PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN. Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun muodostamisessa tulee ottaa huomioon sijoittajan sijoitustavoitteet,

Esitys aiheesta: "PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN. Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun muodostamisessa tulee ottaa huomioon sijoittajan sijoitustavoitteet,"— Esityksen transkriptio:

1 PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

2 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun muodostamisessa tulee ottaa huomioon sijoittajan sijoitustavoitteet, riskinsietokyky ja rajoitteet. Hyvänä sijoitussalkun lähtökohtana toimii osakesalkun muodostamisen tapaan sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelmaa arvioidaan nyt koko salkun näkökulmasta.

3 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussuunnitelmaan koko salkun näkökulmasta tulisi sisällyttää ainakin seuraavat asiat: 1. Johdanto  Yleinen kuvaus itsestäsi, mm. elämäntilanne 2. Tavoitteet  Tavoitteet sijoittajana, esim. vaurastuminen, omaisuuden turvaaminen, sukupolvenvaihdos, lomamatka yms.. 3. Tuottotavoite, jolla kohdan 2. tavoite saavutetaan 4. Sijoitusrajoitteet  mitkä tekijät voivat estää tavoitteiden saavuttamisen

4 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta 5. Sijoituspolitiikka  Miten tavoitteisiin aiotaan päästä? Minkä verran otetaan riskiä? Mitä sijoitusinstrumentteja käytetään? 6. Sijoitusten arviointi  Arvioidaan salkussa olevia sijoituksia ja tehdään muutoksia tavoitteiden/markkinoiden muuttuessa. Arvioidaan myös aiempaa sijoitusmenestystä.

5 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun riski  Arvioidaan koko salkun näkökulmasta sopivaksi  Riskiä voidaan mitata joko absoluuttisesti tai suhteellisesti.  Esimerkki absoluuttisesta riskistä on, ettei sijoittaja halua menettää yhtään sijoittamastaan pääomasta.  Suhteellisessa riskissä sijoitusten riskiä ja menestystä verrataan johonkin vertailuindeksiin.

6 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta  Sijoittajan riskinsietokyky on yhdistelmä mahdollisuudesta/halukkuudesta kantaa (hyväksyä) riskiä ja ottaa riskiä.  Esim. Sijoittajalla on yleensä parempi mahdollisuus kantaa riskiä, jos hänellä on korkeampi nettovarallisuus tai pidempi sijoitushorisontti.  Halukkuus ottaa riskiä on sen sijaan enemmänkin yksilökohtainen ja psykologinen ominaisuus, jonka voi selvittää erilaisilla kysymyksillä.

7 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Tuottotavoite  Tuottotavoite voidaan riskin tapaan määrittää joko absoluuttisesti tai suhteellisesti.  Esim. absoluuttisesta tuottotavoitteesta on, jos sijoittaja tavoittelee viiden prosentin vuosituottoa.  Esim. suhteellisesta tuottotavoitteesta on, jos sijoittaja haluaa voittaa tietyn vertailuindeksin prosentilla vuodessa.

8 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Likviditeetti  Sijoittajan tulee ottaa huomioon säännöllisten menojen osuus ja arvioida myös äkillisesti tulevien menojen määrä.  Menojen osuus (seuraavat 2-3kk) on hyvä pitkää likvideissä ja vähän riskisissä sijoituksissa tai pankkitilillä.

9 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitushorisontti Kustannustehokkuus  huomioi kulut! Suuret kulut voivat syödä leijonanosan tuotoista. Aktiivisesta salkunhoidosta kannattaa maksaa, jos sillä saa korvausta vertailuindeksiä parempana tuottona. Huomioi kuitenkin oma ajankäyttö! Sijoitusten seuraaminen vie aikaa. Mikä on vaihtoehtoiskustannus sijoitusten seuraamiseen menevälle ajalle.

10 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun muodostaminen  Rakennetaan sijoitussuunnitelman pohjalta  Aluksi mietitään tuottotavoitteiden ja riskinsietokyvyn pohjalta sopiva allokaatio  Riskiä kestävä sijoittaja painottaa enemmän osakkeita.  Perinteisesti varat on allokoitu osakkeiden, korkosijoitusten, kiinteistösijoitusten ja käteisen välillä. Nykyään kuitenkin tullut myös muita omaisuusluokkia, kuten raaka- aineet, pääomasijoitukset ja hedge-rahastot.

11 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta  Sopivaan allokaatioon siis vaikuttaa sijoittajan tuottotavoite ja riskinsietokyky. Varat tulee kuitenkin allokoida niin, että hajautushyöty olisi mahdollisimman hyvä. Tässä apuna toimii omaisuusluokkien välinen korrelaatiomatriisi, joka kertoo kuinka hyvin omaisuusluokat korreloivat keskenään. Mitä alhaisempi korrelaatio, sitä parempi hajautushyöty.  Useaan eri omaisuusluokkaan hajauttamisella tavoitellaan salkun volatiliteetin eli riskin pienentämistä, kun odotettu tuotto pysyy samana.

12 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta

13 Korrelaatiomatriiseja kannattaa peilata 3-5 vuotta taaksepäin. Eri ajanjaksoja voi tarkastella osoitteessa: https://www.portfoliovisualizer.com/asset-class- correlations.https://www.portfoliovisualizer.com/asset-class- correlations

14 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Allokaatiojako riskiä kestävällä sijoittajalla voi olla mm. seuraava:  Eurooppalaiset osakkeet 20%  Yhdysvaltalaisosakkeet 20%  Kehittyvien maiden osakkeet 20%  Eurooppalaiset joukkolainat 15%  Muut kansainväliset joukkolainat 15%  Vaihtoehtoiset sijoitukset 5%  Käteinen 5%

15 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Perusallokaation määrittämisen jälkeen sijoittaja miettii taktista allokaatiotaan:  Taktisella allokaatiolla tarkoitetaan lyhyen ajan poikkeamaa alkuperäisestä (strategisesta) allokaatiosta.  Sijoittaja voi esim. painottaa hetkellisesti eurooppalaisia osakkeita, koska Euroopan markkinatilanne näyttää suotuisalta.  Sijoittaja voi määritellä jokaiselle omaisuusluokalle vaihteluvälit kuinka paljon taktisella allokaatiolla saa poiketa alkuperäisistä allokaatiopainoista. Esimerkiksi eurooppalaisten osakkeiden osuus voi olla 20% +/- 5%.

16 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta  Salkun arvopapereiden markkina-arvojen muuttuessa, muuttuvat myös niiden painot. Salkkua on siis hyvä päivittää muutaman kerran vuodessa myös tämän suhteen. Sijoittaja voi esimerkiksi määrittää jonkin tietyn rajan, jonka jälkeen päivitys tapahtuu. Esim. jos osakkeiden markkina-arvo muuttuu +/- 3% alkuperäisestä allokaatiosta.  Sijoittaja voi myös päättää etukäteen stop-loss-tasoja esim. osakesijoituksilleen. Jokaisessa tapauksessa ratkaisut tulee kuitenkin miettiä tilannekohtaisesti.

17 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Varovaisen sijoittajan osakepaino salkussa on yleensä noin 25%, riskiä sietävän 40%-60% ja riskiä hakevan 60%-90%. Korkosijoitusten rooli salkussa on tuoda vakautta. Parhaiten vakautta salkkuun tuovat korkean luottoluokituksen joukkolainat sekä talletukset. Matalan luottoluokituksen joukkolainat ovat spekulatiivisempia ja korreloivat vahvemmin osakkeiden kanssa.

18 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta

19

20 Sijoittajan tulee keskittyä nimenomaan riskikorjatun tuoton saavuttamiseen  Yksi käytetty tapa laskea riskikorjattu tuotto on Sharpen luku, joka = (salkun tuotto- riskittömän sijoitusinstrumentin tuotto)/salkun keskihajonnalla.  Salkun menestystä johonkin vertailuindeksiin voidaan mitata infomaatioluvulla, joka = salkun alfa/salkun epäsystemaattisella riskillä tai ns. tracking errorilla. Salkun alfa = sijoitussalkun tuotto – vertailuindeksin tuotto. Tracking error kertoo salkun ja vertailuindeksin tuottojen eron keskihajonnan vuositasolla.

21 Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta Sijoitussalkun seuranta  Sijoitussalkun perusallokaatiota voidaan päivittää elämäntilanteen tai tuottotavoitteen muuttuessa.  Taktinen allokaatio sen sijaan muuttuu aina markkinatilanteen mukaan.  Aika-ajoin on hyvä arvioida tehtyjä sijoituspäätöksiä niin toteutuneen tuoton kuin riskin näkökulmasta.

22 Osakeosto verkkopankissa OSAKE, NOKIA, VIIMEISIN HINTA 6,85, OSTO/MYYNTI 6,84/6,85, ALIN/YLIN 6,81/6,88, VAIHTO 100000 Ostettava määrä ___kpl Rajahinta EUR / KPL ___ TARJOUSTASOT Määrä Osto Myynti Määrä 100 6,84 6,85 100 200 6,83 6,86 200 300 6,82 6,87 300

23 Sijoitusinstrumenttien verotus  Osakkeiden verotus:  Osakkeita verotetaan niiden arvonnousun ja osinkojen suhteen.  Pääomatulovero % vuonna 2016 on 30 % aina 30 000 euroon asti. 30 000 euron ylittävästä osasta pääomatulovero on 34 %.  Listattujen yritysten osingoista 85% on pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa. Kokonaisveroaste osingoille on siis 25,5% 30.000 euroon saakka.

24 Sijoitusinstrumenttien verotus  Osakkeiden verotus:  Todellisen hankintahinnan sijasta sijoittaja voi vähentää luovutushinnasta hankintameno-olettaman, mikäli sen vähentäminen johtaa edullisempaan lopputulokseen eli pienempään luovutusvoiton määrään.  Hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta, jos sijoittaja on omistanut sijoituksen alle 10 vuotta.

25 Sijoitusinstrumenttien verotus  Osakkeiden verotus:  Hankintameno-olettama sitä vastoin yli kymmenen vuotta sitten tehdyille osakeostoille on 40 % osakkeen luovutushinnasta. Luovutusvoitoksi jää siis 60 % luovutushinnasta.  Sijoittaja ei saa vähentää hankintameno-olettaman lisäksi mitään muita kuluja.

26 Sijoitusinstrumenttien verotus  Ulkomaisten osakkeiden myynti:  Ulkomailta saatavat osakkeiden luovutusvoitot verotetaan tavallisesti vain Suomessa. Voitoista maksetaan pääomatuloveroa normaaliin tapaan.  Ulkomaisista osingoista sitä vastoin peritään ulkomailla lähdevero, joka hyvitetään Suomen verosta.  Jos osinkoa maksava yhtiö on EU-maa tai sellainen valtio, jonka kanssa Suomella on osinkojen verosopimus, osingon verotus määräytyy samalla tavoin kuin suomalaisen osingon.

27 Sijoitusinstrumenttien verotus  Joukkolainojen verotus:  Kotimaisten joukkolainojen korkotuotot/kupongit verotetaan pääsääntöisesti lähdeverona, joka on 30 %.  Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) verotetaan pääomatulona. Joukkolainan ostajalle sen sijaan jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno.

28 Sijoitusinstrumenttien verotus  Joukkolainojen verotus  Sijoittajalle voi myös syntyä luovutustappiota tai -voittoa, kun joukkolaina myydään ennen eräpäivää. Verotetaan myöskin pääomatulona.  Luovutusvoittoa tai -tappiota voi myös syntyä, vaikka joukkolainasijoitus pidetään eräpäivään saakka, jos joukkolainan merkintä- tai jälkimarkkinahinta on palkkioineen ollut suurempi tai pienempi kuin erääntyessä maksettava pääoma.  Ulkomaisten liikkeellelaskijoiden joukkolainojen korot ovat yleensä pääomatulon alaisia korkoja.

29 Sijoitusinstrumenttien verotus  Rahastosijoitusten verotus  Sijoitusrahastot ovat verovapaita, eli ne eivät maksa tuloksestaan veroa.  Vero peritään osuudenomistajan saamasta voitto-osuudesta ja myyntivoitosta.  Rahastojen kasvuosuuksien kohdalla tuloa syntyy ainoastaan myynnistä, sijoittajalle kertyy siis omistusajalta tuottoa tuotolle.

30 Sijoitusinstrumenttien verotus  Rahastosijoitusten verotus  Kasvuosuus on tämän vuoksi verotuksellisesti tuotto-osuutta houkuttelevampi.  Sijoitusrahaston jakama voitto-osuus ja myyntivoitto ovat sijoittajalle pääomatuloa. Toisin kuin osinkotulojen kohdalla, voitto-osuus on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

31 Sijoitusinstrumenttien verotus  ETF-rahastojen verotus  Suomesta saatavan ETF-rahaston tuotto on kokonaan veronalaista pääomatuloa.  Tuotosta peritään ennakonpidätyksenä 30 % pääomatuloveroa.  Siltä osin kuin sijoittajan verotettavien pääomatulojen yhteismäärä ylittää 30.000€, lopullisessa verotuksessa tuoton veroprosentti on 34 %.

32 Sijoitusinstrumenttien verotus  ETF-rahastojen verotus  ETF:ien luovutusvoiton verotus ei eroa tavallisten sijoitusrahasto-osuuksien verotuksesta. Näin ollen luovutushinnasta voidaan vähentää joko alkuperäinen hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut tai hankintameno-olettama.

33 Liittyminen Osakesäästäjien jäseneksi Jäsenedut: Viisas-Raha lehti kotiin 10 kertaa vuodessa Yhtiöesittelyt, sijoituskerho, koulutukset Alennuksia lehdistä, mm. Arvopaperi ja Kauppalehti Kaikki jäsenedut: http://www.osakeliitto.fi/jasenyys/jasenedut/arvopaperi/. Hinta vain 34 euroa / vuosi. Jäsenmaksu verovähennyskelpoinen. Jäseniä Osakesäästäjissä jo 23 500.

34 Liittyminen Osakesäästäjien jäseneksi Kiitos osallistumisesta kurssille!!!