Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.

Esitys aiheesta: "Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi."— Esityksen transkriptio:

1 Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi

2 Värähtelijä  Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella  Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

3 Invertoiva vahvistin värähtelijänä

4 Kidevärähtelijä Kiteen vastinkytkentä: Kideoskillaattori:

5 Vastaanottimet  Kidevastaanotin, suora vastaanotin  Q-kertoja  Suora superi  Sekoittaminen välitaajuus, peilitaajuusvälitaajuus, peilitaajuus paikallisoskillaattoripaikallisoskillaattori  Supervastaanotin

6 Kidevastaanotin Kaikkein yksinkertaisin vastaanotin. Ei tarvitse ulkopuolista virtaa toimiakseen Epäselektiivinen, hankala säädettävä Voidaan vastaanottaa AM-lähetyksiä AntenniSuurtaajuusosa, taajuuden valinta - resonanssipiiri Erottaa informaation kantoaallosta (ST = suurtaajuus)

7 Kidevastaanotin resonanssipiiri suurtaajuusosa ilmaisin Hyvin yksinkertainen vastaanotin:

8 Suora vastaanotin Kidekoneesta hieman paranneltu versio, periaate sama Ilmaisu tapahtuu suurtaajuudella! Yksinkertainen Vaikea saada selektiiviseksi Tehon- syöttö ST = suurtaajuus PT = pientaajuus

9 Q-kertoja  ”Parannetaan” resonanssipiirin Q-arvoa tuomalla piiriin samanvaiheisena suurtaajuusenergiaa  Selektiivisyys paranee  Q-kertoja on viritettävä vahvistinaste, joka kompensoi virityspiirissä tapahtuvia häviöitä  pienemmät häviöt  suurempi Q-arvo  pienemmät häviöt  suurempi Q-arvo  Käytännössä vanhentunutta tekniikkaa

10 Sekoittaminen Kun kaksi taajuutta sekoitetaan, syntyy tuloksena sekä summa että erotus. f o = f 1 + f 2 ja f o = | f 1 – f 2 |

11 P f f1f1 f2f2 Sekoituksen kaksi tulosta: f 1 + f 2 f 2 – f 1 Esim: f 1 = 91,6 MHz f 2 = 10,7 MHz f o = 102,3 MHz ja 80,9 MHz

12 Suorasekoitusvastaanotin Ulkoiset tehonsyötöt jätetty kuvasta pois PO:n värähtely ja antennista tuleva signaali sekoitetaan  Saadaan taajuuksien erotus kuuloalueella Asemien erottelu tehtävä ilmaisimen jälkeen (pt-aste)  Epäselektiivinen Käy myös SSB:n ilmaisemiseen (ST = suurtaajuus, PT = pientaajuus, PO = paikallisoskillaattori)

13 Supervastaanotin Superheterodynevastaanotin, superi AM:llä ja CW:llä verhokäyräilmaisin, SSB:llä tuloilmaisin Selektiivisyys välitaajuusvahvistimella ”Nykytekniikkaa” BFO = Beat Frequency Oscillator

14 Superin ongelma, peilitaajuus f 1 = 28 MHz f 2 = 27,550 MHz  f o = 450 kHz Mutta entä jos… f 1 = 27,100 MHz ?  f o = 450 kHz ??!!?? Sekoituksen toinen, ei-haluttu tulos, on ns. peilitaajuus.

15 f P POHTPT vt Peilitaajuus on välitaajuuden verran paikallisoskillaattorin taajuuden toisella puolella mitä hyötytaajuus

16 FM-vastaanotin  FM muita amatöörilähetteitä leveämpää  Ilmaisu taajuusdiskriminaattorissa Eri taajuuksia vahvistetaan eri verran: joitakin taajuuksia sorsitaan eli diskriminoidaanEri taajuuksia vahvistetaan eri verran: joitakin taajuuksia sorsitaan eli diskriminoidaan

17 Kaksoissuperi Kolmoissuperi ….

18 Lähettimet  Lähetystaajuuden muodostamisen peruselementti on siniaalto-oskillaattori vakaa taajuusvakaa taajuus vakaa amplitudivakaa amplitudi puhdas spektripuhdas spektri  Takaisinkytketty vahvistin

19 COPA, crystal oscillator – power amplifier Kiinteätaajuuksinen kideoskillaattori

20 VFO – Bufferi – Kertoja - PA Kertojan avulla päästään useille HF-bandeille, koska bandit ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa

21 Sekoitusperiaatteella toimiva VFO (variable frequency oscillator) toimii suht. matalalla taajuudella, esim 5,0 … 5,5 MHz Kutakin aluetta varten oskillaattorissa oma kide  Vakaampi ja haluttu taajuus sekoituksen jälkeen Edelleen paljon käytössä, mm. SSB-lähettimissä

22 Nykyaikaisin menetelmä Toiminnan perustana myös tarkka kideoskillaattori, johon säädettävän oskillaattorin taajuus lukitaan ● Taajuussyntetisaattori kehittää siitä halutun taajuuden ”matematiikan avulla”

23 Tenttikysymyksiä Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen kuuluu ( ) pääteaste ( ) ilmaisin ( ) välitaajuusvahvistin ( ) kideoskillaattori + – – + Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen välitaajuiseksi tehdään ( ) sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla ( )ilmaisimella ( ) pientaajuusvahvistimella ja apuoskillaattorilla ( ) vasta kuulokkeissa + – – –