Lähdeviitteet HAMKissa

Esitys aiheesta: "Lähdeviitteet HAMKissa"— Esityksen transkriptio:

1 Lähdeviitteet HAMKissa
alkaen Versio päivitetty

2 Perusasiat Näillä dioilla kerrotaan, miksi lähteisiin pitää viitata, mikä on tekstiviite ja mikä on lähdeluettelo.

3 Sisällys: perusasiat Lähdeviitteiden perusteet Tekstiviite: kappaleen alkuun tai loppuun Tekstiviite: yksi tai useampia virkkeitä Tekstiviite: suora lainaus Tekstiviite: aineistolainaus Lähdeluettelo Painettu vai sähköinen lähde? Viittaaminen (ks. viittausohjeiden oma sisällysluettelo) Lopuksi

4 Lähdeviitteiden perusteet
Oma ja lainattu teksti pitää erottaa selvästi toisistaan. Tässä apuun tulevat lähdeviitteet. On olemassa useita käyttökelpoisia tapoja merkitä lähdeviitteet. HAMKissa käytetään APA-tyyliä, joka esitellään näissä dioissa. Lähdeviitteet merkitään mahdollisimman tarkasti, jotta lukija voi halutessaan löytää alkuperäisen tiedon. Valittua lähdeviitteiden merkintätapaa noudatetaan johdonmukaisesti läpi koko työn, lukuun ottamatta heti seuraavalla dialla kerrottua poikkeusta. Lähdeviite muodostuu kahdesta osasta. Tekstin sisällä on yksinkertainen tekstiviite. Jokaisella tekstiviitteellä on lähdeluettelossa vastineensa, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot. Muista lähdekritiikki! Voit käyttää esimerkiksi blogipostauksia tai sanomalehtijuttuja pohdiskelun pohjana, mutta älä aseta niitä samanarvoisiksi lähteiksi tutkitun tiedon kanssa.

5 Tekstiviite: kappaleen alkuun tai loppuun
Tyypillisessä tekstiviitteessä kerrot omin sanoin, mitä joku toinen on sanonut. Tekstiviitteen voi merkitä kahdella eri tavalla: joko kappaleen alkuun tai loppuun. Kaikessa muussa tulee olla johdonmukainen, mutta näitä kahta kannattaa käyttää vaihdellen. Esimerkiksi: Väliverrosen (2016, 59) mukaan tutkijat voivat esiintyä julkisuudessa viidessä eri asiantuntijaroolissa. Näitä ovat popularisoija, tulkitsija, kriitikko, manageri ja osallistuja. TAI Tutkijat voivat esiintyä julkisuudessa viidessä eri asiantuntijaroolissa. Näitä ovat popularisoija, tulkitsija, kriitikko, manageri ja osallistuja. (Väliverronen 2016, 59.)

6 Tekstiviite: yksi tai useampia virkkeitä
Jos lainaat vain yhden virkkeen verran asiaa, tekstiviite tulee virkkeen sisään, pisteen sisäpuolelle: Tutkijat voivat esiintyä julkisuudessa viidessä eri asiantuntijaroolissa (Väliverronen 2016, 59). Jos taas lainaat enemmän kuin yhden virkkeen mitalla, tekstiviite tulee vasta virkkeen lopetuspisteen jälkeen ja saa oman pisteen: Tutkijat voivat esiintyä julkisuudessa viidessä eri asiantuntijaroolissa. Näitä ovat popularisoija, tulkitsija, kriitikko, manageri ja osallistuja. (Väliverronen 2016, 59.)

7 Tekstiviite: suora lainaus
Joskus alkuperäisessä lähteessä sanotaan asia niin osuvasti, että haluat lainata tekstiä sellaisenaan. Silloin käytät suoraa lainausta. Sitä käytetään myös esimerkiksi lakitekstiä lainattaessa. Suorassa lainauksessa on aina lainausmerkit. ”Tarinoiden vahvuus on niiden autenttisuudessa: ne ovat aina kertojalleen tärkeitä ja toteutuvat tässä ja nyt” (Kauppinen 2016, 15). Käytä suoria lainauksia hyvin säästeliäästi!

8 Tekstiviite: aineistolainaus
Joskus et viittaa varsinaiseen lähteeseen, vaan aineistoon. Olet esimerkiksi käyttänyt aineistonhankintamenetelmänä haastattelua ja haluat esittää yhden haastateltavan puhetta suorana lainauksena. Tällöin sisennät lainauksen etkä käytä lainausmerkkejä. Lastentarhanopettaja ei ollut mitenkään mun haaveammatti. Mä olen vaan aina tykännyt lapsista ja tullut hyvin juttuun niiden kanssa. Sitten mä jotenkin ajauduin opiskelemaan alaa Nainen, 23

9 Lähdeluettelo Lähdeluettelo sijoitetaan työn loppuun. Lähteet merkitään sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Elektroniset ja painetut lähteet tulevat samaan luetteloon. Jos työssä on haastatteluja, niiden tiedot sijoitetaan omaan luetteloonsa lähdeluettelon perään. Lähdeluettelossa on järjestelmälliset osansa: nimi, vuosi, kustantaja jne. Siellä annetaan myös muita tarpeellisia täsmentäviä tietoja, esim. suomentajan nimi, painoksen järjestysnumero jne.

10 Painettu vai sähköinen lähde?
Moni lähde on saatavilla sekä painettuna että sähköisenä. Viittaa siihen, jonka lukija saa helpommin käsiinsä. Sähköisen lähteen lähdeluettelomerkinnän loppuun lisätään virke, jossa kerrotaan milloin lähde on haettu ja mistä verkko-osoitteesta. (Tässä ohjeessa neuvotaan käyttämään sanaa ”haettu”, mutta esim. ”viitattu” käy yhtä hyvin, kunhan samaa sanaa käytetään johdonmukaisesti koko lähdeluettelossa.) Verkko-osoitteen loppuun ei tule koskaan pistettä, jotta linkki varmasti toimii. Jos verkkojulkaisu ei ole kaikkien saatavilla vaan on esim. HAMKin sisäisestä verkosta tai yrityksen intranetistä, lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan selitykseksi esim. yrityksen X intranet tai Ebrary-tietokanta. Kaikki merkinnät tehdään, jotta lukija voisi halutessaan löytää aineiston mahdollisimman helposti.

11 Viittaaminen Seuraavilla dioilla esitellään, miten erilaisiin lähdeaineistoihin viitataan. Dian vasemmalla puolella on aina tekstiviite ja oikealla puolella viitteen vastine lähdeluettelossa.

12 Sisällys: tarkat viittausohjeet
Kirja, yksi tekijä Kirja, kaksi tekijää Kirja, monta tekijää Eri tekijöiden kirjoja Useita kirjoja samalta tekijältä Luku tai artikkeli toimitetussa teoksessa Artikkeli painetussa tieteellisessä aikakausjulkaisussa Artikkeli sähköisessä tieteellisessä aikakausjulkaisussa Artikkeli aikakauslehdessä Artikkeli sanomalehdessä Opinnäytetyö, pro gradu Väitöskirja Tekijä ei ole tiedossa Julkaisuvuosi ei ole tiedossa Toissijainen lähde Julkaisematon lähde (esim. luento) Kuva Verkkosivusto Blogipostaus Facebook, Twitter, YouTube jne. Sähköpostiviesti Sähköinen oppimateriaali (esim. HAMK Moodle) Lait ja asetukset Standardit

13 Kirja, yksi tekijä Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä
(Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Lydman 2016, 161.) (Salmi 2010, 35.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Lydman, K. (2016). Kirjanpitolaki käytännössä. Keskeiset muutokset. Helsinki: Tietosanoma. Jos teokseen on merkitty painos, se lisätään lähdemerkinnän keskelle. Samaan kohtaan merkitään myös mahdollinen suomentaja. Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Teoksen nimi kursiivilla. Painostiedot. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Salmi, I. (2010). Mitä tilinpäätös kertoo? 6. painos. Helsinki: Edita.

14 Kirja, kaksi tekijää Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi & Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Uskali & Kuutti 2016, 88.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. & Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Uskali, T. & Kuutti, H. (2016). Datajournalismin työkäytännöt. Tampere: Vastapaino.

15 Kirja, monta tekijää Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä
Ensimmäisellä kerralla viitattaessa kaikki nimet auki (ellei kirjoittajia ole kohtuuttoman paljon): (Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi & Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Laine, Sallantaus, Syrjänen & Vasander 2016, 22.) Jatkossa käytetään vain ensimmäistä nimeä, jonka perään lisätään ym.: (Sukunimi ym. julkaisuvuosi, sivunumero.) (Laine ym. 2016, 22.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain., Sukunimi, etunimen 1. kirjain., Sukunimi, etunimen 1. kirjain. & Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Laine, J., Sallantaus, T., Syrjänen, K. & Vasander, H. (2016). Sammalten kirjo. Helsinki: Metsäkustannus.

16 Eri tekijöiden kirjoja
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä Eri teokset erotetaan puolipisteellä. Jos lähteet ovat yhtä tärkeitä: (Sukunimi/-et julkaisuvuosi, sivunumero; Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Nieminen & Virta 2016, 14; Aho 2015, 12.) Jos ensimmäinen lähde on tärkein, laitetaan väliin ohje ks. myös: (Nieminen & Virta 2016, 14; ks. myös Aho 2015, 12.) Teokset sijoitetaan aakkosjärjestyksessä omille paikoilleen. Aho, H. (2015). Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja. Helsinki: Rakennustieto. ... Nieminen, J. & Virta, J. (2016). Rakennusten lisälämmöneristäminen. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus.

17 Useita kirjoja samalta tekijältä
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi, julkaisuvuosi, julkaisuvuosi.) (Tomperi 2013, 2014, 2015.) Jos sama tekijä on julkaissut useita kirjoja samana vuonna, lisää heti vuoden perään kirjain. (Sukunimi julkaisuvuosia, julkaisuvuosib.) Jos mainitset sivunumerotkin, erota lähteet puolipisteen avulla. (Sukunimi, julkaisuvuosia, sivunumero; Sukunimi, julkaisuvuosib, sivunumero.) (Tomperi 2015a, 23; Tomperi 2015b, 51.) Lähdeluetteloon merkitään tekijän julkaisut vanhimmasta uusimpaan. Jos tekijä on ollut mukana myös yhteisjulkaisuissa, ensin luetellaan omat ja sitten vasta yhteisjulkaisut. Tomperi, S. (2013). Käytännön kirjanpito. Helsinki: Edita. Tomperi, S. (2015a). Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu. Helsinki: Sanoma Pro. Tomperi, S. (2015b). Kehittyvä kirjanpitotaito. Helsinki: Edita. Tomperi, S. & Keskinen. V. (2011). Käytännön kirjanpito: harjoituskirja. Helsinki: Edita.

18 Luku tai artikkeli toimitetussa teoksessa
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Artikkelin kirjoittajan sukunimi julkaisuvuosi, sivu jolle viitataan.) (Alasuutari 2016, 135.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Artikkelin otsikko. Teoksessa teoksen toimittajan etunimen 1. kirjain., sukunimi (toim.) Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: kustantaja, sivut joilla artikkeli on. Huom! Sivunumeroiden väliin tulee ajatusviiva −, ei yhdysmerkki -! Alasuutari, M. (2016). Tytön ja pojan varhaiskasvatus. Teoksessa M. Husso & R. Heiskala (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 122−141.

19 Artikkeli painetussa tieteellisessä aikakausjulkaisussa
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Lehtonen 2015, 333.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain (julkaisuvuosi). Artikkelin otsikko. Julkaisun nimi kursiivilla vuosikerta(numero), sivunumerot joilla koko artikkeli on. Lehtonen, K. (2015). Suomalaisen urheiluliikkeen muutosprosessi systeemiteoreettisesti tulkittuna. Hallinnon tutkimus 34(4), 326−340.

20 Artikkeli sähköisessä tieteellisessä aikakausjulkaisussa
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Artikkelin kirjoittaja/-ien sukunimi julkaisuvuosi, sivu jolle viitataan mikäli sivunumero on olemassa.) (Bilund, Muinonen & Sintonen 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain (julkaisuvuosi). Artikkelin otsikko. Julkaisun nimi kursiivilla numeron tiedot, sivunumerot joilla koko artikkeli on jos sivunumerot on saatavilla. Haettu päivämäärä osoitteesta Bilund, M-L., Muinonen, M. & Sintonen, S. (2016). Tilannetaju ja tahdikkuus oppilaiden yhteisöllisessä digitaalisessa työskentelyssä. Media & Viestintä 1/2016. Haettu osoitteesta tahdikkuus-oppilaiden-yhteisollisessa-digitaalisessa- tyoskentelyssa/

21 Artikkeli aikakauslehdessä
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Riihimäki 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain (julkaisuvuosi). Jutun otsikko. Lehden nimi kursiivilla lehden numero, sivunumerot joilla koko juttu on. Riihimäki, J. (2016). Äidin tahto. Suomen kuvalehti 18, 32−41.

22 Artikkeli sanomalehdessä
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Hämäläinen 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain (julkaisuvuosi). Jutun otsikko. Lehden nimi kursiivilla lehden julkaisupäivämäärä, sivunumerot joilla koko juttu on. Hämäläinen, U. (2016). Professorin potkut. Helsingin Sanomat , C12−13.

23 Opinnäytetyö, pro gradu
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Vanne 2015.) (Kurki-Kangas 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (julkaisuvuosi). Opinnäytetyön otsikko kursiivilla. Opinnäytetyö. Koulutuksen nimi. Ammattikorkeakoulun nimi. Haettu päivämäärä osoitteesta Vanne, I. (2015). Kilpahevosten laiduntaminen. Opinnäytetyö. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (julkaisuvuosi). Pro gradu -tutkielman otsikko kursiivilla. Pro gradu -tutkielma. Koulutuksen nimi. Yliopiston nimi. Haettu päivämäärä osoitteesta Kurki-Kangas, L. (2016). Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Pro gradu ‑tutkielma. Terveystieteiden tutkinto-ohjelma. Tampereen yliopisto. Haettu osoitteesta

24 Väitöskirja Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero.) (Ahokallio-Leppälä 2016, 84.) Sähköinen väitöskirja: Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Väitöskirjan otsikko kursiivilla. Väitöskirja. Mahdollisen julkaisusarjan nimi ja numero. Haettu päivämäärä osoitteesta Ahokallio-Leppälä, H. (2016). Osaaminen keskiössä − Ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis Haettu osoitteesta Painettu väitöskirja: Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Väitöskirjan otsikko kursiivilla. Väitöskirja. Mahdollisen julkaisusarjan nimi ja numero. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Ahokallio-Leppälä, H. (2016). Osaaminen keskiössä − Ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press.

25 Tekijä ei ole tiedossa Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä
Jos lähteellä ei ole nimettyä henkilötekijää, viitataan julkaisijatahon nimeen. Jos sitäkään ei ole saatavilla, viitataan julkaisun nimeen. (Julkaisijataho vuosi.) (Ympäristöministeriö 2005.) Sähköinen lähde: Julkaisijataho (julkaisuvuosi). Sivun otsikko ja mahdollinen selvennys. Haettu päivämäärä osoitteesta Opetusministeriö (2016). Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn- Laasonen käynnistää laajan ohjelman rasismia ja vihapuhetta vastaan. Tiedote Haettu osoitteesta omessa.html Painettu lähde: Julkaisijataho (julkaisuvuosi). Julkaisun nimi. Tarpeelliset tarkentavat tiedot. Ympäristöministeriö (2005). Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä. Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät -asiantuntijaryhmän mietintö. Osa 2, Erityisseurannat.

26 Julkaisuvuosi ei ole tiedossa
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä Julkaisuvuoden paikalle laitetaan kirjaimet n.d. eli no datum. (Tekijä tai julkaisijataho n.d.) (Ilveskoti n.d.) Tekijän tai julkaisijatahon nimi tavalliseen tapaan (n.d.). Julkaisun otsikko. Tarpeelliset tarkentavat tiedot. Ilveskoti (n.d.). Toimintaesite. Kuntoutuslaitos ja sairaala Ilveskoti.

27 Toissijainen lähde Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä
Huom! Toissijaiseen lähteeseen tulee viitata vain, jos alkuperäinen lähde ei ole saatavilla tai et pysty lukemaan sitä esim. kielimuurin vuoksi. Toissijainen lähde voidaan esimerkiksi kirjoittaa tekstin sisään. Seuraavassa esimerkissä Berning on toissijainen lähde. Lünenborg on alkuperäinen lähde, jota kirjoittaja ei ole itse lukenut. Nora Berningin (2011) mukaan Margareth Lünenborg (2005) määrittelee autenttisuuden ominaisuudeksi, joka... Lähdeluetteloon merkitään ainoastaan toissijainen lähde eli esimerkkitapauksessa Berning. Berning, N. (2011). Narrative Journalism in the Age of the Internet. New Ways to Create Authenticity in Online Literary Reportages. Textpraxis 3(2). Haettu osoitteesta berning-narrative-journalism-in-the-age-of-the- internet

28 Julkaisematon lähde (esim. luento)
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi vuosiluku.) (Packalén 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Vuosiluku). Otsikko. Selvennys päivämäärä, paikka. Packalén, L. (2016). Ikkunoita kriisi- ja traumatyön maailmaan. Avoin luento , Hämeen ammattikorkeakoulu.

29 Kuva Kuvaviite Lähdeluettelomerkintä
Kuvan juokseva numero. Kuvan nimi (Sukunimi tai julkaisijataho julkaisuvuosi, sivunumero). Kuva 1. Jätehuolto eri kunnissa (Kiertokapula n.d.). Kuva 1. Jätteestä huolehtimisen prosessi (Heinonen 2006, 58). Sähköinen lähde: Sukunimi, etunimen 1. kirjain. tai julkaisijataho (julkaisuvuosi). Kuvan nimi. Haettu päivämäärä osoitteesta Kiertokapula (n.d.). Jätehuolto eri kunnissa. Haettu osoitteesta kunnissa/ Painettu lähde: Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Teoksen nimi kursiivilla. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Heinonen, T. (2006). Ongelmajäteopas. Hämeenlinna: Karisto.

30 Verkkosivusto Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä Viitataan sivun tekijään ja julkaisuvuoteen. Jos sivulla ei ole nimettyä henkilötekijää, viitataan julkaisijatahoon. Jos taho ei ole tiedossa, viitataan sivun nimeen. Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, käytetään lyhennettä n.d. (Talentia n.d.) (Ruukki 2016) Julkaisijataho (Julkaisuvuosi). Sivun otsikko. Mahdollinen tarkennus. Haettu päivämäärä osoitteesta Ruukki (2016). Kattomallisto. Haettu osoitteesta otteet/kattomallisto

31 Blogipostaus (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Soininvaara 2016.) Tekstiviite
Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Soininvaara 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Julkaisuvuosi). Blogipostauksen otsikko. Blogijulkaisu päivämäärä. Haettu päivämäärä osoitteesta Soininvaara, O. (2016). Suomi nousuun kaupungistumisella! Blogijulkaisu Haettu osoitteesta mi-nousuun-kaupungistumisella/

32 Facebook, Twitter, YouTube jne.
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Enbuske 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Vuosi). Twiitti sellaisenaan. Twitter- päivitys päivämäärä. Haettu päivämäärä osoitteesta Enbuske, T. (2016). Jos mediatalot olisivat ihmisiä, ne saisivat kaikki diagnoosin narsistisesta Twitter- päivitys Haettu osoitteesta Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Vuosi). Facebook-päivitys sellaisenaan, tai jos se on hyvin pitkä, sopiva alku siitä. Facebook-päivitys päivämäärä. Haettu päivämäärä osoitteesta Niinistö, S. (2016). Joskus järkyttyy jo heti aamusta. Tänään kävi niin. Valtteri, 11-vuotias poika, kertoi tv:ssä kokemuksistaan. Häntä syrjitään ja nimitellään ihonvärinsä vuoksi, bussikin saattaa jättää poimimatta hänet kyytiin. Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua. Valtteri antoi rohkean mallin rasismin vastaiselle viikolle! SN. Facebook-päivitys Haettu osoitteesta

33 Sähköpostiviesti (Sukunimi lähetysvuosi.) (Friman 2016.)
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi lähetysvuosi.) (Friman 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain. (Lähetysvuosi). Viestin otsikko. Sähköpostiviesti tekijälle päivämäärä. Friman, M. (2016). Toimituskunnan kokous. Sähköpostiviesti tekijälle

34 Sähköinen oppimateriaali (esim. HAMK Moodle)
Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Sukunimi julkaisuvuosi.) (Sarkula 2016.) Sukunimi, etunimen 1. kirjain (julkaisuvuosi). Materiaalin otsikko, oppimisympäristön nimi. Organisaatio. Haettu päivämäärä osoitteesta Sarkula, J. (2016). Automaatiotekniikka- moduulin verkkoaineisto, Moodle. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta

35 Lait ja asetukset Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Lain nimi lain antovuosi/säädösnumero.) (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132.) Jos viitataan tiettyyn pykälään, se lisätään tekstiviitteeseen: (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132 § 5.) Lain nimi lain antovuosi/säädösnumero. Haettu päivämäärä osoitteesta Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132. Haettu osoitteesta /

36 Standardit Tekstiviite Lähdeluettelomerkintä (Standardin lyhenne/ voimaantulovuosi, sivunumero.) (SFS 5236/2016, 6.) Sähköinen lähde: Standardin lyhenne (voimaantulovuosi). Standardin otsikko. Sähköisen palvelun nimi. Haettu päivämäärä osoitteesta SFS 5236 (2016). Tekstiilien hoito-ohjemerkintä. Sanalliset ohjeet. SFS Online. Haettu osoitteesta Painettu lähde: Standardin lyhenne (voimaantulovuosi). Standardin otsikko. Julkaisijan kotipaikka: julkaisija. SFS 5236 (2016). Tekstiilien hoito-ohjemerkintä. Sanalliset ohjeet. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS ry.

37 Lopuksi Eteen voi tulla tilanne, johon ei löydy vastausta tästä ohjeesta. Käytä silloin maalaisjärkeä. Olennaista on, että lukija pystyy viitteesi perusteella löytämään saman lähteen, jota sinä olet käyttänyt. Tarkista lopuksi, että jokaiselle tekstiviitteelle löytyy pari lähdeluettelosta. Tarkista myös, että kaikki työsi lähdeviitteet on merkitty johdonmukaisesti samalla tavalla. Neuvoja saat tarvittaessa oman alasi viestinnän (tai englannin) opettajalta.