessa tuottavia järjestöjä
Auralan Setlementti ry Auran Vanhustentaloyhdistys ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Föreningen Folkhälsan i Kimito r.f. Föreningen Folkhälsan i Korpo r.f. Halikon Vanhustenkotiyhdistys ry Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry Kristillinen Alkoholisti- ja narkomaanityö ry Kristillinen Suojakoti –säätiö Kuurojen Palvelusäätiö Kyrkosundsskärs Pensionärsbostadsstiftelse Lastentarha I´Hexagonen kannatusyhdistys ry Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry, Avustajakeskus Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry Lounais-Suomen mielenterveysseura ry Lounais-Suomen Syöpäyhdistys - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.y. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Loimaan kaupungin yhdistys Minttu Ojanen

18 Mannerheimin Lastensuojeluliiton V-S piiri ry
Mynämäen palvelutalosäätiö Naantalin Aurinkosäätiö Nappulan päiväkotiyhdistys ry Nuorten Tukikodit ry Palveluyhdistys Kaseva ry Perhekuntoutuskeskus Lauste ry Preitilän päiväkotiyhdistys ry Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry Raunistulan lastensuojelutyön kannatusyhdistys Ry Salon mielenterveysseura ry Salon Muistiyhdistys ry Salon seudun omaiset ja läheiset ry SALVA ry Sosiaalipalvelusäätiö Raina SOS lapsikyläsäätiö Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piiri ry Stiftelsen Hemmet i Åbo r.s. Suomalaisvenäläisen päiväkoti Miska-talon kannatusyhdistys ry Suomen CP-Liitto ry, Finlands CP-förbund rf Suomen Punainen Risti The English Club of Turku ry Turun Ensi- ja turvakoti ry Turun Kristillinen Päivähoitoyksikkö Karitsa ry Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Turun seudun eestiläiset ja eestin-inkeriläisten paluumuuttajien yhdistys ry Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry Turun seudun vammaisten asuntotukiyhdistys ry. Turun Steiner-päiväkodin tuki ry. Understödsföreningen för ett svenskspråkigt privat daghem i Åbo r.f. Vaahteramäen päiväkotiyhdistys ry Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Minttu Ojanen

19 Toimintansa yhtiöittäneet Varsinais-Suomessa sosiaalipalveluita tuottavat järjestöt
A-klinikkasäätiö Aivoliitto ry Aspa-säätiö Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ry Loimaan Yksityisyrittäjien vanhainkotisäätiö Länsi-Suomen Diakonissalaitoksen säätiö Nuorten Ystävät ry Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf SATEENKAARI KOTO-PERHEKESKEISEN TYÖN KESKUS RY Someron seudun kuntokotiyhdistys ry Yrjö ja Hanna –säätiö rs Minttu Ojanen

20 Terveyspalveluita Varsinais-Suomessa tuottavia järjestöjä
Aivoliitto ry A-klinikkasäätiö Anni Toivola-Aurasen Säätiö Hengitysliitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Lihastautiliitto ry Lounais-Suomen mielenterveysseura ry Lounais-Suomen neuroyhdistys ry Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö ry Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Neuroliitto ry Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry Paimion Työterveys ry Petrea Säätiö SALVA ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Punainen Risti Auran osasto Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Turun seudun Reumayhdistys ry Turun Työterveys ry Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry YTHS Minttu Ojanen

21 Toimintansa yhtiöittäneet terveyspalveluita Varsinais-Suomessa tuottavat järjestöt
Invalidiliitto ry Invalidisäätiö rs Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää ja Punkaharjun kuntoutussairaalasäätiö Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Someron seudun kuntokotiyhdistys ry Väestöliitto ry Yrjö ja Hanna –säätiö rs Minttu Ojanen

22 Miten muualla? Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistusvalmistelussa yhteistyöalueittain HUOM! Tämän hetkinen tilanne, muutoksia tapahtuu jatkuvasti Tilanne

23 OYS Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli sote-uudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan kautta edustajat mm. kahdeksaan asiakasprosessityöryhmään sekä Sote-Savotan poliittiseen ohjausryhmään. Kainuu: Valmis tuotantokuntayhtymä. Kansalais-, yhdistys- ja sidosryhmävaikuttamista varten perustetaan uuden maakunnan strategian valmistelua tukeva muutosfoorumi. Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sote- työryhmissä, edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä Keski-Pohjanmaa: uusi sote-palvelutuotantokuntayhtymä Soite, maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen kuulemista varten järjestöfoorumi

24 KYS Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu. Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen –hanke (PoSote) on saanut jatkoa, järjestöt mukana, uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja –valtuustolla. Etelä-Savo: E-S shp muutettu sote-kuntayhtymäksi, maakuntauudistusta johtaa laaja-alainen 60-jäseninen ohjausryhmä. Pyydetty järjestöedustusta alueelliseen hyvinvointityöryhmään. Etelä-Savossa on juuri käynnistynyt kolmivuotinen hanke: Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa. Hanke kokoaa yhteen Etelä-Savon alueen järjestöt, kunnat ja sote-toimijat kehittämään yhdessä alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä. Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa maakuntauudistusta Keski-Suomi: järjestöt mukana Keski-Suomen Sote 2020 –hankkeessa, joka päättyy lokakuussa. Poliittinen ohjausryhmä asetettu. Järjestöt kutsuttu maakuntauudistuksentyöryhmiin ja tullaan kutsumaan sote- valmistelun valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden asiantuntijaryhmän. SOSTE vv- hankkeen ohjausryhmässä.

25 TAYS 9) Päijät-Häme: SOSTE on neuvotellut sote-valmistelijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa järjestöjen osallistumisesta. Uudistuksen organisaatiossa on viisi kärkityöryhmää, jonne järjestöedustajat pääsevät kuultaviksi. Epävirallisissa työryhmistä on jo järjestöedustus. 10) Kanta-Häme: SOSTE ja alueen järjestöt mukana Oma Hämeessä. Järjestöfoorumi vakiinnutetaan osaksi Oma Häme-valmistelua ( ensimmäinen foorumi, jossa järjestöt mukana työpajoissa). Oma Häme – toimintaohjelma tehdään marraskuun alkuun, jonka valmisteluun järjestöt osallistuvat. 11) Pirkanmaa: Nykytilaselvitys tehty, SOSTE mukana Pirkanmaan liiton koordinoimassa sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun valtuuskunta. Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion osallistuminen työryhmiin pyydetty nimeämiset SOSTEn kautta. 12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä sekä viestintä-työryhmässä järjestöedustaja. Lisää valmistelutyöryhmiä perustetaan parhaillaan.

26 TYKS Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä johtaa sekä sote- että maakuntauudistusta, SOSTE koordinoi järjestöedustajien nimeämisen Viiteryhmien kuulemiset –työryhmään (kuuleminen ) Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa työryhmissä. Pohjanmaa: : Järjestöedustus (Folkhälsan, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE) maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja työvaliokunnassa. Valmisteluryhmissä eri substanssijärjestöjen edustusta.

27 HYKS Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Maakunnalli​nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016–2020 antaa painopisteet, joita yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta. Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTE-projektiryhmä. Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntauudistuksen ennakkovalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä non-sote asioiden osalta. Myös soten esivalmistelu on käynnistynyt pääkaupunkiseudun erillisratkaisun kariuduttua. Uudenmaan maakuntahallitus päätti sote-ja maakuntauudistuksen valmistelun rakenteesta (ja kehotti liiton toimistoa valmistelemaan pikaisena sote-muutosjohtajan palkkaamista.) Järjestöt eivät vielä ole rakenteissa, koska erillisiä valmisteluryhmiä ei ole vielä nimetty. Järjestön kumppanuus on kuitenkin huomioitu