OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.

Esitys aiheesta: "OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi."— Esityksen transkriptio:

1 OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi

2 Mediaan suhtautuminen  Lapset elävät lähes jatkuvassa kosketuksessa mediaan  Media avaa lapsille monia uusia oppimisympäristöjä  lapset saavat median kautta erilaisia tietoja ja kokemuksia  median kautta saadut kokemukset vaikuttavat lasten tapaan toimia kotona ja koulussa

3 Mediaan suhtautuminen  Kasvattajat eivät voi kontrolloida mediamaailmaa  kasvattajien tehtävänä on pyrkiä kontroilloimaan ja rajoittamaan lasten mediakokemuksia  kasvattajilla tarve suojella lasta heitä vahingoittavalta tiedolta  myös YK:n lasten oikeuksien sopimus kehottaa antamaan lapsille tietoa kansainvälisistä tiedotusvälineistä

4 Mediakasvatus  Mediakasvatus on sekä oppimista että kasvua median yhteydessä  Mediakasvatuksella halutaan vaikuttaa tietoisesti yksilön median käyttöön ja siihen liittyviin taitoihin  Mediakasvatuksen päätavoitteena on kriittinen medialukutaito, jonka myötä lapset oppivat tarkastelemaan asioita eri näkökulmista

5 Mediakasvatus  Kriittiseen medialukutaitoon kuuluu myös tiedon ja lähteiden kyseenalaistaminen sekä kyky kysyä ja luoda uutta  Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi tarvitsee paljon tukea kriittisen medialukutaidon hahmottamiseen  esi- ja alkuopettajat ovat tärkeässä roolissa opettaessaan lapsille median käyttöön vaadittavia perustaitoja

6 Medialukutaito  Medialukutaidolla tarkoitetaan kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoa mediaa hyödyntäen ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä  Tutut perustaidot, kuten lukeminen ja laskeminen ovat ensiaskeleita kohti medialukutaitoa  Perustaitojen lisäksi tarvitaan vielä välineiden käytön perustaitoja (esim. tabletit)

7 Lasten arki ja media  Kotien ja koulujen tulisi huomioida lasten monimuotoinen arki mediamaailmassa  entistä pienemmät lapset oppivat käyttämään esimerkiksi tabletteja)  Ilman kasvattajan apua lapsi ei kykene pohtimaan mediaympäristöään  Kasvattajan tulee tarjota perusteltuja rajoja ja tukea eri tilanteissa.

8 Median sosiaalinen vaikutus  Media tuottaa lapsille iloa ja oppimiskokemuksia  Medialla on myös sosiaalistava vaikutus lapsen elämässä  medialaitteet kokoavat lapsia yhteen ja mahdollistavat heille sujuvan yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta  Tutkimustulosten mukaan lasten näkökulmasta sellainen mediatieto on merkityksellistä, jota he voivat hyödyntää kanssakäymisessä toisten lasten kanssa

9 Mediakasvatus ja kieli  Koulussa äidinkieli ja kirjallisuus on mediakasvatuksen näkökulmasta yksi keskeisimmistä oppiaineista  Media on perusajatukseltaan viestintää ja viestintätaidot ovatkin yksi keskeisistä mediakasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista  Mediakasvatus onkin perusopetuksessa sidottu vahvasti äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin  mediakasvatus kuuluu olennaisesti myös esiopetuksen kieli ja vuorovaikutus sisältöalueeseen

10 Mediakasvatus ja leikki  Leikki kokeileminen ja lasten mielikuvituksen hyödyntäminen on tärkeää  Myös lapsen oma tuottaminen on tärkeä lähtökohta mediakasvatuksessa  omien tuotosten avulla lapset saavat konkreettisia esimerkkejä

11 Ohjeita mediakasvattajalle  Huolehdi, että lapsi ei katso uutisia yksin ja ole valmis keskustelemaan lasta askarruttavista asioista hänen kanssaan  Suojele lasta myös uutisten kuvilta  Kerro lapselle, mitä uutisissa on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla  Kerro lapselle, että uutisissa tapahtunut ei uhkaa lasta tai hänen läheisiään  Suojele lasta lapsen iälle ja kehitystasolle sopimattomalta materiaalilta  Älä altista lasta tunnepitoisille ohjelmille varsinkaan ennen nukkuma-aikaa

12 Turvallinen internetin käyttö  Ohjeista lasta internetin käytössä ja anna lapselle esimerkkejä siitä, mitä hän saa tehdä netissä ja mitä ei.  Ohjeista lasta kertomaan aina, kun törmää internetissä johonkin, joka tuntuu epämiellyttävältä.

13 Turvallinen internetin käyttö  Älä kerro omaa nimeä, puhelinnumeroa tai osoitetta Internetissä ilman aikuisen lupaa  Älä anna ja jaa omia kuvia Internetissä ilman aikuisen lupaa  Älä kerro käyttäjätunnuksia tai salasanoja muille  Huomioi muut internetin käyttäjät  Tiedosta, ettei sinua saa pakottaa mihinkään Internetissä  Muista, että kaikki Internetissä ei ole totta  Julkaise sellaisia kirjoituksia, jotka voisit sanoa kasvotustenkin

14 Linkki  http://www.peda.net/veraja/kuopio/jelppi/tvtop s/ http://www.peda.net/veraja/kuopio/jelppi/tvtop s/