L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.

Esitys aiheesta: "L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012."— Esityksen transkriptio:

1 L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012

2 M IKÄ ON SLI? Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti Puhe puuttuu kokonaan, sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään sanoja lauseiksi Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta Lapsi saattaa olla myös puhumaton tai hänen puheensa on merkittävän epäselvää ja lähempänä 3 ikävuotta vieraalle edelleen vaikeaa ymmärtää Asioista kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia Ymmärtämisen vaikeus tyypillistä

3 L IEVÄ Lapsi selviytyy arkipäivän tilanteista yleensä hyvin Kielellinen ymmärtäminen arkitilanteissa on varsin vahvaa, mutta pidemmät asiakokonaisuudet tuottavat vaikeuksia Lapsen puheilmaisu voi olla melko vähäistä Vaikeudet saattavat ilmetä vasta kouluiässä Ohjeiden ymmärtäminen on vaikeaa suuremmassa ryhmässä Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen voi olla hidasta ja vieraiden kielten oppiminen on vaikeaa

4 K ESKIVAIKEA Arkipäivän keskustelutilanteet tuottavat lapselle usein vaikeuksia Kielellinen ymmärtäminen on usein heikkoa Puheen tuotto voi olla vähäistä ja/tai sekavaa Suppea sanavarasto sekä sananlöytämisen ja nimeämisen vaikeudet Toisaalta puhetuotos saattaa olla myös runsasta ja selkeää, mutta tilanteeseen sopimatonta ja hajanaista Ryhmässä toimimisen vaikeus tyypillistä Muutokset ja siirtymätilanteet vaativat valmistelua ja ennakointia Tyypillisesti keskivaikea kielellinen erityisvaikeus vaatii opetuksen suhteen tukitoimia

5 V AIKEA Ymmärtämisen vaikeudet tulevat esiin jo arkipäivän keskustelutilanteissa Lapsella on suuria vaikeuksia puheen ja kielen ymmärtämisessä sekä ohjeiden vastaanottamisessa Lapsen oma ilmaisu on merkittävästi vaikeutunut Puhe voi puuttua kokonaan tai se on epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää Vaatii tukimuotoja päivähoitoon ja kouluun

6 M IKÄ ON SLI? Tyypilliset liitännäishäiriöt hahmotuksen ja motoriikan vaikeudet tarkkaavaisuuden kiinnittämisen ja keskittymisen ongelmat vaikeudet sosiaalisissa taidoissa Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista

7 D IAGNOSOINTI Kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan yleensä 4 - 6 vuoden iässä, mutta tukitoimet voidaan aloittaa jo 2 - 2,5 -vuoden ikäiselle Diagnoosi tehdään aina moniammatillisessa työryhmässä ns. poissulkumenetelmällä Kielellisen erityisvaikeuden syy on useimmiten perinnöllinen Vanhemmat tai muu lähiympäristö ei voi omalla toiminnallaan aikaansaada lapsen kielellistä erityisvaikeutta

8 T UKEMINEN Kommunikoinnin tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia Myös toimintaterapia Tulkitoimet kotona, päivähoidossa ja koulussa

9 P UHETERAPIA Lasta ohjataan leikinomaisin keinoin käyttämällä kuntoutuksen tukena lapsen omia vahvuuksia Harjoitellaan vuorovaikutusta, kommunikaatiota ja yhteistyötaitoja Lapsi harjoittelee sekä puheen tuottoa, kielellistä ilmaisua että kielellistä ymmärtämistä Suunnat,rytmi, kuulonvaraiset harjoitukset, tavut, lorut, riimit, muisti, ääntämisharjoitukset AAC-menetelmät Lähipiirin ohjeistaminen Oraalifakiaaliterapia

10 L ÄHTEET Launonen K. 2007. Vuorovaikutus. www.stroke.fi Launonen ym. 2009. Kommunikoinnin häiriöt- syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita