Osakkuusyhtiöiden yhdisteleminen Timo Eerola KHT

Esitys aiheesta: "Osakkuusyhtiöiden yhdisteleminen Timo Eerola KHT"— Esityksen transkriptio:

1 Osakkuusyhtiöiden yhdisteleminen Timo Eerola KHT 25.4.2016

2 Sivu 2 Osakkuusyhtiö ► Konserniin kuulumaton yritys, mutta omistusosuuden kautta ko. yhtiöön on olemassa pysyvä yhteys ja yrityksellä on liiketoiminnallinen vaikutus konserniin ► Näytöksi riittää yli 20 %:n omistusosuus ► konsernin omistusosuus 20 – 50 % ► Osakkuusyhtiössä on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa ► Nykyisessä laissa painotetaan edellistä enemmän ns. käytännön tosiseikkoja, jotka edellyttävät johdon harkintaa (osakkuusyhtiökäsittely voi tällöin tulla kysymykseen myös tilanteessa, että omistetaan alle 20 %). ► Hankintameno, hankinta-ajankohta ja omistusosuus määritellään samalla tavalla kuin tytäryhtiössä

3 Sivu 3 Osakkuusyhtiö ► Osakkuusyhtiön tuloslaskelma ja tase eivät sisälly kokonaisuutena konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen, vaan yhdistelyssä käytetään pääomaosuusmenetelmää. Siinä konsernin taseen varoissa esitetään rivillä Osuudet osakkuusyrityksissä konsernin osuus osakkuusyhtiön omasta pääomasta sekä kohdistettu että kohdistamaton konserniaktiiva tai –passiiva ► Konsernin osuus osakkuusyhtiön tuloksesta ja poistot konserniaktiivasta tai konsernireservin tuloutukset esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuusyritysten voitosta ► Erillisyhtiössä osakkuusyhtiön hankintameno esitetään taseen pysyvissä vastaavissa Osuudet omistusyhteysyrityksistä –kohdassa ► Konsernitilinpäätöstä ei laadita, jos yritys omistaa vain osakkuusyhtiöitä

4 Sivu 4 Osakkuusyhtiö ► Hankintamenolaskelmassa hankintamenoa (osakkeiden tasearvoa) verrataan osakkuusyhtiön hankinta-ajankohdan omistusosuutta vastaavaan omaan pääomaan ► hankintameno > oman pääoman osuus  konserniaktiiva ► hankintameno < oman pääoman osuus  konsernipassiiva ► Konserniaktiiva ja –passiiva kohdistetaan tytäryhtiöhankinnan tavoin varoille ja veloille ► Kohdistuksia ei kuitenkaan kirjata taseessa ko. omaisuuserille tai veloille, vaan koko käyvän arvon kohdistus esitetään osana osakkuusyhtiöosakkeiden tasearvoa. Myös konserniliikearvo ja –reservi esitetään osana osakkuusyhtiöiden tasearvoa

5 Sivu 5 Osakkuusyhtiö ► Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta (voitto/ tappio) yhdistellään konserniin hankintahetkestä alkaen ja myyntihetkeen asti ► Vastakirjauksena osuus voitosta kasvattaa osakkuusyhtiöosakkeiden tasearvoa konsernissa rivillä Osuudet osakkuusyrityksissä ja osuus tappiosta pienentää tasearvoa ► Osakkuusyhtiöosakkeiden tappio kirjataan ainoastaan siihen asti kun kirjanpitoarvoa taseessa on jäljellä. Mikäli konserni kuitenkin esimerkiksi osakassopimuksen perusteella vastaa tosiasiallisesti kaikista osakkuusyhtiön tappioista, kirjataan negatiivinen tasearvo konserniin ► Konserniliikearvon poisto tai konsernireservin tuloutus esitetään tuloslaskelmassa Osuus osakkuusyritysten voitosta –rivillä eikä poistoissa

6 Sivu 6 Osakkuusyhtiö ► Konserniyritysten osakkuusyhtiöiltä saatujen osinkojen eliminointi pienentää tuloslaskelman osinkotuottoja ja vastakirjaus pienentää osakkuusyhtiöosakkeiden tasearvoa rivillä Osuudet osakkuusyrityksissä ► Osakkuusyritysten ja konserniyritysten väliset sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa, mutta vain konsernin omistusosuutta vastaavalta osalta

7 Sivu 7 Osakkuusyhtiö ► Esimerkki osakkuusyhtiön hankinnasta ► X Oy hankkii 30 % Y Oy:stä ► Kauppahinta on 2 000 rahaa ja suoraan kauppaan liittyviä kuluja on yhteensä 500 rahaa ► Y Oy:n oma pääoma on hankintahetkellä 4 000 rahaa ► Rakennusten tasearvo on 500 rahaa ja käypä arvo 700 rahaa ► Muilta osin tasearvot eivät poikkea käyvistä arvoista

8 Sivu 8 Osakkuusyhtiö ► Tase hankintahetkellä Vastaavaa Rakennukset 500 Muut erät4 500 Yhteensä5 000 Vastattavaa OPO4 000 VPO1 000 Yhteensä5 000 ► Hankintahetken tase käyvin arvoin Vastaavaa Rakennukset 700 Muut erät4 500 Yhteensä5 200 Vastattavaa OPO4 000 VPO1 000 Yhteensä5 000 ► Käyvän arvon kohdistus  (700 - 500) * 30 % = 60

9 Sivu 9 Osakkuusyhtiö ► Hankintamenon määrittäminen 30 % osuudelle: ► Kauppakirjahinta:2 000 ► Kulut: 500 ► Yhteensä2 500 ► Hankintamenolaskelma ► Hankintameno2 500 ► Oma pääoma 30 %:lle1 200 (= 4 000 * 30 %) ► Konserniaktiiva1 300 ► Käyvän arvon kohdistus -60(= (700 - 500) * 30 %) ► Laskennallinen verovelka +12(= 60 * 20 %) ► Lopullinen konserniliikearvo1 252

10 Sivu 10 Osakkuusyhtiö ► Konsernin tase hankinnan jälkeen X Oy Y OyElim.Konserni Vastaavaa Osakkuusyritykset 2 500002 500 Muut varat1 500001 500 VASTAAVAA4 000004 000 Vastattavaa OPO2 000002 000 VPO2 000002 000 VASTATTAVAA4 000004 000  Käyvän arvon kohdistukset, laskennallinen verovelka sekä kohdistamaton konserniliikearvo sisältyvät osakkuusyhtiöosakkeiden tasearvoon (2 500), koska osakkuusyhtiö yhdistellään yhdellä rivillä ja konserniin ei synny eliminointikirjauksia.

11 Sivu 11 Yhteisyritykset ► Osakkuusyrityksen erityistapaus ► Yritys, jonka omistajat hallitsevat yhdessä ► Omistusosuuden ei tarvitse olla 50 – 50 ► Se voi olla myös useamman omistajan erisuuruisilla osuuksilla hallinnoitu yhteisyritys, jossa omistajat hallinnoivat yhtiötä tosiasiallisesti ja jatkuvasti yhdessä ► Yhdistellään konserniin pääsäännön mukaan suhteellisella menetelmällä = rivi riviltä omistusosuuden mukaisin osuuksin ► Vähemmistöosuutta ei tällöin eroteta erikseen ► Laskentaperiaatteet yhtenevät konsernin kanssa

12 Sivu 12 Yhteisyritykset ► Koska kyseessä on osakkuusyrityksen erityistapaus, niin yhdistely voidaan tehdä 1.suhteellisen menetelmän mukaisesti tai 2.pääomaosuusmenetelmällä ► Jos konsernilla on useita yhteisyrityksiä, yhdistelymenetelmä voi poiketa yhteisyrityksittäin toisistaan ► Molempia yhdistelytapoja voidaan käyttää rinnakkain ► Hyvän kirjanpitotavan mukaan ilman oleellista muutosta yritysympäristössä, tietty yhteisyritys yhdistellään tilikaudesta toiseen samalla menetelmällä

13 Sivu 13 Yhteisyritykset ► Mahdollinen konserniaktiiva ja -passiiva kohdistetaan tytäryhtiön hankintamenolaskelman mukaisesti yhtiön omaisuuserille konsernin omistusosuutta vastaavalle määrälle ► Mahdollinen konserniliikearvo/-reservi esitetään taseessa vastaavissa erissä kuin tytäryhtiöiden hankinnasta syntynyt konserniliikearvo ja -reservi

14 Sivu 14 Yhteisyritykset ► Esimerkki suhteellisen menetelmän soveltamisesta ► Z Oy:n omistus- ja ääniosuus YY Oy:stä 50 % ► Osakkeet hankittiin 1.1.2XXX ► Hankintameno oli 5 000 ► YY Oy:n hankinta-ajankohdan oma pääoma oli 7 000 ja kertynyt poistoero 1 000

15 Sivu 15 Yhteisyritykset Hankintamenolaskelma: YY:n osakkeiden (50 %) hankintameno: 5 000./. YY:n vastaava oma pääoma (50 % /7 000): -3 500./. Osuus YY:n kertyneestä poistoerosta (50 %/80 % * 1 000): -400 Konserniaktiiva 1 100 Kohdistukset 0 Konserniliikearvo 1 100  Jos varsinaisia kohdistuksia ei ole, koko jäljelle jäävä summa on konserniliikearvoa  Poistoeron laskennallinen verovelka huomioidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa osana koko konsernin laskennallisia veroja

16 Vähemmistöosuuden erottaminen Timo Eerola KHT 25.4.2016

17 Sivu 17 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Vähemmistöosuus tuloksesta: ► Muiden kuin konserniyritysten omistusta vastaavat osuudet tytäryritysten tuloksista merkitään konsernituloslaskelmaan omaksi eräkseen. ► Esitetään konsernituloslaskelman viimeisenä eränä ennen tilikauden tulosta. ► Vähemmistöosuus omasta pääomasta: ► Muiden kuin konserniyritysten omistusta tytäryrityksissä vastaavat osuudet tytäryritysten omista pääomista merkitään konsernitaseeseen omaksi eräkseen. ► Esitetään konsernitaseessa oman pääoman jälkeen.

18 Sivu 18 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Laskennan pohjana on osakeomistusmäärä, ei äänivalta. ► Eri osakelajeihin liittyvä äänioikeuden porrastus vaikuttaa konsernisuhteen syntymiseen, ei vähemmistöosuuden määrittämiseen. ► Merkitsevää on erilainen oikeus tytäryrityksen tulokseen ja omaan pääomaan. ► oikeus vähimmäisosinkoon ► mm. yhtiöjärjestyksen perusteella poikkeava oikeus tytäryhtiön varoihin yhtiötä purettaessa

19 Sivu 19 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Vähemmistöosuus erotetaan oikaistusta tuloksesta ja oikaistusta omasta pääomasta. ► Ko. tytäryhtiöön kohdistuvat oikaisut jotka vaikuttavat konsernitulokseen tai tytäryhtiön oman pääoman eriin. ► Vähemmistöosuus lasketaan omasta pääomasta, joka sisältää poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan siirretyn määrän. -> Vähemmistöosuutta ei voi laskea suoraan erillistilinpäätöksen tuloslaskelmasta tai taseesta, jos erillistilinpäätös sisältää esim. poistoeroa tai sis. katetta joiden eliminointi vaikuttaa konsernitulokseen tai tyttären omaan pääomaan.

20 Sivu 20 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Vähemmistöosuudet: ► välitön (suora) vähemmistö ► välillinen (epäsuora) vähemmistö ► kertaantuva vähemmistö

21 Sivu 21 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Suora ja epäsuora vähemmistö:

22 Sivu 22 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Kertaantuva vähemmistö:

23 Sivu 23 Mikä on vähemmistöosuus T1:ssä ja T2:ssä? E Oy T1 Oy T2 Oy 20 % 80 % 40 %

24 Sivu 24 Esimerkki 1 Vähemmistöosuuden erottaminen E Oy:n omistusosuus T Oy:ssä 75 % E Oy on perinyt hallintopalveluveloitusta (200) tytäryhtiöltä. Yhtiöillä ei ole ollut muita keskinäisiä liiketapahtumia tilikauden aikana/edellisvuosina.

25 Sivu 25 Esimerkki 1 Vähemmistöosuuden erottaminen

26 Sivu 26 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Sisäisten katteiden huomioiminen vähemmistölaskennassa ► vähemmistöosuus voidaan eliminoida joko ennen sisäisten katteiden eliminointia tai eliminoinnin jälkeen.

27 Sivu 27 Esimerkki 2 Vähemmistöosuuden erottaminen

28 Sivu 28 Esimerkki 2 Vähemmistöosuuden erottaminen -> Valitulla tavalla ei saa olla vaikutusta konsernin tulokseen tai omaan pääomaan. -> Taseen sisältämä sisäinen kate eliminoidaan aina kokonaisuudessaan omistusosuuksista riippumatta.

29 Sivu 29 Esimerkki 3 vähemmistöosuuden erottamisesta E OyT Oy 75 % Tilikauden tapahtumat: T Oy on myynyt E Oy:lle hyödykkeitä 500:lla tilikaudella 2015. E Oy:llä on tilinpäätöksessä varastossa hyödykkeitä 500:lla Sisäinen kate on 20 %. E Oy on maksanut ostovelkansa tilikauden loppuun mennessä T Oy:lle. Tilivuoden alussa E Oy:llä ei ollut varastossa T Oy:n tuotteita. T Oy:n tilikauden tulos oli 300. Esimerkissä ei huomioida laskennallisia veroja.

30 Sivu 30 Esimerkki 3 vähemmistöosuuden erottamisesta Konsernitulokseen tehdään seuraavat kirjaukset: ► sisäisten tapahtumien ja katteiden eliminoimiseksi ► Vähemmistön osuuden erottamiseksi tuloksesta

31 Sivu 31 Esimerkki 3 vähemmistöosuuden erottamisesta

32 Sivu 32 Esimerkki 4 vähemmistöosuuden erottamisesta Emoyhtiö perusti yrityksen yhteystyökumppaninsa kanssa 1.1.2014 Emon omistusosuus on ollut tytäryrityksestä 75 % perustamisesta lähtien. Emoyhtiön ostot tytäryhtiöltä olivat 1000 tilikaudella 2015. Tuotteita emoyhtiön varastossa tilikauden alussa 1.1.2015 200 tilikauden lopussa 31.12.2015 300 Sisäinen kate 20 % Esimerkissä ei huomioida laskennallisia veroja. Kirjaukset konsernitilinpäätöksessä 31.12.2015?

33 Sivu 33 Esimerkki 4 vähemmistöosuuden erottamisesta/erillistilinpäätökset

34 Sivu 34 Esimerkki 4 vähemmistöosuuden erottamisesta Eliminointikirjaukset:

35 Sivu 35 Esimerkki 4 vähemmistöosuuden erottamisesta

36 Sivu 36 Esimerkki 5 Vähemmistöosuuden erottaminen ► Emoyhtiö perusti yhteistyökumppaninsa kanssa yrityksen 1.1.2015. ► Emon omistusosuus on ollut tytäryrityksestä 75 % perustamisesta lähtien. ► Tytäryritys on kirjannut erillistilinpäätöksessään suunnitelman ylittäviä poistoja 100:lla ► Tytäryhtiön tilikauden 2015 tulos oli 0. ► Konserniyhtiöillä ei ole ollut keskinäisiä liiketapahtumia 2015. ► Verokanta on 20 % ► Eliminoinnit konsernitilinpäätöstä varten?

37 Sivu 37 Esimerkki 5 Vähemmistöosuuden erottaminen

38 Sivu 38 Esimerkki 5 Vähemmistöosuuden erottaminen

39 Sivu 39 Vähemmistöosuuden erottaminen tappiollisesta tytäryrityksestä ► Ellei yhtiöjärjestyksestä, yrityksen säännöistä tai muusta tosiasiallisesta syystä muuta johdu, vähemmistö vastaa tytäryrityksen tappiosta vain sijoituksensa määrällä. ► Jos tytäryrityksen oma pääoma on negatiivinen, vähemmistöosuutta ei eroteta. ► Vähemmistöosuus erotetaan vasta kun tytäryrityksen oma pääoma on muuttunut positiiviseksi. ► tarkastellaan koko omaa pääomaa, ei vain tulosta

40 Konsernilaskenta Ulkomaisten tytäryritysten käsittely Timo Eerola KHT 25.4.2016

41 Sivu 41 Ulkomaisen tytäryhtiön yhdistäminen ► Pääsääntönä: ► kaikki tytäryhtiöt on sisällytettävä konsernitilinpäätökseen ► Poikkeukset: ► KPL 6:3§ ► tarpeetonta oikean ja riittävän kuvan kannalta ► omistus lyhytaikainen ja tarkoitettu yksinomaan edelleen luovutettavaksi ► konsernitilinpäätöksen laatimiseksi tarvittavia tietoja ei ole mahdollista saada ► merkittävät ja pitkäaikaiset rajoitukset estävät olennaisella tavalla emoyritystä käyttämästä vaikutusvaltaansa tytäryrityksestä ► liitetiedot

42 Sivu 42 Ulkomaisen tytäryhtiön yhdistäminen ► Tilinpäätöksen sisällön yhdenmukaistaminen ► Tilinpäätöksen muuntaminen Suomen rahaksi ► Sisäisten liiketapahtumien oikaiseminen ► Sisällön yhdenmukaistaminen ► Yhtenäiset tilinpäätösperiaatteet (KPL 6:4§ 2 mom.) ► Tuloslaskelma- ja tasekaavat

43 Sivu 43 Tilinpäätöserien muuntaminen Suomen rahaksi ► tase-erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin ► tuloslaskelmaerät muunnetaan tilikauden keskikurssiin ► liitetiedot muunnetaan samalla tavalla kuin ne tuloslaskelman ja taseen erät, joihin ne liittyvät ► myös muut hyvän kirjanpitotavan mukaiset menetelmät (KPL 6:6§)

44 Sivu 44 Muuntoerot ► Oman pääoman muuntamisen yhteydessä syntyvää kurssieroa nimitetään muuntoeroksi. ► Konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnissa syntyvä alkuperäisen hankintahetken ja tilinpäätöspäivän valuuttakurssin välinen ero. ► Hankinta-ajankohdan jälkeen kertyneelle omalle pääomalla syntyy muuntoeroa siitä tilinpäätöksestä lähtien, johon se ensimmäisen kerran sisältyy.

45 Sivu 45 Esimerkki 1 muuntoero ► Emo osti (100 %) 1.1.201X ulkomaisen tytäryhtiön T1, hankintahinta 330 € ► Hankinta-ajan valuuttakurssi oli 0,5 (1 uv = 0,5 €), tilinpäätöshetken 31.12.201X 0,75. ► T1 Oy:n oma pääoma: T1 Oy 1.1.201X 31.12.201X Osakepääoma500uv250€500375€ Vararahasto100uv50€10075€ Voittovarat60uv30€6045€ Tilikauden voitto0uv0€00€

46 Sivu 46 Esimerkki 1 muuntoero Muuntoerot: Sisäisen omistuksen eliminointikirjaukset: 31.12.201Xmuuntoero: Osakepääoma125(375-250) Vararahasto25(75-50) Voittovarat15(45-30) Tilikauden voitto0

47 Sivu 47 Esimerkki 1 muuntoerot Esimerkki 1 31.12.201XE OyT1OyEliminoinnitKonserni Sijoitukset3300-3300 Varasto1 0000 Saamiset9004951 395 Vastaavaa2 230495-3302 395 Osakepääoma300375-375(-250-125)300 Vararahasto20075-75(-50-25)200 Muuntoerot165(125+25+15)165 Voittovarat10045-45(-30-15)100 Tilikauden voitto1000 Velat1 530 Vastattavaa2 2304950-3302 395

48 Sivu 48 Muuntoerot ► Muuntoerot merkitään konsernin omaan pääomaan ► lähtökohtaisesti jako vapaaseen ja sidottuun pääomaan sen mukaan mistä muuntoero aiheutuu ► käytännössä usein kaavamainen jaottelu, jos muuntoeroja ei ole seurattu hankinta-ajankohdasta lähtien ► jos sidottu pääoma muodostuisi negatiiviseksi, vähennetään vapaasta omasta pääomasta. ► Muuntoerosta erotetaan vähemmistöosuus, jos ulkomaisessa tyttäressä vähemmistöosakkaita.

49 Sivu 49 Esimerkki 2 muuntoero ► Emo osti (90 %) 1.1.2014 ulkomaisen tytäryhtiön T1 osakkeista, hankintahinta 297 €. ► Valuuttakurssi oli muuttunut seuraavasti: hankintahetki 0,5, 31.12.2014 0,75 ja 31.12.2015 1,25. ► Emo on laatimassa konsernitilinpäätöstä 31.12.2015. ► T1:n oma pääoman erät ovat seuraavat:,50,751,25 T1 Oy1.1.201431.12.201431.12.2015 Osakepääoma500 uv250,0 €500 uv375,00 €500 uv625,0 € Vararahasto100 uv50,0 €100 uv75,00 €100 uv125,0 € Voittovarat60 uv30,0 €60 uv45,00 €110 uv137,50 € Tilikauden voitto0 uv0,0 €50 uv37,50 €10 uv12,5 €

50 Sivu 50 Esimerkki 2 muuntoero Muuntoerot 31.12.2015: 31.12.2015MuuntoeroKonserni (90%)vähemmistö (10%) Osakepääoma375,0 (625-250) 337,537,5 Vararahasto75,0 (125-50) 67,57,5 Voittovarat 1.1.201445,0 (75-30) 40,54,5 2014 tulos25,0 ((1,25-0,75)*50) 22,52,5 520,0468,052,0

51 Sivu 51 Esimerkki 2 muuntoerot Sisäisen omistuksen eliminointi:

52 Sivu 52 Esimerkki 2 muuntoerot 31.12.2015E OyT1OyEliminoinnitKonserni Sijoitukset297,000,00-297,000,00 Varasto1 033,00175,001 208,00 Saamiset900,00755,001 655,00 Vastaavaa2 230,00930,00-297,002 863,00 Osakepääoma300,00625,00-625,00300,00 Vararahasto200,00125,00-125,00200,00 Muuntoerot468,00 Voittovarat100,00137,50-103,75133,75 Tilikauden voitto100,0012,50-1,25111,25 Vähemmistöosuus90,00 Velat1 530,0030,001 560,00 Vastattavaa2 230,00930,00-297,002 863,00

53 Sivu 53 Muuntoerot ► Muuntoero realisoituu kun ► tytäryritys myydään osittain tai kokonaan. ► tytäryritys palauttaa omaa pääomaa. ► Realisoitunut muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi tai kuluksi.

54 Sivu 54 Kurssierot ► Keskikurssiero ► ero tuloslaskelman ja taseen muuntokursseissa ► keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välillä ► tilikauden tulos on erisuuruinen tuloslaskelmassa ja taseessa ► keskikurssiero kirjataan konsernitaseen vapaaseen omaan pääomaan.

55 Sivu 55 Esimerkki 3 kurssierot

56 Sivu 56 Muut kurssierot Muita kurssieroja voivat aiheuttaa: ► Ulkomaiselta tytäryritykseltä saadun osingon tai muun voitto-osuuden eliminointi ► Jos osingonjakajan taseen muuttamisessa käytetty kurssi poikkeaa osingonsaajan osingon kirjauskurssista ► Kurssiero kirjataan voittovaroihin ► Sisäisten katteiden eliminointi ► Jos sisäisen katteen eliminoinnissa käytetty kurssi poikkeaa tilinpäätöspäivän kurssista ► Kurssiero kirjataan tulosvaikutteisesti (pääsääntö) ► Sisäisten liiketapahtumien, kuten tuottojen ja kulujen eliminointi ► Jos toinen osapuoli kirjaa tapahtuman tapahtuma-ajankohdan kurssiin ja sama sisäinen tapahtuma eliminoidaan tilikauden keskikurssiin. ► Kurssiero kirjataan tulosvaikutteisesti

57 Sivu 57 Esimerkki 4 Muut kurssierot, sisäiset liiketapahtumat ► Emo yhtiö on veloittanut konsernin IT-kuluja 500€ tilikauden viimeisenä päivänä. ► Tapahtumapäivän kurssi on 2 (1€ = 2 uv). ► Tilikauden keskikurssi oli 2,5.

58 Sivu 58 Esimerkki 5 Muut kurssierot, sisäinen kate 1/2 ► Emo yritys on myynyt ulkomaiselle tytäryritykselle T2 1053 € tuotteita, jonka arvo T2 kirjanpidossa on 2000 uv. ► Myyntikate 20 %. ► T2:lla on emolta ostettuja tuotteita varastossa seuraavasti: ► Tilikauden loppuvarasto 1000 uv. ► Uv:n kurssit ► Tilikauden keskikurssi 1,9. ► Tilinpäätöskurssi 2,1. ► Sisäisen myynnin kurssi 1,9.

59 Sivu 59 Esimerkki 5 Muut kurssierot, sisäinen kate 2/2 ► T2:n tilinpäätöserät euroiksi muutettuna: ► T2:n ostot 2000 uv = 1053 €, kurssi 1,9. ► T2:n loppuvarasto 1000 uv = 476 €, kurssi 2,1. ► Sisäinen kate: ► Loppuvarasto 20 % * 1000 uv =200 uv ► Kurssiero: Sisäinen kate (200 uv) kurssiin 1,9 = 105 € Sisäinen kate (200 uv) kurssiin 2,1 = 95 € Kurssiero 10€ ► Kurssieroa muodostuu, jos sisäisen katteen eliminoinnissa käytetty kurssi poikkeaa tilinpäätöspäivän kurssista.