Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet.

Esitys aiheesta: "Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet."— Esityksen transkriptio:

1

2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

3 Maakunnille siirtyvät alueelliset tehtävät Sote-palvelut ja pelastuslaitos Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät sekä pääosa ELY-keskusten tehtävistä – E-vastuualueen tehtävät pääosin (joitakin tehtäviä Tekesille) – Y-vastuualueen tehtävät osin maakunnille (alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito + eri säädöksin vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien ja merensuojelun tehtäviä) ja osin valtakunnalliseen aluehallintovirastoon – L-vastuualueen tehtävistä liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö, joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät TE-toimistojen vastuulla olevien TE-palveluiden järjestämisvastuu

4 Maakunnille osoitettavat kuntien tehtävät Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista – Riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle. Maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko (maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä. Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen.

5 Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset Perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta – Yhteishankintojen palvelukeskus – Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus – Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus – Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus

6 Uuden maakunnan keskeiset yhteisöt Maakunta – Vastaavankaltainen julkisoikeudellinen yhteisö kuin valtio, kunnat, kuntayhtymät – Järjestämisvastuu maakunnan tehtävistä (sisältää vastuun tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta) Maakuntakonserni – Maakunta tytäryhteisöineen muodostaa maakuntakonsernin – Maakuntakonserniin kuuluu myös maakunnan palvelutuotannosta vastaava maakunnan palvelulaitos Maakunnan palvelulaitos – Tuottaa maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamat tehtävät. Merkittävä osa palvelutuotannosta hoidetaan täällä. – Palvelulaitosta johtaa palvelulaitoksen hallitus. Maakunnan palvelulaitoskonserni – Maakunnan palvelulaitos mahdollisine tytäryhtiöineen muodostaa maakunnan palvelulaitoskonsernin. – Maakuntakonsernin alakonserni

7 Uuden maakunnan johtaminen Maakuntavaltuusto – Maakunnan ylin päätöksentekovalta. Voi siirtää toimivaltaa maakunnan muille viranomaisille tai maakunnan palvelulaitokselle. – Asettaa maakunnan ja sen keskeiset tavoitteet maakuntastrategiassa – Päättää mm. hallintosäännöstä, talousarviosta ja –suunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjauksesta, palvelulaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, palvelumaksujen yleisistä perusteista ja asiakasmaksuista, jäsenten valitsemisesta maakunnan toimielimiin Maakuntahallitus – Johtaa maakuntavaltuuston päätösten valmistelua ja toteuttamista sekä maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta käytännössä Maakuntajohtaja – Johtaa maakunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa maakuntahallituksen alaisena. Maakunnan ylin viranhaltija. SOTE-järjestämisestä vastaava johtaja – Hallintosäännössä määritellään, onko maakunnalla oma SOTE-järjestämisestä vastaava johtaja. Maakunnan palvelulaitoksen johtaja – Maakuntavaltuusto valitsee palvelulaitoksen hallituksen. – Palvelulaitoksen hallitus valitsee johtaja.

8 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen

9 Maakuntauudistuksen aikataulu

10 Esivalmisteluvaiheen tehtäviä 30.6.17 saakka Substanssien toiminnan organisointi ja niiden yhteensovitus Uuden maakunnan hallintorakenne ja tuleva palvelurakenne Uuden maakunnan talous ja henkilöstö Omaisuus, toimitilat, kiinteistöt ja ICT  Valmistella toimintamallin tehtävien organisoinnista, toimintatavoista, resursseista  Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustavia linjauksia  Irtaimen ja kiinteän omaisuuden kartoittamisesta ja siirtämisestä  Toimitiloista ja kiinteistöistä  Tieto- ja viestintäteknisistä ratkaisuista  Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustavia linjauksia  Henkilöstön siirrosta  Sopimusasioista  Talousarvion koeponnistelusta  Hahmotella hallinto-, johtamis- ja palvelurakennetta  Perustamistoimenpiteiden valmistelu väliaikaisella toimielimellä

11 Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviä Uuden maakunnan hallintorakenne ja tuleva palvelurakenne Uuden maakunnan talous ja henkilöstö Omaisuus, toimitilat, kiinteistöt ja ICT  Selvittää ja kartoittaa maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden  Osallistuu tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen selvittämiseen  Osallistuu viimeistään tässä vaiheessa toiminnan toimitilojen järjestämiseen  Valmistelee maakuntavaltuustolle ehdotuksen henkilöstön siirtosuunnitelmasta  Selvittää maakunnalle siirtyviä sopimuksia  Päättää vuoden 2018 talousarviosta  Valmistelee maakuntakonsernin perustamistoimia (hallintorakenne, palvelurakenne)  Tekee tarvittavat määräaikaiset johtajavalinnat ja muita määräaikaisia sopimuksia Maakuntavaalit  Osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen  Valmistelee ensimmäisen maakuntavaltuuston kokouksen

12 O s a l l i s t a v a t m e n e t e l m ä t Ohjausryhmä pj Gustafsson / vpj Oivo/ vpj Susiluoto Lakiryhmä pj. Timonen / vpj. Laajala Kasvupalvelu: tehtävät pj. Patrikainen Kasvupalvelu: järjestämis- ja tuottamis- rakenne pj. Jouppila Kasvupalvelu: ohjaus ja laadunhallinta pj Pihlman, Niemelä, Aluekehittämis- järjestelmä pj. Lintilä, Osenius Maakunta- uudistuksen TEM ohjaus pj. Susiluoto vpj Oivo Samalla käynnissä… Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän valmistelu osana maakuntauudistusta

13 Ruohonjuuritason huomioita Kasvupalveluiden (TE-palvelut, yrityspalvelut) kokonaisvaltainen paketointi on kannatettavaa Maaseuturahoitus ulkona kasvupalvelukokonaisuudesta > jää torsoksi Alueen tahtotilan määrittely rr-asioissa Lakien fuusiointi > laki antaa raamit millaisia rakenteita maakunnat voivat luoda Tietojärjestelmien yhteensovitus ratkaisee asian onnistumisen Järjestämisen vs. tuottamisen tehtävät – mitä prosesseille tapahtuu, kun hallintotehtävät ja tuottaminen eriytetään? Palvelumarkkinoiden rakentuminen Aluekehittämisjärjestelmä ja kasvupalvelut eivät ole rinnasteisia

14 Koskee ainakin seuraavia lakeja: Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 897/2009 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014 Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 14 saattaa aiheuttaa muutospainetta myös muihin lakeihin ja säädöksiin, kuten: Vuorotteluvapaalaki 1305/ 2002 Ulkomaalaislaki 301/2004 Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014–2017 1248/2014 Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki 329/1999 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Työttömyysturvalaki 1390/2002 Valtionavustuslaki 688/2011

15 Muuta ajankohtaista SOTEMAKU-uudistuksen tiekartta tulossa – Tarkoitettu valmistelijoille maakunnissa Valtakunnallinen muutosjohtajaverkosto kootaan – Maakuntauudistuksen valtakunnallisen valmisteluryhmän kumppanina Muutosviestintä – Perustetaan kuntien SOTEMAKU-viestintärinki alueellisen vuoropuhelun ja viestinnän tueksi – Työryhmien kuukausikatsaus, mediatiedottaminen, www.ep2019.fiwww.ep2019.fi Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen – Koskee kaikkea maakunnan toimintaa: Viranomaistehtävät vs. palvelutehtävät Ympäristö- ja liikennesektorin tehtävien sijoittuminen – Tehtävien sijoittuminen maakunnan ja valtion viranomaisen välillä on epäselvä Yhteistyö / sopimuksellisuus muiden alueiden kanssa Alueen tahtotilan määrittely rakennerahastoasioissa Muut sopimusasiat

16 Valmistelu Etelä-Pohjanmaalla

17 SOTEMAKU Johtoryhmä -Poliittisten puolueiden edustus -Virkamiesjohto valmistelevista tahoista SOTEMAKU Ohjausryhmä - Entinen SOTE- ohjausryhmä täydennettynä SOTE Työvaliokunta - SOTE-työryhmien vetäjiä MAKU Valmisteluryhmä - MAKU-työryhmien vetäjiä MAKU Työryhmät -Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -Elinkeinot ja työvoima -Maaseutu -Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne -Turvallisuus ja varautuminen SOTE Työryhmät -Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen -Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen -Digiloikka -Laatu SOTEMAKU Kuntajohtajafoorum - Kunnan- ja kaupunginjohtajat 17 E-P:n SOTEMAKU-ohjausmalli Virkamies- ryhmä -Hallintorakenne -Hallinto- ja henkilöstöpalvelut, talous -Kiinteistöt-tilat-hankinnat -ICT -Yhteistoimintatyöryhmä -Viestintä -Tietotuotanto

18 Valmistelutyössä huomioitavaa Asiakasnäkökulma ja toiminnot kärkiasioina Sidosryhmien informointi ja mukana olo valmistelutyössä huomioidaan Viestintä avointa ja yhdenmukaista niin henkilöstölle kuin sidosryhmillekin SOTE-valmistelutyön synkronointi maakuntauudistus- valmisteluun varmistetaan poliittisen ohjauksen kautta Järjestämisen ja tuottamisen roolien selkeyttäminen Kuntien osallistaminen sekä uuden maakunnan ja kuntien ”yhteistoimintapinta" varmistetaan

19 Työryhmien tehtävä 2017 kesään mennessä 1.Muodostaa yhteinen näkemys tehtäväkentän nykytehtävistä 2.Muodostaa yhteinen näkemys tehtäväkentän tehtävistä ja toimintamalleista uudessa maakunnassa 3.Nostaa esiin tehtäväkokonaisuuksia, joilla on merkittäviä synenergioita muiden työryhmien tehtävien kanssa ja käydä keskustelut näistä 4.Nostaa esiin tehtäväkentän sopimuksellisuutta vaativia asioita: 1) muiden maakuntien kanssa yhteisesti järjestettävistä asioista, 2) mahdollisesti kuntien kanssa erikseen sovittavista asioista

20 Työryhmien tehtävä 2017 kesään mennessä 5.Käydä yhteydenpitoa työryhmän työtä sivuavien valtakunnallisten ryhmien kanssa 6.Hahmottaa henkilöresursseja ja toiminnallisia resursseja, joita tehtäväkenttä vaatii uudessa maakunnassa 7.Nostaa esiin mahdollisia tehtäväkentän henkilöstön koulutus- / osaamistarpeita

21 www.ep2019.fi