Kertaus.

Esitys aiheesta: "Kertaus."— Esityksen transkriptio:

1 Kertaus

2 Mihin kaavion osiin yrityksillä on vaikutusta? Miten ne vaikuttavat?
Vientiin Yritysten markkinoille tuottamiin hyödykkeisiin (tarjonta) Tuotantosektorin tuottamiin hyödykkeisiin Ulkomaisia tuontituotteita kuljettaviin ja myyviin yrityksiin Kulutussektorin tulot perustuvat pääosin yritysten maksamiin palkkoihin. Julkinen sektori saa osan verorahoistaan yritysten maksamista voitoista. Yritykset saavat rahoitusta kotimaisilta ja ulkomaisilta rahoituslaitoksilta.

3 Mitkä kaavion osat muodostavat huoltotaseen? Miten se muodostuu?
Kokonaistarjonta sijaitsee markkinat-laatikon alapuolella ja siihen kuuluvat: - tuonti - tuotantosektori, jonka aikaansaannos ilmaistaan käsitteellä bkt. Kokonaiskysyntä sijaitsee markkinat-laatikon yläpuolella ja siihen kuuluvat: - vienti - kulutusmenot: yksityiset ja julkiset - investoinnit: yksityiset ja julkiset.

4 Miten pankit vaikuttavat talouden eri sektoreihin?
Pankit kuuluvat kiertokulkukaaviossa laatikkoon ”Kotimaiset ja ulkomaiset rahoituslaitokset”. Tuotannontekijämarkkinoilta eli yksityisiltä työntekijöiltä tulee säästöjä pankkeihin. Pankit voivat myöntää kerättyjä säästöjä lainoina yksityisille kuluttajille ja yrityksille. Kuluttajat käyttävät lainarahat esimerkiksi auton tai asunnon ostoon. Raha jatkaa kiertokulkuaan markkinoilla. Yrittäjät investoivat osin lainarahalla uusiin koneisiin ja laitteisiin tuottaakseen lisää hyödykkeitä ihmisten tarpeisiin.

5 Miten pankkikriisi vaikuttaa kiertokulkukaavion rahavirtoihin?
Pankkikriisi vähentää kierrossa kulkevan rahan määrää. Pankkien mahdollisuudet saada rahaa muilta pankeilta supistuvat epävarmuuden vaikutuksesta. Yritysten mahdollisuudet saada rahaa päivittäisiin toimintoihin heikkenevät, jolloin ne joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. Laman aikana ihmiset kyllä yleensä säästävät rahaa pankkeihin, koska ovat rahankäytössään varovaisia. Lainaa ottaneet ihmiset voivat lamassa joutua maksuvaikeuksiin, jos he jäävät esimerkiksi työttömiksi, minkä seurauksena pankit voivat kärsiä luottotappioita. Laman aikana pankit tulevat varovaisiksi luottojen myöntämisessä, mikä voi vaikeuttaa yritysten investointeja. Epävarmuuden vaikutuksesta korko voi nousta, jolloin yritysten ja kotitalouksien lainakulut kasvavat.

6 Miten inflaatio ja työttömyys vaikuttavat kiertokulkukaaviossa?
Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee. Viennistä saatavat tulot vähenevät. Tuotantosektorin voitot pienenevät. Palkankorotusvaatimukset kasvavat. Jos inflaatio hidastaa talouskasvua, julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät. Toisaalta inflaatio voi tilapäisesti lisätä hintoihin sidotun arvonlisäveron tuottoa. Tuontituotteista tulee suhteellisesti edullisempia kuin ennen.

7 Miten inflaatio ja työttömyys vaikuttavat kiertokulkukaaviossa?
Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee. Tuotantosektorin voitot pienenevät. Julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät. Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.

8 Miten elvyttävä finanssipolitiikka vaikuttaa kiertokulkukaaviossa?
Lisää julkisia investointeja Saattaa lisätä tuotantosektorin tuotantoa Saattaa parantaa työllisyyttä Saattaa lisätä yksityistä kulutusta Saattaa lisätä verotuloja Voi velkaannuttaa julkista sektoria

9 Mihin liberalisti, monetaristi ja keynesiläinen taloustieteilijä haluaa vaikuttaa kansantalouden kiertokulkukaaviossa? Liberalisti -> haluaa mahdollisimman vapaasti toimivat markkinat. Mahdollisimman vähän säätelyä ja alhainen verotus. Keynesiläinen -> Uskoo siihen, että valtion tulee tasapainottaa suhdannevaihteluita. Esim. Julkiset investoinnit taantuman aikana. Monetaristi -> Vaikuttaminen korkoon ja sitä myöden rahan määrään markkinoilla.

10 Miten kansainvälinen kaupankäynti vaikuttaa kansantalouteen?
Markkinoille tulee ulkomaisia hyödykkeitä. Jos ulkomaisia hyödykkeitä ostetaan paljon, maasta virtaa rahaa ulkomaille. Vastaavasti markkinoilta ohjautuu hyödykkeitä ulkomaille eli tapahtuu vientiä. Jos vienti on suurempaa kuin tuonti, kiertokulkuun tulee enemmän rahaa. Tällöin tuotantosektorilla riittää töitä ja kulutussektorilla saadaan enemmän palkkatuloja. Valtion saamat verotulot myös lisääntyvät