FY7. Magneetti Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus. Magneetilla on kaksi kohtiota (N ja S). Saman nimiset kohtiot hylkivät, erinimiset kohtiot.

Esitys aiheesta: "FY7. Magneetti Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus. Magneetilla on kaksi kohtiota (N ja S). Saman nimiset kohtiot hylkivät, erinimiset kohtiot."— Esityksen transkriptio:

1 FY7

2 Magneetti Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus. Magneetilla on kaksi kohtiota (N ja S). Saman nimiset kohtiot hylkivät, erinimiset kohtiot vetävät puoleensa. Dipoli. Elektronin liike ytimen ympärillä synnyttää magneettikentän. Samoin elektronin pyöriminen itsensä ympäri synnyttää magneettikentän. Atomien rakenne ja keskinäinen järjestys määräävät aineen magneettiset ominaisuudet. Magnetoituminen: rautakappale voi muuttua magneetin magneettikentässä magneettiseksi. Magnetoituminen voi tapahtua myös sähkövirran avulla. Magneettisuus voidaan poistaa esim. kuumentamalla 770 O C lämpötilaan. Magneettikenttää kuvataan kenttäviivoilla, jotka ilmaisevat magneettisen voiman pisteessä. Magneettikentän voimakkuutta kuvaa suure magneettivuon tiheys B

3 Aine magneettikentässä Aineet ryhmitellään sen perusteella, miten ne muuttavat ulkoista magneettikenttää. Ferromagneettisia (rauta) Magnetoituvat voimakkaasti, voi olla pysyvästi magneettisia. Suhteellinen permeabiliteetti μ r on paljon suurempi kuin yksi. Eli vahvistaa voimakkaasti ulkoista magneettikenttää. Magneettisesti pehmeä aine, helposti magnetoituvia. Magneettisuus häviää helposti. Magneettisesti kovien aineiden alkeisalueiden magnetoitumissuunnat säilyvät. Ulkoisen kentän hävityä aineet jäävät magneettiseksi. Menettää magneettisuutensa ominaisessa lämpötilassa, Curie lämpötila (raudalla 770C). Diamagneettisia (grafiitti) Magnetoituu vasta ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Suhteellinen permeabiliteetti pienempi kuin yksi. Paramagneettisia (alumiini) Pysyvästi magneettinen ja vahvistaa vähän ulkoista magneettikenttää. Suhteellinen permeabiliteetti hieman suurempi kuin yksi. Pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää.

4 Liikkuva varattu hiukkanen magneettikentässä Liikkuvalla varatulla hiukkasella (esim. elektroni) on sähkökentän lisäksi magneettikenttä. Magneetti ja liikkuvat elektronit ovat ovat keskenään vuorovaikutuksessa kenttiensä välityksellä. Magnetismi on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen toinen ilmenemismuoto. Liikkuvaan varattuun hiukkaseen kohdistuva magneettinen voima: F m =qvB Magneettinen voima on kohtisuorassa hiukkasen nopeutta ja magneettikenttä vastaan. Oikean käden sääntö (kts. S. 26) Vinosti magneettikenttään nähden liikkuvan varattuun hiukkaseen kohdistuvan magneettisen voiman suuruus on F m =qvBsinα

5 Varatun hiukkasen rata magneettikentässä

6 Virtajohdin magneettikentässä

7 Käämi magneettikentässä Johdin kierretään silmukaksi. Laitetaan johtimeen kulkemaan virta I. Silmukan sisälle syntyy magneettikenttä, joka on kohtisuorassa silmukan tasoa vastaan. Kenttäviivojen tiheys on suurempi silmukan sisällä kuin ulkopuolella. Kun johdinta kierretään useita kierroksia, muodostuu käämi. Käämin sisällä magneettikenttä on homogeeninen. Magneettikentässä virtasilmukkaan vaikuttava momentti M=IABsinα. Momontin arvo on suurin, kun silmukan taso on magneettikentän kenttäviivojen suuntainen. Momentti on nolla, kun silmukan taso on kohtisuorassa magneettikentän kenttäviivoja vastaan. Virtajohdinsilmukka pyrkii kääntymään magneettikentässä sellaiseen asentoon, että silmukan magneettikenttä ja ulkoinen magneettikenttä tulevat samansuuntaisiksi silmukan sisällä. Tällöin momentti on nolla. Magneettikentässä olevaan käämiin kohdistuva momentti on M=NIABsinα

8 2.1 Sähkömagneettinen induktio - Oppilastyö s. 55 kohdat 1 ja 2 Suljettuun virtapiiriin syntyy sähkövirta riippumatta siitä, liikkuuko magneetti vai käämi. Sähkövirta oli vastakkaissuuntainen työnnettäessä käämiin verrattuna vedettäessä käämistä. Syntyvän sähkövirran suuruus riippuu: Magneetin voimakkuudesta. Voimakkaampi magneetti -> suurempi sähkövirta. Käämissä olevien kierrosten lukumäärän lisäys kasvatti sähkövirtaa. Kestomagneetin liikenopeus kasvatti sähkövirtaa. Kestomagneetin ollessa paikallaan käämin sisällä sähkövirtaa ei syntynyt.

9 2.1 Sähkömagneettinen induktio - Oppilastyö s. 55 kohta 3 Sähkövirran kytkemis- ja katkaisuhetkellä toisessa käämissä havaittiin hetkellinen sähkövirta vaikka käämit olivat paikallaan. Muuttuva sähkövirta aiheuttaa käämin magneettikentän muuttumisen. Kun käämit olivat aivan lähekkäin, toiseenkin käämiin indusoitui (syntyi) jännite. Indusoituva jännite kasvoi, kun käämeillä on yhteinen rautasydän. Kaksi käämiä on kytketty induktiivisesti, jos toisen käämin synnyttämä muuttuva magneettikenttä läpäisee kokonaan tai lähes kokonaan toisen käämin. Rautasydän vahvistaa käämien välistä induktiivista kytkentää.

10 2.1 Sähkömagneettinen induktio - Oppilastyö s. 55 kohta 4 Mikäli kestomagneetti putoaa käämin läpi, magneettikentän muutos synnyttää käämin päiden välille jännitteen. Mikäli magneetin pudotuskorkeutta kasvatetaan, indusoituva jännite on suurempi.

11 2.1 Sähkömagneettinen induktio Johtimen ollessa muuttuvassa magneettikentässä siihen syntyy jännite. Tämä aiheuttaa suljettuun virtapiiriin sähkövirran (induktiovirran). Ilmiötä kutsutaan sähkömagneettiseksi induktioksi.

12 2.1 Induktiovirran suunta - Oppilastyö s. 57. Vietäessä tankomagneetti nopeasti alumiinirenkaan sisälle, magneettikenttä alumiinirenkaan lähellä muuttui ja renkaaseen indusoitui jännite. Induktiojännite aiheuttaa renkaaseen induktiovirran i, joka synnyttää renkaan ympärille magneettikentän B ind. Rengas on kuin magneetti (kaksi eri kohtiota S ja N). Kun tankomagneetti lähestyy rengasta, niillä on saman nimiset kohtiot vastakkain. Kestomagneetin magneettikenttä B ja renkaan induktiovirran synnyttämä magneettikenttä B ind ovat renkaan sisällä suunnaltaan vastakkaiset. Kun tankomagneetti vedettiin ulos alumiinirenkaasta, rengas heilahti magneetin liikkeen suuntaan kestomagneetin suuntaan. Tankomagneetin ja alumiinirenkaan erinimiset kohtiot eli N ja S kohtiot ovat vastakkain ja magneettien välillä on vetovoima. x

13 2.1 Lenzin laki Induktiovirta on suunnaltaan sellainen, että sen vaikutukset vastustavat magneettikentän muutosta, josta induktio aiheutuu.

14

15 2.2 Induktiolaki Liikkuva suora johdin ulkoisessa mageneettikentässä Suoran johtimen induktiolaki Kun suora johdin liikkuu vakionopeudella kohtisuorasti magneettikenttää vastaan, johtimen päiden välille indusoituu jännite (lähdejännite) e= lvB, jossa l on johtimen magneettikentässä olevan osan pituus, v johtimen nopeus ja B magneettivuon tiheys. Mikäli johtimen suunta ja nopeus eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan, otetaan huomioon johtimen pituuden nopeuden suuntaa vastaan kohtisuora projektio. e= lvBsinα. Samoin menetellään, jos nopeus ei ole kohtisuorassa magneettikenttää vastaan, eli otetaan huomioon nopeutta vastaan kohtisuorassa oleva magneettivuon tiheyden komponentti.

16 2.2 Induktiolaki - Johdinsilmukka ulkoisessa magneettikentässä

17 2.2 Induktiolaki

18

19 2.3 Itseinduktio ja magneettikentän energia - Oppilastyö s. 73 1: Lamput syttyivät eri aikaan suljettaessa virtapiiriä. Rautasydämen lisääminen viivästytti lampun B syttymistä. 2: Kun käämistä tuleva johdin irrotettiin paristosta, havaittiin pieni kipinä, katkaisukipinä. 3: lamppu ei syttynyt, kun se kytkettiin 4.5V paristoon. Hohtolampun syttymisjännite n. 100V. Kun hohtolamppu kytkettiin käämin rinnalle ja virtapiiri avattiin, hohtolamppu välähti. Kun käämissä kulkeva sähkövirta katkaistaan, käämin magneettikenttä alkaa nopeasti heiketä: käämi on muuttuvassa magneettikentässään. Tämän seurauksena käämiin syntyy itseinduktiojännite, joka pyrkii vastustamaan muutosta eli ylläpitämään sähkövirtaa. Itseinduktiojännitteen napaisuus on sama kuin alkuperäisen jännitteen napaisuus. Sähkövirta ei katkea heti, kun virtapiiri katkaistaan. Koska katkaisuhetkellä sähkövirran ja samalla magneettivuon muutos voi olla nopea, indusoitunut jännite voi olla suuri. Hohtolamppu välähti, koska virtapiiriin syntyy katkaistaessa huomattavasti pariston lähdejännitettä suurempi jännite.

20 2.3 Itseinduktio ja magneettikentän energia

21 Kun johtimessa kulkee sähkövirta, johtimen ympärillä on aina magneettikenttä. Sähkövirran muutos aiheuttaa jokaisessa virtapiirissä itseinduktiojännitteen. Virtapiirin induktanssi ei ole koskaan nolla. Sähkövirta ei saavuta suurinta arvoa heti sähkövirran kytkemisen jälkeen. Sähkövirran pois kytkemisen jälkeen sähkövirta ei heti katkea.

22 2.3 Itseinduktio ja magneettikentän energia Kun virtapiirissä on käämi ja virtapiirin sähkövirta kasvaa, kasvu aiheuttaa sähkövirran kasvua vastustavan itseinduktiojännitteen. Virran kasvaessa magneettikenttä käämin ympärillä kasvaa. Käämin päiden välille indusoituu Lenzin lain mukaisesti itseinduktiojännite, joka pyrkii vastustamaan sähkövirran kasvua. Jos sähkövirta pienenee virtapiirissä, tämä aiheuttaa sähkövirran pienenemistä vastustavan itseinduktiojännitteen. Sähkövirran pienentyessä magneettikenttä käämin ympärillä heikkenee ja käämiin indusoituu itseinduktiojännite, joka pyrkii ylläpitämään piirin sähkövirtaa.

23 2.3 Itseinduktio ja magneettikentän energia Induktanssi on johtimen tai laitteen ominainen vakio. Käämillä se riippuu käämin kierrosluvusta ja rakenteesta. Rautasydämisen käämin induktanssi on suurempi kuin pelkän käämin. Käämin suuren induktanssin hyödyntäminen tarvittaessa suurta jännitepiikkiä: Auton moottorin sytytysjärjestelmä. Itseinduktiojännite voi aiheuttaa virtapiirin avaamishetkellä katkaisijassa haitallista kipinöintiä. Tämän estämiseksi katkaisijan rinnalle kytketään usein kondensaattori.

24

25 2.3 Itseinduktio ja magneettikentän energia - Oppilastyö magneettikentän energia s. 78.

26

27 Itseinduktio Käämin oman sähkövirran muutos (vaihtovirtaa, AC) indusoi käämiin sähkövirran muutosta vastustavan lähdejännitteen Magneettivuon tiheys riippuu käämissä kulkevasta sähkövirrasta Indusoitunut lähdejännite riippuu käämin sähkövirran muutosnopeudesta Lähdejännite riippuu myös käämin geometriasta ja ympäröivästä materiaalista, riippuvuutta kuvaa suure indukstanssi (L) Itseinduktiojännite:

28 Itseinduktio on ilmiö, jossa johtimen muuttuva sähkövirta indusoi samaan johtimeen sähkövirran muutosta vastustavan jännitteen.

29

30 Pyörrevirrat

31 Silmukan saapuessa magneettikentän vaikutusalueelle syntyy sähkövirtaa Perustelu; induktiolaki Silmukan ollessa avoin, siihen ei indusoidu sähkövirtaa. Myös magneettinen voima häviää Pyörrevirrat levyssä:

32 Laajennus johdinsilmukasta metallilevyyn Indusoituu pyörrevirtoja Levyn reunojen välille syntyy lähdejännite Magneettikenttä levyn suhteen muuttuu Indusoitununut magneettikenttä:

33 Pyörrevirrat Pyörrevirrat syntyvät metallikappaleeseen aina sellaiseen alueeseen, jossa magneettikentän magneettivuo muuttuu: kappaleen liikkeestä Magneettikentän muutoksesta. Pyörrevirrat voivat syntyä samalla tavalla kuin sähkövirta johdinsilmukkaan, mutta levyssä sähkövirrat voivat kulkea koko levyn alueella. Metallilevyyn syntyvien pyörrevirtojen suunta on sellainen, että niiden synnyttämä magneettikenttä pyrkii estämään levyn heilahtamisen magneettikenttään ja siitä pois. Pyrkii siis estämään lyvyn liikkeen magneettiin nähden.

34

35 INDUKTIIVINEN KYTKENTÄ Kahden käämin ollessa siten sijoitettu, että toisessa käämissä kulkevan sähkövirran synnyttämä magneettivuo läpäisee myös toisen käämin Sovelluksena muuntaja

36 Generaattori ja vaihtojännite Sähköenergian tuottaminen perustuu sähkömagneettisen induktioon Käämien pyörimisliike aiheuttaa indusoituvan lähdejännitteen suunta vaihtuu jaksollisesti -> vaihtojännite

37 Magneettivuon suuruus, kulma alfa

38

39 Vaihtovirta

40 Vaihtovirtapiirin impedanssi Tehollinen jännitehäviövaihtovirtapiirissä on suoraan verrannollinen sähkövirran teholliseen arvoon U~I. Verrannollisuuskerrointa merkitään vaihtovirtapiirissä kirjaimella Z ja kutsutaan impedanssiksi. Impedanssi kuvaa piirin kykyä vastustaa vaihtovirtaa. Vaihtovirran impedanssi Z=U/I.

41 Käämi vaihtovirtapiirissä. Tasavirtapiirissä käämin kuparilangalla pieni resistanssi, joka vastustaa sähkövirran kulkua. Vaihtovirtapiirissä sähkövirta muuttuu jaksollisesti ja käämin ympärille syntyy muuttuva magneettikenttä. Tämä aiheuttaa käämin napojen välille itseinduktiojännitteen, joka pyrkii vastustamaan alkuperäisen sähkövirran muutoksia. Jos suurennetaan käämin induktanssia tai vaihtojännitteen taajuutta, vaihtovirtapiirin sähkövirta pienenee. Tällöin käämin vaihtovirtaa vastustava ominaisuus kasvaa. Induktiivinen reaktanssi X L on käämin vaihtovirtaa vastustava ominaisuus.

42 Kondensaattori vaihtovirtapiirissä Tasavirta ei kulje kondensaattorin läpi. Vaihtovirta kulkee piirissä, jossa on kondensaattori. Elektronit ei kulje kondensaattorin läpi, mutta levyt varautuvat vuorotellen. Jos suurennetaan kondensaattorin kapasitanssia tai vaihtojännitteen taajuutta, vaihtovirtapiirin sähkövirta kasvaa. Kapasitiivinen reaktanssi X C on kondensaattorin vaihtovirtaa vastustava ominaisuus.

43 Vaihe-ero - käämi Käämissä tapahtuvan itseinduktion vuoksi jännitehäviö on sähkövirtaa edellä. Käämissä jännitehäviö saavuttaa maksimiarvon ennen sähkövirran maksimiarvoa. Itseinduktiojännite rajoittaa sähkövirran muuttumista, minkä takia sähkövirta jää jälkeen. Ideaalisessa käämissä, jossa resistanssi on nolla jännitehäviön ja sähkövirran välinen vaihe-ero on π/2. Mikäli käämissä on resistanssi vaihe-ero on välillä 0< ϑ < π/2.

44 Vaihe-ero - kondensaattori Sähkövirran ja kondensaattorin levyjen välillä on vaihe-ero. Piirissä sähkövirta saavuttaa huippuarvonsa, ennen kuin kondensaattorin jännitehäviö saavuttaa huippuarvonsa, joten piirin sähkövirta on jännitteen edellä. Vaihe-ero on siis negatiivinen. Jos piirin resistanssi on pieni vaihe-ero on -π/2. Vaihe-ero vastuksen ja käämin tai kondensaattorin välillä aiheutuu siitä, että vastus ei ole energiaa varastoiva komponentti kuten kondensaattori ja käämi. Energiaa varastoituu kondensaattorin sähkökentän energiaksi ja käämin magneettikentän energiaksi.

45 Impedanssin riippuvuus taajuudesta

46

47 Vaihtovirran tasasuuntaus Tasavirtalaitetta varten sähköverkon vaihtovirta on muunnettava tasavirraksi. Esim. diodien avulla. Tasasuuntauksessa sähkövirta kulkee yhteen suuntaan. Estosuuntaan se ei kulje. Tasasuuntaussilta, kun 4 diodia kytketty.

48 Vaihtovirran teho Sähkölaite ei kuluta energiaa vaan se muuntuu toiseen muotoon. Vaihtovirtapiiriä kuormittava sähkölaite muuntaa energiaa esim. sähkömoottorissa liike-energiaksi, hiusten kuivaajassa puhaltimen liike-energiaksi ja vastusten sisä-energiaksi. Lampuissa säteily ja sisä-energiaksi. Vaihtovirtalähteeseen kytketyn laitteen ottama teho riippuu jännitteestä, sähkövirrasta ja myös laitteen aiheuttamasta jännitteen ja sähkövirran välisestä vaihe-erosta. Vaihtovirtapiirissä kuluttavat energiaa ne komponentit, joilla on resistanssia. P=Uicosϑ Pätöteho ilmaisee, kuinka nopeasti laite muuntaa sähköverkon siirtämää energiaa toiseen muotoon. Esim sähkömoottori mekaaniseksi energiaksi ja sisäenergiaksi. Sähkönkulutuslasku syntyy tästä.

49 Muuntaja Energiansiirrossa käytetään korkeita jännitteitä. Generaattorin tuottama jännite kohotetaan muuntajalla korkeaksi energiansiirtoa varten. Yhtälailla kuluttajan tarpeisiin jännite alennetaan muuntajilla. Kännykän laturit, valaisimet ym. Muuntaja rakentuu kahden induktiivisesti kytketystä käämistä. Käämeillä on yhteinen suljettu rautasydän. Vaihtojännitteeseen kytketty käämi on ensiökäämi (primäärikäämi) N1. Kuormituksen puoleinen käämi on toisiokäämi (sekundäärikäämi) N2.

50 Muuntaja Toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Ensiöpuolen käämin muuttuva vaihtovirta synnyttää muuttuvan magneettikentän, joka osittain läpäisee toisiokäämin. Toisiopuolen käämin sisällä muuttuva magneettivuo indusoi käämin päiden välille jännitteen, jolloin suljetussa virtsapiirissä kulkee sähkövirta. Muuntajan rautasydän vahvistaa kenttää. Jos toisiopuolella on käämi, jonka kierrosluku on suurempi kuin ensiöpuolen käämin kierrosluku, jännite suurenee toisiopuolella. Vastaavasti toisiopuolen käämin kierrosluvun ollessa pienempi kuin ensiöpuolen, jännite pienenee toisiopuolella.

51 Muuntaja

52 Kolmivaihevirta

53

54 Sähköntuotanto ja sähkön siirto Suuri osa energiasta siirretään sähkön avulla. Kuluttajia: puunjalostusteollisuus ja metalliteollisuus. Tärkeimmät energialähteet: ydinpolttoaine, virtaava vesi, kivihiili, maakaasu, biomassa, turve ja tuuli. Voimalaitoksissa energialähteen energialla pyöritetään generaattorin turbiineja. Generaattori muuntaa turbiinin liike-energian sähköksi. Kuluttajille sähkö siirretään verkon avulla: kantaverkko (110 kV, 220 kV tai 400 kV), alueverkko (110 kV) ja jakeluverkko (20 kV, 10 kV, 0.4 kV). Voimalan tuottama vaihtojännite kasvatetaan muuntajan avulla suuremmaksi, koska suuren jännitteen käyttö energian siirrossa aiheuttaa vähemmän jännitehäviöitä. Energiaa siirretään myös tasavirtana: jos matkat ovat pitkiä (>600 km). Yhdistettäessä eri maiden sähköverkot.

55

56 Kodin sähköverkko Ryhmäkeskus toimii jakeluverkon ja kodin sähköverkon välissä. Ryhmäkeskuksessa verkko jakautuu kodin pistorasioihin. Asuinhuoneiston sulakkeet ja pääkytkin. Sulakkeet estävät virran kulun, jos sähkölaitteeseen tulee vaarallinen vika. Automaattinen sulake tai perinteinen sulake. Pääkytkimellä kytketään kodin sähkövirta pois. Sähkötyöt ammattialisen tehtäväksi! Pistorasiat suojakosketin pistorasioita, mutta vanhoissa rakennuksissa voi olla ilman suojakosketinta. Suojamaadoituksessa sähkölaitteen runko on kytketty maahan suojakosketinpistorasian suojajohtimen välityksellä. Vikatilanteessa sulake katkaisee virtapiirin. Kostean tilan (ulkotila) pistorasiat ovat suojakosketin pistorasioita.

57 Ei näin! Ei kiivetä sähköjunan, raitiovaunun tai muuntajan päälle. Sähköpurkaus -> valokaari (3000C). Sähköisku: kuumentaa elimistöä, sydämen toiminnan lamautuminen. Viallinen sähkölaite aiheuttaa tulipalon: laite, varomaton käyttö, pöly, sähkölaitteiden päälle ei kasata tavaroita. Vaatteiden kuivattaminen sähkölämmittimen, kiukaan päällä. Mitä teen jos onnettomuus: Katkaistaan ensin sähkövirta pääkytkimestä, pelastetaan ihmiset välittömästä hengenvaarasta, 112, sammutuspeitteen käyttö jos mahdollista.

58 Sähkömagneettinen kenttä kuljettaa energiaa ja tietoa Muuttuva sähkökenttä saa aikaan magneettikentän ja muuttuva magneettikenttä saa aikaan sähkökentän. (Maxwell) Sähkö- ja magneettikenttien muutokset synnyttävät avaruudessa etenevän häiriön eli aallon (sähkömagneettisen aallon) Etenee myös tyhjiössä. Valonnopeudella c. Aallon mukana siirtyy myös energiaa, johon perustuu sm säteilyn käyttö radio, tv ja matkapuhelimissa. Sm aallon synnyttämiseen tarvitaan muuttuva sähkö- ta magneettikenttä ja jokin energialähde. Aalto syntyy sähkövarausten värähtelystä. Synnyttyään se etenee avaruudessa pitäen itse itseään yllä. Sm aalto etenee valonnopeudella c, aallonpituudella λ. Sähkökenttä ja magneettikenttä, joista aalto muodostuu värähtelevät taajuudella f = c / λ.

59 Resonassi RCL-piirissä

60 Sähkömagneettinen värähtelypiiri

61 Antenni Sähköisillä värähtelypiireillä tuotetaan sm aaltoja, joiden avulla voidaan siirtää tietoa, ääntä ja kuvaa. Aaltojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarvitaan antenni. Kun suljettu värähtelypiiri värähtelee, lähetinantennina toimivan dipoliantennin vieressä, antennin elektronin värähtelevät samalla taajuudella, jolla suljettu värähtelypiiri värähtelee. Suljettu värähtelypiiri syöttää lähetinantenniin energiaa. Antennin ympärillä vuorottelevat sähkö- ja magneettikenttä. Muuttuvat kentät lähettävät ympäristöön sähkömagneettisen aallon (valonnopeudella). Sm aalto syntyy antennissa elektronien edestakaisen liikkeen seurauksena. Antennista lähtevät aallot ovat poikittaista aaltoliikettä. Lähetinantennin pituus l määrää lähetettävän aallon pituuden λ=2l. Matkapuhelimissa on useita antenneja, jotka toimivat eri aallonpituuksilla. Vastaanottimessa tulee olla vahvistus signaalille, koska aalto leviää moneen suuntaan ja intensiteetti jää alhaiseksi.

62 Sähkömagneettinen tiedonsiirto Sm säteilyn tärkein sovellus on tiedonsiirto. Langallinen tai langaton. Radiosignaali, NMT, GSM, UMTS, Bluetooth, Wi-Fi. Tietoliikenneverkot (esim. internet)

63 FY7 kertaus

64

65

66

67 Kertaustehtäviä 1, 3, 5, 6, 7, 8, 12, 16, 17, 22, 23, 25, 30, 31, 33, 34, 35, 38, 40, 42, 45, 46,