Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kreikkalainen kaupunkivaltio Roomalainen kulttuuri

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kreikkalainen kaupunkivaltio Roomalainen kulttuuri"— Esityksen transkriptio:

1 Kreikkalainen kaupunkivaltio Roomalainen kulttuuri
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. I ANTIIKIN KULTTUURI Tehtävien vastaukset Kreikkalainen kaupunkivaltio Myyttien Kreikka Tieteet ja taiteet Roomalainen maailma Roomalainen kulttuuri KOKOAVAT TEHTÄVÄT

2 KREIKKALAINEN KAUPUNKIVALTIO
SISÄLLYSLUETTELOON KREIKKALAINEN KAUPUNKIVALTIO

3 1. Selvitä a) Ateenan kansalaisuuden edellytykset:
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Selvitä a) Ateenan kansalaisuuden edellytykset: Kansalaisia olivat syntyperäiset, vapaat asukkaat. Molempien vanhempien tuli olla kansalaisia. Kansalaisuus periytyi siis myös äidin puolelta. b) Kansalaisten asema: Yli 20 vuotta täyttäneet miehet osallistuivat poliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen elämään. Todellisuudessa yhteiskunnallinen vaikutusvalta perustui ikään, syntyperään ja varallisuuteen. c) Kansalaisten osuus koko väestöstä Kansalaisia oli väestöstä noin 15 prosenttia.

4 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Millainen oli naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa antiikin Ateenassa? Naiset oli suljettu julkisen elämän ulkopuolelle. Naisella oli vankka asema kotitalouden piirissä talouden hoitajana sekä lasten kasvattajana. Kunnialliset naiset liikkuivat harvoin julkisuudessa, joka oli miesten aluetta. Käytännössä monet köyhät naiset joutuivat työskentelemään kodin ulkopuolella. Naiset saattoivat toimia uskonnollisissa menoissa papittarina.

5 Miten antiikin perhe poikkesi eurooppalaisesta nykyperheestä?
SISÄLLYSLUETTELOON Miten antiikin perhe poikkesi eurooppalaisesta nykyperheestä? Nykyajan ydinperhe koostuu yleensä vanhemmista ja heidän lapsistaan. Antiikin perheeseen katsottiin kuuluvan kaikki kotitaloudessa asuvat. Perheeseen saattoi kuulua siis vanhempia tai naimattomia sukulaisia sekä orjia. Perheen miesten ja naisten tehtävät olivat nykyistä tiukemmin eriytyneitä. Tyttöjen ja poikien kasvatus ja koulutus poikkesivat toisistaan.

6 Oliko antiikissa demokratiaa?
SISÄLLYSLUETTELOON Oliko antiikissa demokratiaa? Kansankokous käytti periaatteessa korkeinta valtaa. Poliksen asioista ja tuomioista äänestettiin. Virkamiehet sekä neuvoston ja oikeusistuinten jäsenet valittiin arvalla, mutta he olivat yleensä poliksen varakkaimpia kansalaisia. Poliittiseen elämään saivat osallistua vain vapaat miehet. Suurimmalla osalla kansasta eli naisilla, metoikeilla ja orjilla ei ollut poliittisia oikeuksia.

7 SISÄLLYSLUETTELOON MYYTTIEN KREIKKA

8 1. Miten ja miksi jumalille uhrattiin?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten ja miksi jumalille uhrattiin? Viralliset riitit uhritoimituksineen järjestettiin temppelin ulkopuolella, jotta kansa saattoi nähdä ne. Papit ja papittaret suorittivat uhritoimituksen (Kreikassa ei ollut kuitenkaan erillistä pappissäätyä). Tavoitteena oli saada suora yhteys jumalaan. Naiset huolehtivat hedelmällisyyttä suojelevien jumalattarien menoista. Uhrilahjoina annettiin ruokaa, esineitä ja eläimiä. Temppeleissä säilytettiin jumalten kulttikuvia ja ihmisten tuomia lahjoja. Jumalten kunniaksi järjestettiin juhlia, kulkueita ja urheilukilpailuja. Uskonnolliset menot oli tarkoitettu vahvistamaan kaupunkivaltion järjestystä ja menestystä. Uhrilahjojen vastineeksi ihmiset etsivät hengellistä kokemusta tai hakivat jumalilta apua ongelmiinsa.

9 2. Pohdi, mikä merkitys uskonnoilla oli antiikin Kreikassa.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Pohdi, mikä merkitys uskonnoilla oli antiikin Kreikassa. Vallitsevien arvojen ylläpitäminen (sosiaalinen kontrolli) Yhteisön menestyksen takaaminen Yksilön onnentavoittelu Uskonnolla yhteys muun muassa arkkitehtuuriin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen, teatteriin ja urheiluun. Jumalilta haettiin vastauksia arjen kysymyksiin, ja oraakkeleiden vastauksilla oli jopa poliittista merkitystä.

10 3. Mitkä asiat yhdistivät hajallaan asuvia kreikkalaisia?
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitkä asiat yhdistivät hajallaan asuvia kreikkalaisia? Kieli Filosofia ja tieteet Esteettiset käsitykset: kuvataide, teatteri ja kirjallisuus. Olympialaiset Uskonto: jumaltarusto ja uskonnollisten juhlien järjestäminen yhteisillä kulttipaikoilla (esim. Delfoissa).

11 SISÄLLYSLUETTELOON TIETEET JA TAITEET

12 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Nimeä antiikin kreikkalaisen arkkitehtuurin kolme päätyyliä ja niiden keskeisimmät tuntomerkit. Doorilainen, joonialainen sekä korinttilainen. Tyylit tunnistaa helpoimmin rakennusten pylväiden päistä. Doorilainen tyyli vanhin ja yksinkertaisin, pylväs uurteinen ja kapenee ylöspäin, pylvään päässä ei ole koristeita. Joonialainen tyyli on kevyttä ja koristeellista, pylväiden päässä kierteiset oinaansarvet. Korinttilainen arkkitehtuuri on tyyleistä koristeellisin, pylväs sileä ja sen päässä on Acanthus-kasvin lehvästöä.

13 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten kreikkalainen teatteritaide syntyi? Mikä oli sen merkitys antiikin kreikkalaisille ja nykypäivän teatterille? Teatteri sai alkunsa jumalten kunniaksi pidetyissä juhlissa, joissa ohjelmanumeroina oli laulua ja tanssia. Erityisesti viininjumala Dionysoksen kunniaksi esitettiin tansseja ja järjestettiin kulkueita. Dionysia-juhlien aikana järjestettiin myös näytelmäkilpailuja, joita yleisö saattoi seurata. Kreikkalaisen teatteritaiteen lajeiksi vakiintuivat tragedia ja komedia. Teatterin merkitys oli kreikkalaisille suuri. Se oli keskeinen osa ihmisten sosiaalista elämää. Näytelmien aiheet liittyivät usein uskontoon ja tarustoihin. Ne kertovat myös antiikin ajan arvoista sekä ihmisten käsityksestä yhteiskuntajärjestyksestä sekä oikeudenmukaisuudesta. Nykyisen näytelmätaiteen sanasto on peräisin antiikin Kreikasta. Teatteriarkkitehtuurin ja -tekniikan sovellukset ovat edelleen käytössä. Antiikin näytelmiä ja niistä tehtyjä sovituksia esitetään yhä nykyäänkin.

14 3. Kuka antiikin filosofeista sanoi:
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Kuka antiikin filosofeista sanoi: Hyve on tietoa. Sokrates Valtion tulee mahdollistaa kansalaisilleen hyvä elämä. Aristoteles Naisille on annettava mahdollisuus osallistua hallintoon, jos he ovat riittävän kyvykkäitä. Platon

15 4. Mitkä tieteenalat eriytyivät filosofiasta antiikin aikana?
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Mitkä tieteenalat eriytyivät filosofiasta antiikin aikana? Lääketiede Kielitiede Tähtitiede Luonnontieteet Geometria Matematiikka Maantiede

16 SISÄLLYSLUETTELOON 5. Millä perusteella Arkhimedesta voidaan pitää empiirisen tieteen edustajana? Arkhimedes kokeili teorioitaan itse käytännössä. Hän valmisti jopa planetaarion voidakseen havainnoida taivaankappaleiden liikkeitä.

17 SISÄLLYSLUETTELOON ROOMALAINEN MAAILMA

18 1. Mitä tarkoitetaan Rooman monikulttuurisuudella?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Mitä tarkoitetaan Rooman monikulttuurisuudella? Etruskien ja kreikkalaisten kulttuurit muokkasivat paljon roomalaista kulttuuria. Rooman laajentuessa kulttuurivaikutteet levisivät valtakunnassa tehokkaasti. Rooma ja muut suuret kaupungit olivat kansojen ja kulttuurien sulatusuuneja. Kulttuurista suvaitsevaisuutta pidettiin poliittisesti viisaana.

19 2. Millä keinoilla Rooman valtakunta pysyi koossa?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Millä keinoilla Rooman valtakunta pysyi koossa? provinssihallinto roomalainen oikeus latina hallinnon kielenä yhteiset uskonnolliset symbolit rauhalliset ja vakaat olot taloudellinen kasvu tieverkosto legioonat

20 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Perustele, miksi roomalaista oikeutta pidetään länsimaisen oikeusjärjestelmän perustana. Kirjoitettu laki ja ajatus lain julkisuudesta periytyvät antiikin Roomasta. Oikeustiede sai alkunsa Roomassa. Keskeiset oikeuskäsitteet syntyivät: esim. murha ja tappo Roomalainen oikeusperinne on säilynyt nykypäivään saakka.

21 4. Miksi ja miten Rooman tasavalta muuttui keisarikunnaksi?
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miksi ja miten Rooman tasavalta muuttui keisarikunnaksi? Keisarikausi alkoi Augustuksen ajasta. Tasavallan ajan poliittiset instituutiot menettivät asemansa, mutta säilyttivät muotonsa. Vanha hallintojärjestelmä ei toiminut laajentuneessa valtakunnassa. Sotapäälliköiden valtataistelu heikensi hallintoa ja valtakuntaa.

22 ROOMALAINEN KULTTUURI
SISÄLLYSLUETTELOON ROOMALAINEN KULTTUURI

23 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Perustele, miksi roomalaisia on pidetty rakennustekniikan ja julkisen rakentamisen mestareina. Roomalaiset kehittivät kovettuvan muurimassan, tiilet ja holvaustekniikan. Akveduktit Varakas väki asui atrium-taloissa, köyhemmät kerrostaloissa eli insuloissa. Julkinen rakentaminen oli laajaa: temppelit, kylpylät, amfiteatterit ja kauppa- ja hallintorakennukset.

24 2. Mikä oli Pax Romanan merkitys Rooman kulttuurille?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mikä oli Pax Romanan merkitys Rooman kulttuurille? Pax Romana oli pitkä rauhankausi (27 eKr.–180 jKr.). Poliittisesti ja taloudellisesti vakaata aikaa. Kulttuurin nousukausi, muun muassa kirjallisuuden kulta- aika: Vergilius, Horatius ja Livius. Roomaan rakennettiin useita temppeleitä ja julkisia rakennuksia  marmorinen kaupunki. Rooman kaupunki kasvoi suurkaupungiksi.

25 3. Mitä huvituksia Rooman kaupunki tarjosi asukkailleen?
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitä huvituksia Rooman kaupunki tarjosi asukkailleen? kylpylöitä gladiaattoritaisteluja ja muita amfiteatterinäytäntöjä kilpa-ajoja teatteria

26 4. Miten ja miksi jumalia palvottiin perinteisissä uskonnoissa?
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten ja miksi jumalia palvottiin perinteisissä uskonnoissa? Jumalien puoleen käännyttiin elämän murroskohdissa ja kriiseissä. Uhraamisella ja palvomisella pyrittiin vaikuttamaan ennen kaikkea tämän puoleiseen elämään, ei niinkään kuolemanjälkeiseen. Pappisvirkoja hoitivat ylimmät yhteiskuntaryhmät, ja myös naispapittaria oli. Roomassa ei kuitenkaan ollut erillistä pappissäätyä. Uskonnolliset menot toimitettiin julkisesti ja ulkoilmassa. Jumalia palvottiin uhraamalla, rukoilemalla ja juhlimalla sekä rakentamalla jumalille temppeleitä.

27 SISÄLLYSLUETTELOON 5. Ota kantaa väitteeseen, jonka mukaan Rooman valtakunta oli uskonnollisesti suvaitsevainen. Uusia jumalia omaksuttiin naapureilta ja valloitetuilta alueilta (etenkin kreikkalaisilta). Perinteisen roomalaisen uskonnon lisäksi valtakuntaan levisi idästä mysteerikultteja (Isis, Mithra). Uskonnossa ei ollut pyhiä kirjoja tai oppirakennelmia, eikä se säädellyt moraalia. Kaikilla yhteiskuntaryhmillä oli omat jumalansa. Toisaalta kristittyjä vainottiin, koska heidän nähtiin uhkaavan järjestystä ja valtakunnan yhtenäisyyttä.

28 6. Miksi kristinusko levisi Roomassa vainoista huolimatta?
SISÄLLYSLUETTELOON 6. Miksi kristinusko levisi Roomassa vainoista huolimatta? Kristinuskon tuoma usko kuolemanjälkeiseen elämään toi lohtua levottomina aikoina. Kristinuskosta tuli suosittu köyhien ja vähäosaisten keskuudessa, koska asema seurakunnassa ei riippunut yhteiskunnallisesta asemasta. Kristinusko levisi tehokkaan seurakuntaverkoston ja lähetystyön kautta. Keisarit tukivat kristinuskoa 300-luvulta lähtien.

29 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 1 | Antiikin kulttuuri

30 1. TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ
SISÄLLYSLUETTELOON 1. TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ Puheessaan kaatuneiden ateenalaissotilaiden muistojuhlassa 431 eKr. sotapäällikkö Perikles ylistää Ateenan demokraattista valtiomuotoa. a) Mitä väitteitä Perikles esittää Ateenan demokratiasta? Ateenan demokratia ei jäljittele muiden maiden lakeja, vaan toimii esikuvana muille. Päätösvalta on kansalaisten enemmistöllä. Riitoja ratkottaessa kansalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. Arvonanto ja eteneminen uralla perustuvat henkilökohtaisiin ansioihin, ei tiettyyn kansanluokkaan kuulumiseen. Kansalaisten yksityiselämään ei puututa. Kansalaiset noudattavat lakeja. Heikompiosaisten turvaksi on säädetty lakeja.

31 Arvioi Perikleen väitteiden todenperäisyyttä.
SISÄLLYSLUETTELOON Arvioi Perikleen väitteiden todenperäisyyttä. Väitteiden todenperäisyyttä voi perustella muun muassa seuraavilla tavoilla: Demokratia syntyi Ateenassa ja levisi sieltä myöhemmin useisiin muihin kaupunkivaltioihin. Ateenan valtiollinen järjestelmä on toiminut esimerkkinä myös nykyisille demokraattisille järjestelmille. Osallistuminen oli suoraa demokratiaa: kansankokouksiin saivat osallistua kaikki 20 vuotta täyttäneet ja sotapalveluksensa suorittaneet miehet. Syntyperä tai varallisuus ei vaikuttanut, joten Ateenan demokratia ei ollut aristokratia. Kaikilla oli yhtäläinen oikeus äänestää. Kansankokous päätti keskeisistä kysymyksistä, kuten sääti lait, päätti sodasta ja rauhasta ja valvoi virkamiesten toimintaa. Valta ei siis ollut keskittynyt yhdelle henkilölle (tyrannia, monarkia) tai pienelle joukolle (aristokratia). Neuvoston jäsenet ja suurin osa virkamiehistä valittiin arvalla. Tuomioista äänestettiin, ja oikeudenkäynneissä puheenvuoro oli puolustajalla ja syyttäjällä. Heillä oli käytettävissään keskenään yhtä paljon aikaa.

32 SISÄLLYSLUETTELOON Perikleen väitteiden todenperäisyyttä voi kritisoida muun muassa seuraavilla tavoilla: Kansankokoukseen saivat osallistua vain vapaasyntyiset mieskansalaiset, joten naisilla, orjilla ja ulkomaalaisilla ei ollut poliittisia oikeuksia. Oikeus osallistua kansankokoukseen oli siis vain arviolta 15% Ateenan väestöstä eli käytännössä pienellä vähemmistöllä.

33 SISÄLLYSLUETTELOON Lyhyessä yhteenvedossa voi perusteltuna kannanottona esittää esimerkiksi seuraavaa: Ateenan valtiollinen järjestelmä loi pohjan nykyiselle länsimaiselle demokratialle. Järjestelmä ei ollut monarkia tai tyrannia, eikä myöskään puhdas oligarkia tai aristokratia, joten se edusti uudenlaista ajattelutapaa. Valta ei ollut kuitenkaan suoranaisesti kansalla eivätkä kaikki olleet yhdenvertaisia, sillä oikeus osallistua kansankokoukseen oli vain 15 % väestöstä.

34 2. YLIOPPILASKOETEHTÄVÄ
SISÄLLYSLUETTELOON 2. YLIOPPILASKOETEHTÄVÄ Vergiliuksen säkeistä pitää ensin etsiä toisaalta kreikkalaisiin, toisaalta roomalaisiin liittyvät asiat.

35 Kreikkalaista sivistystä kuvaavat piirteet:
SISÄLLYSLUETTELOON Kreikkalaista sivistystä kuvaavat piirteet: Taitavuus kuvataiteissa, erityisesti kuvanveistossa, niin marmorin kuin klassisella kaudella pronssinkin muovaamisessa. Tässä yhteydessä voi mainita kreikkalaisen kuvataiteen pääkaudet: arkaainen, klassinen ja hellenistinen. Kauneusihanteitten ilmentäminen kuvataiteissa, tässä tapauksessa esimerkiksi jalojen kasvonpiirteiden kuvaaminen. Viittaus puhetaitoon eli retoriikkaan: sanoilla vaikuttamisen taidon hallitseminen oli tärkeää kreikkalaisten poliittisissa järjestelmissä, erityisesti demokratiassa. Filosofit opettivat väittelytaitoa poliitikoille ja poliitikoiksi aikoville. Kreikkalaisten tieteelliseen ajatteluun viitataan säkeessä "tietävät tähtien nousut". Esiin nousee erityisesti tähtitieteen eli astronomian osaaminen, joka vahvistui hellenistisellä kaudella. Myös koko tieteellisen ajattelun synty Kreikassa voidaan tuoda esiin.

36 Roomalaista sivistystä kuvaavat piirteet:
SISÄLLYSLUETTELOON Roomalaista sivistystä kuvaavat piirteet: Kyky valloittaa ja hallita kansoja. Tämän myötä Rooman imperiumin monikulttuurisuus ja vaikutteiden omaksuminen muilta kansoilta löi leimansa roomalaiseen kulttuuriin. Esimerkkejä voi ottaa vaikkapa kreikkalaisen kirjallisuuden tai kuvataiteen omaksumisesta. Taito ylläpitää myös rauhaa, viittaus Pax Romanaan. Lakien säätäminen ja kokoaminen oli tärkeää, voidaan viitata esimerkiksi 12 taulun lakiin. Kyky yhdistää ja hallita kansoja joko positiivisin (armahtaa) tai negatiivisin (lannistaa) keinoin, voidaan mainita Hajota ja hallitse -periaate. Kreikkalaista sivistystä (kulttuuria) leimaavat siis selvästi taiteet ja tieteet, roomalaista taas yhteiskunnan hallinto, lainsäädäntö ja organisointi. Kaikki nämä piirteet tuodaan esiin esseevastauksessa. Selkeä käsittelyjärjestys ja kappalejako on tärkeää.

37 Antiikille tyypillisiä ihanteita:
SISÄLLYSLUETTELOON 3. TEHTÄVÄ Antiikille tyypillisiä ihanteita: Arkaainen veistos tuo esiin kauden arkaaisen hymyn, klassiset veistokset puolestaan harmonisen naisihanteen sekä atleettisen ja lihaksikkaan miesihanteen. Nykykuvissa esiintyy samanlaisia lihaksiaan harjoittaneita ja sopusuhtaisia urheilijoita. Nykyurheilijat tuovat tunteensa voimakkaasti esiin, mikä oli tyypillistä hellenistisen kauden tyylille. Antiikin veistokset kuvaavat tavallisesti alastomia hahmoja. Nykyurheilijat eivät ole täysin alastomia, mutta niin niukasti vaatetettuja, että atleettinen ruumiinrakenne tulee selvästi esiin. Urheilullisuus ja fyysisyys olivat myös antiikin ihanteita.

38 b) Eroja antiikin kuvien ja nykykuvien välillä:
SISÄLLYSLUETTELOON b) Eroja antiikin kuvien ja nykykuvien välillä: Ylin kuva esittää naisurheilijaa, mikä ei antiikin aikaan ollut yleistä: urheilevia naisia esittäviä teoksia antiikin ajalta ei juurikaan ole. Naiset eivät ylipäänsäkään urheilleet olympialaisissa ja muissa julkisissa kilpailuissa. He eivät saaneet myöskään olla katsojina niissä. Alastomuuden katsottiin antiikin aikana ja sen taiteessa kertovan hyveistä, kun taas nykykuvissa alastomuus ja niukka vaatetus kertovat enemmän muista asioista. Urheiluvaatetus on suunniteltu tukemaan mahdollisimman hyvin urheilusuoritusta. Oman itsensä korostaminen tai eroottisen vaikutelman luominen voi myös olla taustana.


Lataa ppt "Kreikkalainen kaupunkivaltio Roomalainen kulttuuri"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google